Taulukisko on yksinkertainen lista, joka asennetaan talossa katon rajaan. Kiskosta voidaan ripustaa siimalla tauluja roikkumaan sopivalle korkeudelle ja sopivaan paikkaan. Seinään ei tarvitse porailla reikiä, joten taulujen vaihtaminen ja asemointi uudelleen on helppoa ja mukavaa.
Minun taulukiskoni on pyörinyt vaatehuoneen perällä viimeiset kaksi vuotta. Tuona aikana olen ehtinyt myös muuttaa pari kertaa. Silti tuo kisko ei vain ikinä ole päätynyt oikealle paikalleen.
Vaivani on lähes kaikkia suomalaisia miehiä häiritsevä ongelma.
En pysty ryhtymään toimeen, sillä ensin pitäisi käydä rautakaupassa. Työkaluostoksilla siis. Pitäisi ostaa tikkaat, ruuvinväännin, erikoiskantaisia ruuveja ja työhousut, joiden taskuun välineet voi laittaa kiipeiyn ajaksi.
Kun ongelmatilannetta pysähtyy pohdiskelemaan tarkemmin, niin ratkaisukin on selvä. Voisin nousta keittiöjakkaralle ja ruuvata sen kiskon vaikka käsipelillä. Lopputuloskin olisi varmasti oikein hyvä. Toimeen ryhtyminen on vain niin perhanan vaikeaa.
Äkkiä mieleen palaavat työntekijämme Turkka Jalmasen sanat:
Työkalut ja menetelmät tulevat ja menevät. Pääasia on, että tulosta syntyy. Siksi tänään on hyvä päivä kääriä hihat ja ryhtyä toimeen.
Moro, Antti!
Loistavaa! Me haluamme tuloksia, kyllä. Oletetaan, että haluamme päästä viidakon läpi kedolle, jossa loikoilee kauniita… tai siis siellä on maa hedelmällisempää. Prosessit on tarkoitettu tukemaan meitä, jotta tässä tapahtumien ja motivaatiokadon viidakossa voisimme luovia eteenpäin kohti päämäärää. Prosessi ei ole kiveenhakattu, sillä välissä on soita ja jokia, joita ei lue prosessissa. Työkalut ovat aseita tässä viidakossa, mutta ne eivät aina ole se viidakkoonmenemisen tarkoitus. Ne saattavat auttaa viidakosta poispääsemiseen, mutta se on korvien välissä, mikä meidät sieltä viidakosta saa pois.
Jokainen prosessi ja työkalu on tarkoitettu tukemaan meitä, ei toisinpäin. Kun alamme tekemään työtä prosessille, niin menemme metsään, sillä prosessin pitäisi tehdä työtä meille.
Summasummarum: Käytä kaikkia prosesseja, mitkä tunnet. Käytä kaikkia työkaluja, mitä osaat. Valjasta kaikkien ihmisten taidot käyttöösi, jotka saat. ”Throw in everything and the kitchen sink” -meningillä saadaan homma ratkaistua. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että laadun pitää olla tarpeeksi hyvää – ei ylilaatua eikä shaibaa. Hoida homma, hoida se hyvin, ja hoida se mahdollisimman vähällä ylimääräisellä kikkailulla. Muista kuitenkin työturvallisuus sen keittiönjakkaran kanssa. ;)
T: Peksi
PS. Edelleen korpeaa tämä kommenttikentän fontin pienuus! Mutta kokohan ei ratkaise, vaan miten sitä käyttää. ;)
Kiitos Pekka!
Minusta erittäin hyvin sanottu. Monessa firmassa työskennellään tosiaan prosessille ja olennaisimmat asiat jäävät äkkiä unholaan.
P.S. Fontti on kyllä perhanan pientä. Onneksi meillä on tulossa blogiin teemapäivitys, joten saadaan sekin ongelma vaihdettua kouralliseen uusia ;)
P.P.S Pekka on muuten Suomen TestausOSY:n uusi PJ! Pekan blogia kandee lukia ja twitteriä seurata!
http://how-do-i-test.blogspot.fi/
http://twitter.com/pekkamarjamaki
No nyt kelpaa!
On komiat sivut ja kaikki! Eikä enää fonttikaan ole liian pikkuista! Hyvin menee ukot (ja tytöt, vaikka en tiedä onko teillä yhtään sellaisia töissä)!
T: Peksi
Testaajan kommentti.
Kun tämän jutun luin, niin minulle tuli välittömästi mieleen lähes yks-yhteen-tilanne joka minulla on akuutisti päällä.
Muutin pari vuotta sitten landelle. Oli kesä kauneimmillaan kun viimeisen muuttokuorman sain ajettua pihaan. Ooh mikä ihana autuus; ajattelin. Samassa se tapahtui, korviini kantautui huumaava ääni joka meni suurinpiirtein näin: ”viiii iiiii niiiinäää iiii niiii nä”. Kyllä, arviolta 10 000 sääskeä. Tästä kauhistuneena riensin oitis paikalliseen ale-markettiin ja ostin sellaisen hyttysverhon jonka sitten asensin terassin oveen – tuota ininää en ajatellut kuunnella sisätiloissa. Oli sellainen hieman parempi malli eli ylhäälle tuli kiskot joissa verhon osaset liikkuivat sitä mukaa kun säätönaruista vetelin.
Pari viikkoa ne siinä ehti olla ja en oikein saanut varmuutta hyttysten torjuntatehosta, mutta suurikokoiset kissani rakastivat verhoa siihen malliin, että testasivat verhon vetokestävyyttä roikkumalla niissä. Yksi toisensa jälkeen verhot oli siis lopulta revitty alas – ajattelin, että antaapa olla. Terassin oven yläpuolle jäi kuitenkin se verhojen kiskosto! Ja se on siellä vieläkin ja nyt alkoi jo kolmas kesä!
Tästä kirjoituksesta motivoituneena aion pois asentaa kiskoston tänään illalla kun pääsen kotiin – ennen kuin edes lämmitän saunan tai avaan ekan Karhun. Tänään on hyvä päivä kääriä hihat :)
Hieno tarina Ammattitestaaja. Kivaa, että se herätti toimintaan :)
Ammattitestaajalle off-topiccina, että Solarilta saa kissankestävän hyönteisverkko-oven: http://www.solar.fi/file/Saranaoven_asennusohje.pdf
Oven saa mittatilauksena parissa viikossa, mutta asentaminen oli tietysti se vaikea rasti. On se vaikeaa suomalaisen tehdä ohje, jossa kerrottaisiin, mitä työkaluja asentamiseen tarvitaan! Vaikka työkaluarsenaalimme on jo melko kattava, esim. popniitti-pihtejä ei vielä ollut. Oven kiinnipysyminen on semi-varmistettu karmiin Plastic Paddingillä liimatulla magneetilla.
Katsoppas vain, tuollainen ovi olisi tosiaan ratkaissut asian. Tosin pientä nikkarointia olisi vaatinut tämäkin sillä minulla on ovessa kissanluukku eli tähänkin olisi pitänyt tehdä vastaavanlainen luukutin.
Enivei päädyin sitten sellaiseen ratkaisuun että hankin Mosquito Magnet -merkkisen ötökän imijän. Luin Tekniikanmaailman testitulokset laitteesta ja päätin kokeilla. Kesäkuun alussa sen sitten tuohon varaston taakse vein ja teho oli havaittavissa oitis. Vaikutti siltä, että laite houkutteli kaikki lähistön verenimijät tontilleni eli välitöntä apua en saanut, mutta selväksi tuli, että laite houkuttelee öttimönnejä. Laite pyydysti koko kesän armottomia määriä ötököitä ja pyyntiverkkoa sai puhdistaa tämän tästä. Heinäkuun puolessa välissä vasta havaitsin vinkunan laantuneen – muutos oli melkoinen.
Hyttysien kanssa siis vietin tämän kesän kuitenkin, mutta noin valtavien hyttysmäärien tuhoamisen täytyy näkyä seuraavan kesän vihulaiskannassa. No tämä on pitkä testi, ehkä pisin mitä olen koskaan tehnyt sillä se jatkuu vuosia. Pyrin kirjaamaan testitulokset sitten seuraavana kesänä :)
Tikkaat, asennus, ruuvit; noista tulee lähinnä mieleen itsellä lamppujen asennus kattoon. Ja jos se olisi niin yksinkertaista, niin jättäisin asian tähän.
Jos homma menee kuten Strömsöössä niin sehän menee jotakuinkin näin: otetaan lamppu, isketään kattokoukkuun, pistetään pistoke paikalleen, säädetään jollain vaijerilla korkeutta ja kiristetään ruuvista kotelo paikalleen. Jostain syystä tuo Strömsö on ainakin minulla jäänyt täysin tuonne television puolelle, liekkö koko paikkaa oikeasti edes olemassa.
Otetaan esimerkiksi meidän keittiön lamppu, niin tai lamppu joka oli tulossa keittiöömme pöydän päälle. Lamppu oli LED-lamppu, valmistaja Philips ja hintaa niin paljon, että tuotekehityskustannuksia otettiin huolella takaisin.
Lamppun kiinnitysohjeissa on selkeä kuva, kuinka isket ensin pienen rautapalasen kattoon kiinni ruuveilla. Sitten kiinnität katosta roikkuvat johdot lamppuun ja lopuksi kiinnität lampun ruuveilla kiinni rautapalaseen.
Mutta eihän se näin mennyt Strömsöössä. Miksi tuota koukkua katossa ei käytetä? Miksi minulla ei näy tuollaisia johtoja katossa? Ja en mielelläni myöskään ruuvais tuota metallilaattaa kattoon, koska ensinnäkin tuossa on tuo muovirasia edessä, jossa on tuo koukku, ja toisekseen minun pitäisi tehdä reikiä kattoon. Mitä sitten, kun tahdon vaihtaa lampun? Miksi tämä nyt meni näin vaikeaksi?
Vastaus on loppujen lopuksi hyvin selkee. Ilmeisesti vain pohjoismaissa käytetään näitä meille tuttuja pistokkeita ja koukkuja. Muualla maailmassa katosta roikkuu vain viikset katosta, ja lamput ruuvataan kiinni suoraan kattoon. No mutta, tämä lamppuhan on ostettu täältä paikallisesta kaupasta ja ihan merkkilamppukin. Niin on, mutta mikähän on maailmanlaajuisen yrityksen markkinaosuudesta se Suomen osuus?
Hankimme sitten pohjoismaalaisen lampun, tarkemmin ottaen ruotsalaisen. Tuo menee kattoon suoraan koukulla ja töpselillä saa virtaa. Mutta ei tuokaan ihan ongelmitta mennyt. Tahtoisin nähdä, kuinka ne Strömsöössä tunkee pieneen suojakupuun kymmeniä senttejä jäykkää sähköjohtoa siten, että sen lampun vielä saa koukkuun ripustettua eikä johdot pullistele mistään raosta. Tuntien jälkeen tuo lamppu on kyllä hienosti nyt paikallaan, mutta saattoi siinä pari pohojanmaalaista sanaa tulla ylimääräisenä.
Meidän pohjoismaisten uusissa kodeissa on nuo pistokotelot joissa on koukku. Jos sen kotelon ruuvaa auki, paljastuu sen suojakannen ruuvin paikat 70mm välein. Olisi hyvin yksinkertaista tehdä lampun metallilistasta sellainen, että se kiinnittyisi suoraan tuohon meidän pohjarasiaan. Olisi myös kätevä sellainen sovitinrauta, joka kiinnittyy meidän rasiaan ja tarjoaa mahdollisuuden muihin kiinnitysväleihin näille ulkomaalaisille lampuille. Kun aika tuli hankkia meille toinen uusi lamppu, kyselin paikalliselta sähkö- ja lamppuliikkeeltä, että miten nämä ”kiinalamput” on tarkoitus kiinnittää kattoihimme. Hymy nousi myyjän suunpieliin, kun ongelma tuntui olevan erittäinkin tuttu. Tylysti vain kattoon reijät tai kuten he joskus ovat tehneet: tee itse sovitinkappale väliin.
Elämme vuotta 2012 ja asuntoja on maailmalla muutama. Huoneita asunnoissa on ehkä vielä muutama enemmän, ja niihin pitäisi lamput saada kiinni. Mutta emme vielä ihmiskuntana ole onnistuneet luomaan mitään standardia sille, miten nuo lamput kannattaisi kattoon kiinnittää. Suuressa maailmassa oletetaan vielä, että sieltä jotku sähköjohdot törröttäisi minua odottamassa. Itse asiassa, meidän taloyhtiön kansiossa kielletään noiden lamppukoteloiden avaaminen.
Suomessa sähköturvallisuuteen kiinnitetään huomiota, mikä on hyvä asia tietenkin. Mutta vähän ristiriitaista on se, että suurin osa lampuista mitä myydään, on halpoja ”kiinalamppuja” jotka edellyttävät meidän turvaksi luotujen varokeinojen kiertämisen. Toki on sähkömiehet, jotka ammattilaisina saanevat nämä rasiat avata ja lamput asentaa, mutta lampun kiinnittäminen kattoon pitäisi mielestäni kuulua jokamiehenoikeuteen.
PS: Meneekö niillä strömsööläisillä aina hommat kuten Strömsöössä?