Aihe: ‘Ohjelmistotestaus’

Vuoden Testaaaja 2012: Antti Niittyviita

torstai, 26 huhtikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Toimitusjohtaja Niittyviita kampanjoi ahkerasti voittaakseen Tieturin järjestämän Vuoden Testaaja 2012 -tittelin.  Itsetuntonsa pönkittämiseksi Niittyviita valjasti oman yrityksensä blogin, lisäksi herra piti itsestään meteliä Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, sähköpostilistoilla ja irkissä. Jakoipa jopa testauksen pikaopasta varmistaakseen voittonsa.

Tulokset julkistettiin eilen. Härskin kampanjoinnin ansioista oli kohtuullisen selvää, että Niittyviita voitti kilpailun. No onhan se kiva, mutta äänisaalis jäi surkeaan 25 %:iin kokonaisäänimäärästä. Voidaan puhua merkittävästä pettymyksestä.

“Näin kova kampanja, ja näin onneton tulos. Mun lapsetkaan ei varmaankaan rakasta mua enää” nyyhkii Niittyviita.

Niittyviitaa luonnehditaan kilpailusivustolla seuraavasti:

Antti on Suomen pitkäjänteisin testausbloggari ja pitää testausasiaa aktiivisesti näkyvillä sosiaalisessa mediassa. Hän on testauksen väsymätön puolestapuhuja ja antaumuksellinen valistustyöntekijä. Testausfirman toimitusjohtaja ja testausta aktiivisesti pohtiva ja siitä kirjoittava testausihminen. Yhdistelee erilaisia teemoja testaukseen ja pyrkii erityisesti vaikuttamaan johdon näkökulmaan tuoden esiin testauksen merkityksen ohjelmistoprojektien aikataulutuksessa ja liiketoimintariskien poistamisen ennen tuotteen julkaisua.

Kuvaus saa Niittyviidan mietteliääksi.

“Kauniita sanoja ja arvostan kyllä titteliä korkealle! Tavoittelin kuitenkin yksinkertaista ääntenenemmistöä, mutta itse asiassa samahan se on millä tavalla voitto tulee. Eihän niitä maaleja myöhemmin muista kukaan” Niittyviita jatkaa.

Niittyviita järjestää Oulussa paraatin voittonsa kunniaksi 30.4.2012 alkaen klo 12. Paraati lähtee liikkeelle Franzenin patsaan nurkilta. Paikalle odotetaan satoja iloisia juhlijoita.

“Hyvä fiilis itseasiassa. Kiitoksia kaikille äänestäjille!”

Mies on entisellään!

Share

Testaaja samoilee sienimetsällä

maanantai, 23 huhtikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Erittäin herkullisen, mutta kuitenkin myrkyllisen korvasienen satokausi lähestyy kovaa kyytiä. Sehän tarkoittaa samoilemista hiekkapohjaisissa kangasmetsissä. Kokenut korvasienestäjä tietää parhaat paikat ja löytää fiiliksellä myös uudet apajat.

Uuden kauden tullen Simo Sienestäjä ajelee jälleen tutun metsätien päähän ja lähtee patikoimaan saalisrepun kanssa. Tavoitteena on päästä makkaranpaistoon läheisen lammen rantaan, kuten aina keväisin. Simo samoilee kangasmaastossa bongaillen aktiivisesti reitillään olevia korvasieniä. Saalistakin löytyy ja reppu painaa mukavasti makkarapaikoille päästessä. Simo on tyytyväinen

Simon päivätyö on ohjelmistotestaus. Hän päättää kokeilla tällä kaudella työpaikalta tuttua menetelmää ja kirjaa reittinsä alla olevalle kartalle tarkasti. Askel askeleelta. Kun Simo on saanut edellisen saaliin ryöpättyä ja pataan, hän lähtee uudelle metsäretkelle. Vieläkö saalista mahtaa kertyä, jos Simo samoilee makkarapaikoille samoja jalanjälkiä?

 

Että näin. Toteaa Simo makkarapaikoilla. Toisella kerralla kuljetut kilometrit eivät tuottaneet odotettua tulosta. Sienimatkan dokumentointi vei kohtuuttomasti aikaa ja matkan uudelleen kulkemisen konkreettiset tulokset jäivät laihoiksi. Simo saattoi vain todeta itsestään selvyyden. Parhaat tulokset syntyvät, kun hän valitsee hieman uuden reitin jokaisella reissulla erikseen.

Aivan sama pätee ohjelmistojen testaukseen. Uusia bugeja ja uutta tietoa testattavasta tuotteesta löytyy joka kerta vähemmän, kun testaajalle puetaan ravihevosen silmälaput ja laitetaan kulkemaan samaa polkua kerran toisensa jälkeen.

Jos rahaa ja aikaa on rajallisesti käytettävissä, niin kannattaa keskittyä olennaiseen. Testien suunnittelussa tärkeintä on kuvata tavoite. Se, mitä tulee tulla testatuksi. Kun testaaja saa valita reitin itse, tuloksia syntyy varmasti enemmän.

Share

Testauksen pikaopas nyt jaossa ilmaiseksi!

keskiviikko, 4 huhtikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Vuoden testaaja 2012 valitaan äänestämällä 11.4.2012 mennessä! Ehdokaslista ja äänestyslinkki löytyvät tästä. Käy siis antamassa äänesi nyt ehdokkaista parhaalle. Voittajan julkistus tapahtuu Tieturin järjestämässä Ketteryys & Testaus -tapahtumassa.

HUOM! Jotta ehdokasasettelusta saadaan mahdollisimman epäreilu, päätin jakaa vaalikamppanjassani 20 valikoitua opetusta testauksesta ilmaisen pikaoppaan muodossa. Törkeää ja halpamaista, tunnustan :)

Pikaopas on oikein mukavaa vessalukemistoa ja kulkee kätevästi mukana maailmalle myös läppärillä tai ipadissa! Se toimitetaan pikana suoraan sähköpostiisi. Pääset tekemään tilauksen tällä sivulla!

Enjoy!

Share

Me teemme testauksesta taidetta

maanantai, 19 maaliskuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jussi Niittyviita

Taide ei ole koskaan virheetöntä. Taide synnyttää teoksia, jotka ovat taiteilijan sisäisten ajatusten kanavointia konkreettiseksi ruumiillistumaksi. Näitä asioita ja taiteenlajeja on nykyään määriteltävissä lukematon määrä aina varhaisimmista luolamaalauksista muinaisen Egyptin eeppisten temppelien kautta moderniin audiovisuaaliseen hengentuotokseen. Kaikkia taiteenlajeja yhdistää yksi ainoa tekijä:

Taide herättää tunteita.

Taiteilijalla on lähes aina teostensa taustalla vakaa pohjavirta, vaikka pinnalla näyttäisi kuohuavankin. Tuo pohjavirta on se Fiilis, jonka taiteilija haluaa teokseensa ruumiillistuvan. Se ohjaa siveltimen liikettä pellavakankaalla, mustekynän reittiä paperilla ja sormien tanssia pianon koskettimilla. Se pitää tanssijan askeleen vakaana ja kapellimestarin tahtipuikon sulavassa liikkeessä. Kukaties se ohjaa runoilijankin kättä viinapullolle palkkapäivänä.

Fiilis on se kokonaisuus, joka heijastaa pienimmänkin valonpilkkeen taideteoksen pinnasta tarkastelijan silmään ja sitä kautta hermoratoja pitkin aktivoimaan ja kutkuttelemaan aivojemme tunnekeskusta. Fiiliksestä emme löydä emmekä edes tarkoituksella etsi mitättömiä virheitä; vain kokonaisuus merkitsee. Tuosta kokonaisuudesta joko nautimme tai emme nauti. Kun taideteos herättää Fiiliksen, on se tehnyt tehtävänsä.

Unohtakaa turhat tilastot virheitten määristä, tuotteen maturiteetista, pass-fail-suhteista ja vaatimusten täyttämisestä. Kokeilkaa joskus löytää projektinne koukeroista ja maallisesta vilskeestä Fiilis. Ehkäpä testauksenkaan tarkoitus ei ole valmistaa virheetöntä tuotetta vaan pikemminkin tuote, josta kanavoituu se suunnittelijan, arkkitehdin, koodaajan ja taiteilijan hengen syvin tuotos: Tunne.

 

Share

Testaus voi tuplata ohjelmistotuotteen tuloksen

maanantai, 12 maaliskuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Ohjelmistoprojekti koostuu kolmesta olennaisesta kuluerästä. Juuri rakkaudella säveltämäni loru kertoo, mistä tässä kolmen kärjessä on kysymys.

Mistä on pienet ohjelmistoprojektit tehty,

mistä on pienet ohjelmistoprojektit tehty?

Koodauksesta, testauksesta, teknisen velan mittauksesta.

Niistä on pienet ohjelmistoprojektit tehty!

Jos tällaista pientä, noin miljoonan euron, ohjelmistoprojektia pysähtyy hetkeksi ajattelemaan tarkemmin, niin sen kulurakenne voisi näyttää tältä:

  1. Koodaus. 600k€: Ohjelmiston kehittäjällä on tarve saada softa toimitusvalmiiksi. Softan kaikkien haluttujen ominaisuuksien kehittäminen vie karkeasti ajatellen saman määrän työaikaa ja rahaa kaikissa tapauksissa. Featuret vaan pitää saada valmiiksi. Sitä faktaa ei voi paeta.
  2. Testaus. 50k€: Ohjelmistoprojektin toinen oleellinen kuluerä on testaus. Tyypillisesti tavoitellessa kovaa tulosta softaprojektista testaus on se paikka mistä leikataan kustannuksia. Useimmiten testauksen kulut ovat luokkaa 5-10% kehityksen kokonaiskuluista, kun suositus olisi 20-40%.
  3. Tekninen velka. 350k€: Kaikissa ohjelmistoprojekteissa muodostuu teknistä velkaa. Se koostuu lopputuotteeseen päätyvistä virheistä ja ongelmista, jotka aiheuttavat toimituksen jälkeen kustannuksia reklamaatioiden, takuukorjausten ja päivitysten muodossa. Lisäksi se voi aiheuttaa tulonmenetyksiä, kun maine laatutuotteiden toimittajana kärsii.

Kun tällainen projekti tuottaa liikevaihtoa 1.200k€ tulos on tasolla 200.000€ (20%). Hyvin toteutettu testaus voi kuitenkin säästää ohjelmiston elinkaaren kuluja suhteella 1:3.

Testausinvestoinnin vaikutus

Testausinvestoinnin vaikutus

Oikein suunnitellun testauksen avulla 100k€ lisäinvestointi laatuun voisi auttaa löytämään jopa 1000 bugia enemmän projektin aikana. Tekninen velka jäisi näistä ongelmista syntymättä ja ne voitaisiin korjata jo tuotekehityksen aikana. Lisäinvestoinnin avulla mainittu kolmen kuluerän summa onkin vain 800k€, mutta mitä se sitten tarkoittaa?

No tietysti lisää rahaa! Ohjelmistotuotteen tulos kaksinkertaistuu ja laadukkaampi tuote tekee myös varmasti paremmin kauppansa!

Share