Aihe: ‘Ohjelmistotestaus’

Lissabonista Floridaan

tiistai, 14 helmikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Uusi manner löydettiin ja dokumentoitiin Eurooppalaisten toimesta ensikertaa vuonna 1492. Tuolloin tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan etsiessään meritietä Intiaan. Löydöksen jälkeen alkoi tiivis merimatkailu Atlantin yli.

Merimatkojen tekemiseen sovelletut navigointimenetelmät olivat karkeita ja perustuivat suurelta osalta tähtien ja auringon aseman seuraamiseen. Määränpää saavutettiin onnistuneesti vain silloin kun kurssia korjattiin riittävän usein navigoinnin tulosten perusteella.

  1. Navigointi
  2. Kurssin korjaus

Se on totuus, jonka tiesivät jopa Viikingit 1000 vuotta sitten. Tästä huolimatta useat nykyaikaiset tietojärjestelmähankkeet lähtevät aina oletuksesta missä kurssi asetetaan yhden ainoan kerran suunnitteluvaiheessa. Sitten laitetaan silmät kiinni, peukut pystyyn ja toivotaan vain niin pirusti.

Kerta toisensa jälkeen mediasta saa lukea esimerkkejä hankkeista, jotka ovat kestäneet 5 vuotta ja sitten menneet pahasti pieleen. Maaliin osutaan vuosia myöhässä ja miljoonia euroja köyhempänä.

Navigointi ja kurssin korjaaminen

Navigointi ja kurssin korjaaminen

Ehdottaisinkin, että ne tietojärjestelmähankkeiden omistajat, jotka eivät uskalla luottaa sokeasti ajan ja rahan riittämiseen, tutustuisivat tähän kuvaan ja pysähtyisivät hetkeksi miettimään merimatkailun saloja.

Menestykseen ja maaliin voit siis päästä kahdella tavalla: Voit joko navigoida ja korjata kurssia riittävän usein, tai luottaa hyvään tuuriisi.

Share

Akku irti!

maanantai, 23 tammikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jussi Niittyviita

Akku irti todellakin. Paras ohje, mitä kannattaa ensimmäisenä noudattaa ohjelmistovian sattuessa. Kuinka monta kertaa olet nykypuhelimien aikana joutunut käyttämään akkua pois paikaltaan? Kuinka monta kertaa olet käynnistänyt tietokoneesi kun yksittäinen ohjelma jarruttaa koko konetta? Oletko joskus joutunut sammuttamaan autosi bugisen ajotietokoneen temppuilun takia? Mikä parasta, joissakin automalleissa on nykyään pikakiinnikkeet akun johdoille ainoastaan siitä syystä, että ohjelmistovian sattuessa voidaan käyttää “akku irti”.

Mistä johtuu, että nykyaikana ollaan hyväksytty tiettyjä alkujaan negatiivisia asioita lähes arkirutiineiksi? Kun itse ostan kännykän kaupasta haluan kuvitella, että se toimii ilman mitään maagisia akunirrotuksia tai 8 sekunnin virtanappirituaaleja. Enkä todellakaan halua liata käsiäni moottoritien varrella auton akkupiuhoja irroittaessani taikka hakata läppärini reset-nappia, kun MS Office alkaa hyppimään silmille. (Tähän Applemies sanoisi, että osta Mac. – En osta.)

Aikani mietiskeltyäni päättelin, että tämä kaikki johtuu siitä koska niin on aina ollut. Ilmiö on sama kuin normaalin tupakan käytössä. Jos tupakka tulisikin vasta nyt uutena tuotteena markkinoille, se luultavasti kiellettäisiin vakavana terveyshaittana. Mutta koska tupakka on ollut markkinoilla jotakuinkin niin pitkään kuin ihminen on tulta käyttänyt, se hyväksytään arkipäiväsenä vaikkakin yleisesti negatiiviseksi miellettynä asiana. Kun akkua ollaan irroiteltu jo ties kuinka pitkään, se hyväksytään yhtälailla negatiivisin tuntein.

Sama hyväksyminen on syöpynyt jopa niin pitkälle, että suuri osa puhelinvalmistajien testaajista eivät koskaan pidä testattavassa laitteessa “takakantta” paikallaan. Tämä ainoastaan sen takia, että akku olisi helpompi irrottaa ongelmatilanteen sattuessa ja lisäksi sen takia, että puhelimen tekninen tarkastelu tietyin apulaittein on vaivattomampaa, kun akun saa poistettua käden käänteessä. Tämä tuskin on tarkoituksenmukaista loppukäyttäjätestausta. Kukahan oli se suuri testaajanero, joka ensimmäisen kerran huomasi, että vian saa korjattua akun irroittamisella.

Nykyaikainen yhteiskunta perustuu virrankulutukseen. Minkä ihmeen takia pitäisi yksittäisestä laitteesta katkaista virta saadakseen sen taas toimimaan?

Akku irti! Kuten sanonta kaikuu vieläkin mielen pimeimmissä syövereissä vuosia sitten äijäporukalla toteutetun lasketteluviikonlopun jälkeen saavuttaen yhden ainoan kerran ihmiskunnan historiassa hetken häivähdyksen positiivisesta merkityksestä…

 

Share

Mitä yhden virheen hinnalla olisi saanut aikaan?

keskiviikko, 11 tammikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Cadillac SRX on jämäkän näköinen auto. Sitä valmistaa maailman suurin autovalmistaja General Motors. Vuoden 2011 mallin tullessa markkinoille ajoneuvon matkustajaturvallisuus oli ratkaistu ohjelmistolla, jossa kaikkien istuinpaikkojen ilmatyynyistä vastasi yksi järjestelmä.

Markkinoille tulon jälkeen GM:n insinöörit huomasivat kauhukseen hyvin perustavanlaatuisen virheen ilmatyynyjen hallintajärjestelmässä. Mikäli pelkääjän paikalla ei ajon aikana istu ketään, järjestelmä kytkee pois päältä myös takamatkustajien kattokiskossa olevan ilmatyynyn, joka suojaa päätä kuollettavalta iskulta.

Vian löytymisen jälkeen GM joutui kutsumaan Yhdysvalloissa 47,401 ja muualla Pohjois- Amerikassa 3,099 autoa huoltoon ja järjestelmäpäivitykseen. Siis yhteensä 50,500 autoa. Huoltokutsun toimenpiteet eivät takuulla olleet kovin yksinkertaiset.

Jos yhden auton softapäivitysprosessin läpivienti kutsun lähettämisestä huoltoon veisi yhden tunnin valmistajan ja huoltoyritysten työaikaa se kustantaa maltillisella 50 € tuntihinnalla 2,525,000 €. Puhumattakaan imagohaitasta tai asiakkaalle aiheutuneesta mielipahasta.

Lupasin taannoin myydä vain testauksen konkreettisimpia tuloksia – löytämiäni bugeja – hintaan 79 € / kappale. Tuohon hintaan minä olisin sitoutunut metsästämään GM:lle 31,962 bugia.

Share

Vuoden 2011 kalleimmat bugit listattu

tiistai, 3 tammikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Test Magazine on listannut vuoden 2011 kalleimmat softabugit.

Kalleimman bugin ykköspaikan valloitti rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen softavirhe, joka aiheutti sijoittajille 217 miljoonan dollarin tulonmenetykset. Lisäksi USA:n arvopaperimarkkinoita valvova elin SEC lätkäisi päälle 25 miljoonan dollarin sakon. Näin ollen yhden bugin hinnaksi yritykselle tuli 242 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli n. 185 miljoonaa euroa.

Koko listauksen voit lukea täältä.

On jälleen hyvä hetki muistuttaa:

Testaus on investointi. Investoinnin tarkoituksena on löytää virheet siinä vaiheessa, kun niiden korjaaminen on halvinta.

Hyvää vuotta 2012 kaikille!

Share

Illuusio ainutlaatuisuudesta

maanantai, 19 joulukuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Keskustelen paljon tuotekehitystä ammatikseen tekevien ihmisten kanssa. Jotkut tekevät monimutkaisia suunnittelujärjestelmiä. Toiset taas hankalia verkkosovelluksia. Kolmannessa yrityksessä työskennellään tuotannonohjausjärjestelmien kanssa. Kaikki kuulostavat niin kovin erilaisilta. Minusta on ollut kiinnostavinta huomata, että näissä keskusteluissa on poikkeuksetta yksi yhteinen tekijä. Kaikki nimittäin kertovat kuorossa:

Meidän tuotteemme ja toimialamme on niin ainutlaatuinen, että uusien kavereiden sisäänajo vie vuosia

Höpö höpö, sanon minä. Teidän toimialanne ja bisneksenne varmaankin on ainutlaatuista, mutta teidän tuotteenne on softa muiden joukossa. Siellä pyörii aina samat ohjelmointikielet, rajapinnat, serverit ja clientit kuin kaikilla muillakin. Softakehityksenne tavat ovat ihan samanlaiset kuin sadassa muussakin softaa tekevässä firmassa. Samanlaiset bugit toistuvat järjestelmästä toiseen oli kysymys kuluttaja-asiakkaiden web-palvelusta tai teollisuusyrityksen valvontasoftasta.

Toimialaosaaminen on toki kaikilla aloilla tarpeellista, mutta tiedättekö mitä ne ihmiset ihan jokaisessa firmassa ovat ammatiltaan? He kuuluvat ohjelmistojen kehitystiimeihin. He ovat ihan tavallisia koodaajia, testaajia, speksaajia ja managereita. Heillä kaikilla on hyvin samankaltainen tausta. Ja loppupeleissä he osaavat hommansa perhanan hyvin.

Toimivaa koodia syntyy, bugeja löytyy ja designikaan ei ole mikään ongelma. Toimialan ymmärtäminen karttuu kyllä vuosien varrella, mutta ihan yhtä kovaa kyytiä tekijät urautuvat ja kuppikuntaistuvat. Halutaan kiihkeästi uskoa omaan ainutlaatuisuuteen. Lopulta uusia ideoita syntyy vähemmän ja hommia paiskitaan jääräpäisesti samalla tavalla kuin niitä on “meillä aina tehty”.

Väitän, että toimialasi ainutlaatuisuus on illuusio mikä syntyy, kun istut kavereinesi samalla hiekkalaatikolla liian pitkään. Välillä kannattaa käydä tuulettumassa ulkona. Katsoa avoimin mielin, miten muut tekevät sitä ihan samaa työtä kuin sinäkin.

P.S. Onko sinun tuotteesi ainutlaatuinen? Eikö sitä voi testata ilman vuosikausien kokemusta? Ilmoitta asiasta minulle, niin lähetän täysin ummikon testaajan paikalle. Väitän, että kahdessa viikossa kaverista tulee hyödyllinen testaustiimin jäsen. Jos näin ei käy, saat rahasi takaisin ja tarjoan nöyränä poikana kostean illallisen.

Share