Mielipide, ammattilaisen työkalu

20. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Picasson tuotannosta joko tykkää tai ei tykkää. Kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä. Mielipiteen voi lyödä tiskiin erittäin nopeasti, sillä se ei vaadi pitkiä taustatutkimuksia tai lähdeluettelon laadintaa. Siksi mielipide voi olla tehokas työväline. Hyödylliseksi se kuitenkin muuttuu vasta ammattilaisen käsissä.

Taidealan ammattilaiset arvioivat Picasson eri tavalla kuin me muut. He näkevät, että Picasso on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen kuvataiteeseen. Picasso pystyi muuttamaan pelin hengen. Näkemystä tukee ammattilaisten valtava tietomäärä ja kokemus. Siksi ammattilainen on mielipiteissään uskottava.

Myös ohjelmistokehityksen ja testauksen ammattilaisilla on vastaava selkänoja. Tietoa ja kokemusta löytyy kyllä massiiviset määrät. Taidealan ja ohjelmistoalan ammattilaisia erottaa kuitenkin yksi ja merkittävä tekijä. Se on rohkeus.

Onneksi rohkeutta voi opetella.

Mielipiteellä ei ole mitään väliä, jos kukaan ei kuule siitä. Siksi opettelu kannattaa aloittaa jo tänään. Hanki rohkeus sanoa mielipiteesi ääneen.

Kaikki veneet vuotavat

20. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Virheitä tulee aina. Tulee epäonnistumisia liiketoiminnassa. Prosessit tuntuvat tahmeilta. Jokaisesta yrityksestä, suunnitelmasta ja organisaatiosta löytyy vuotokohtia. Aivan samalla tavalla myös jokaiseen ohjelmistoon jää bugeja. Täydellistä ei vain yksinkertaisesti ole.

Usein ajatellaan, että testauksen tärkein tulos on parantaa ohjelmiston ja kehityksen laatua. Siksi testaajalta kysytäänkin:

Onko virheet nyt saatu kiinni? Onko laatu nyt hyvä? Onko varma, että veneemme ei vuoda?

Liiketoiminnan kannalta ne ovat kuitenkin helposti vääriä kysymyksiä. Se tärkein unohtuu ylimalkaisen laatupuheen varjoon.

Yrityksen sisällä ollaan kaikki samassa veneessä ja taistellaan samojen päämäärien eteen. Ehkäpä juuri siksi testauksen pitäisi etsiä vastauksia kysymykseen:

Pääseekö tällä veneellä perille?

Sitä saa, mitä mittaa!

5. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 4

Taloustieteilijä on sikäli vänkä otus, että se tarvii numeroita pystyäkseen vertailemaan asioita. Tästä syystä ekonomistit ovat keksineet joukon huikeita mittareita, joilla voidaan seurata esimerkiksi taloudellista suorituskykyä.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka asiakaspalveluhenkilöstö jätti vastaamatta puheluihin. Yrityksen johto oli näet päättänyt, että mitä pienempi aukiolevien tukipyyntöjen määrä on, sitä paremmat bonukset asiakaspalveluhenkilöstö saa. Ja kun uusia tukipyyntöjä ei oteta vastaan, ei niitä varmasti jää myöskään käsittelemättä!

Eihän tuo nyt aivan nappiin mennyt.

Ohjelmistoprojekteissa seuraataan monesti esimerkiksi testikattavuutta, maturiteettia, löydettyjen virheiden kokonaismäärää, auki olevien virheiden määrää, toteutettuja vaatimuksia jne. Haastetta mittaamiseen tuo se, että täsmällisiä määritelmiä mittareille kukaan ei ole vielä keksinyt vaan mittareiden kuvaukset vaihtelevat projektista toiseen. Lisäksi ohjelmistoinsinööri on aivan yhtä pätevä luovimaan kannustimien maksimoinnissa.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka ohjelmistotestaajat pyysivät koodareita jättämään virheitä ohjelmistoon. Yrityksen johto näet oli päättänyt, että mitä enemmän virheitä testaajat löytävät, sen paremmat suoritukseen perustuvat palkkiot nämä saavat. Vastaavasti kehittäjät saivat suorituspalkkioita korjatuista virheistä.

Mittaamisen riskit pitää tiedostaa kaikkialla. Myös softatestausta arvioitaessa.

Mieti tarkkaan, kuinka mittaat testaajiesi suorituskykyä. Väärin asetetut mittarit ohjaavat käyttäytymistä täysin väärään suuntaan. Jos mittareihin lisätään vielä taloudellisia kannustumia, väärinkäytöksen riski kasvaa.

Älä tyydy keskinkertaisuuteen

25. helmikuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 3

”Kunhan se nyt vaan toimii perhana!” -sanoi kehityshankkeen omistaja testaajalle.

Moinen kunnianhimon puute hämmentää aina. Jos tavoitteena on pelkästään toimivuus, niin silloin sännätään suin päin keskinkertaisuuden harmaaseen valiojoukkoon.

Testaajan työ on vaalia työnantajan menestystä markkinoilla. Se tarkoittaa myös loppukäyttäjän edunvalvontaa. Testaajan työ on selvittää ne todelliset tavoitteet. Miten sen nyt oikeasti pitää toimia?

Tänään on hyvä päivä alkaa vaatimaan enemmän. Vaatikaa, että se toimii sulavasti, kiehtovasti, nopeasti, iloisesti, turvallisesti tai vaikka varmasti!

Turvallisuuden tunne joka on vain harhakuva

18. helmikuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 3

Savonsanomat.fi oli nurin viimeviikon koulu-uhkausten kiihdytettyä ihmisten tiedonjanoa. Savon Sanomien, kuten muidenkin uutispalveluiden pääasiallinen tavoite on saada klikkauksia. Liiketoiminta riippuu kävijävirrasta. Joskus tehdään jättimäisiä markkinointikampanjoita tavoitteen saavuttamiseksi, toisinaan joku idiootti hoitaa hommat mediatalojen puolesta esimerkiksi esittelemällä uusia silareita kuvissa tai uhkaamalla jotain koulua pommilla.

Jokainen verkkotoimituksen johtaja toivoo salaa perähuoneessaan, että juuri tällä kertaa omasta jutusta tulisi hitti ja kävijämäärät räjähtäisivät käsiin. Siksi otsikointi onkin verkkouutisissa niin raflaavaa.

Hämmästyttävää kuitenkin on kuinka harvassa verkkopalvelussa on lopulta on varauduttu todellisiin menestystarinoihin. Ja tämä ei edes riipu toimialasta.

Kaikkein suosituimmissa verkkopalveluissa äkillisistä kävijäpiikeistä on huolehdittu jo etukäteen. Lisäksi palveluiden kestoa koetellaan jatkuvasti vihamielisen ympäristön varalta.

Googlen työntekijät testaavat säännöllisesti palvelinkeskusten varotoimia tekemällä hyökkäyksiä. Niissä esimerkiksi häiritään tietoverkkoja tai puhkotaan jäähdytysvettä kuljettaviin putkiin reikiä. Aivan vastaavalla tavalla myös verkkopalvelu Netflix on jatkuvan haasteen alla. Netflixin Chaos Monkey työkalu hyökkää sattumanvaraisesti palvelinten kimppuun 1000 kertaa viikossa.

Selityksiä laiminlyöntiin löytyy satojen toimistopöytien takaa. Testaaminen on niin vaivalloista. Se maksaa varmaan liikaa rahaa ja aikaa. Ja sitäpaitsi palvelumme on toiminut ihan hyvin tähänkin asti. Voin kertoa, että mikään näistä ei pidä paikkaansa. Väitän, että ainoa syy laiminlyöntiin on rajallinen ryhtymiskyky.

Jokainen maalaisjärjellä varustettu ihminen tietää, että harjoitus tekee mestarin. Kuitenkin verkkopalveluiden kohdalla harjoittelu lyödään aina laimin. Koska kaikki on tähänkin asti toiminut, niin tuudittaudutaan turvallisuuden tunteeseen, joka on vain harhakuva.