Avainsanat: ‘arvostus’

Vuoden Testaaaja 2012: Antti Niittyviita

torstai, 26 huhtikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Toimitusjohtaja Niittyviita kampanjoi ahkerasti voittaakseen Tieturin järjestämän Vuoden Testaaja 2012 -tittelin.  Itsetuntonsa pönkittämiseksi Niittyviita valjasti oman yrityksensä blogin, lisäksi herra piti itsestään meteliä Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, sähköpostilistoilla ja irkissä. Jakoipa jopa testauksen pikaopasta varmistaakseen voittonsa.

Tulokset julkistettiin eilen. Härskin kampanjoinnin ansioista oli kohtuullisen selvää, että Niittyviita voitti kilpailun. No onhan se kiva, mutta äänisaalis jäi surkeaan 25 %:iin kokonaisäänimäärästä. Voidaan puhua merkittävästä pettymyksestä.

“Näin kova kampanja, ja näin onneton tulos. Mun lapsetkaan ei varmaankaan rakasta mua enää” nyyhkii Niittyviita.

Niittyviitaa luonnehditaan kilpailusivustolla seuraavasti:

Antti on Suomen pitkäjänteisin testausbloggari ja pitää testausasiaa aktiivisesti näkyvillä sosiaalisessa mediassa. Hän on testauksen väsymätön puolestapuhuja ja antaumuksellinen valistustyöntekijä. Testausfirman toimitusjohtaja ja testausta aktiivisesti pohtiva ja siitä kirjoittava testausihminen. Yhdistelee erilaisia teemoja testaukseen ja pyrkii erityisesti vaikuttamaan johdon näkökulmaan tuoden esiin testauksen merkityksen ohjelmistoprojektien aikataulutuksessa ja liiketoimintariskien poistamisen ennen tuotteen julkaisua.

Kuvaus saa Niittyviidan mietteliääksi.

“Kauniita sanoja ja arvostan kyllä titteliä korkealle! Tavoittelin kuitenkin yksinkertaista ääntenenemmistöä, mutta itse asiassa samahan se on millä tavalla voitto tulee. Eihän niitä maaleja myöhemmin muista kukaan” Niittyviita jatkaa.

Niittyviita järjestää Oulussa paraatin voittonsa kunniaksi 30.4.2012 alkaen klo 12. Paraati lähtee liikkeelle Franzenin patsaan nurkilta. Paikalle odotetaan satoja iloisia juhlijoita.

“Hyvä fiilis itseasiassa. Kiitoksia kaikille äänestäjille!”

Mies on entisellään!

Share

Vuoden 2011 kalleimmat bugit listattu

tiistai, 3 tammikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Test Magazine on listannut vuoden 2011 kalleimmat softabugit.

Kalleimman bugin ykköspaikan valloitti rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen softavirhe, joka aiheutti sijoittajille 217 miljoonan dollarin tulonmenetykset. Lisäksi USA:n arvopaperimarkkinoita valvova elin SEC lätkäisi päälle 25 miljoonan dollarin sakon. Näin ollen yhden bugin hinnaksi yritykselle tuli 242 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli n. 185 miljoonaa euroa.

Koko listauksen voit lukea täältä.

On jälleen hyvä hetki muistuttaa:

Testaus on investointi. Investoinnin tarkoituksena on löytää virheet siinä vaiheessa, kun niiden korjaaminen on halvinta.

Hyvää vuotta 2012 kaikille!

Share

Avoin työpaikka: Kivireen vetäjä

perjantai, 9 joulukuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Prove on kotimainen talo täynnä ohjelmistotestauksen guruja. Ammattitaitomme salaisuus löytyy tuskasta ja pitkistä työpäivistä! Ruoskimme itseämme ja toisiamme päivästä toiseen kohti suurempia voittoja. Gurumme metsästävät bugeja ympäri Suomen (mm. Oulussa, Tampereella ja Helsingissä). Pitsinnypläys ja tyhjänpäiväinen papereiden pyörittely ei meitä kiinnosta. Me tähtäämme todellisiin tuloksiin.

Proven guruilla on jo muuten Suomi hyppysissä, mutta viimeinen sokea pisteemme löytyy etelästä. Siksi etsimme testauksessa gurunviittaa jo kantavaa hengellistä johtajaa julistamaan testauksen ilosanomaa pääkaupunkiseudulla. Liikevaihtomme (2011 reilu miljoona) on kasvanut 100%:n tahdilla viime vuosina ja haluamme ylittää itsemme puristamalla kaikista vielä pikkuisen enemmän.

Barona IT hakee Provelle siis jämerää ja kaukonäköistä vetäjää Helsinkiin perustamaan ja johtamaan pääkaupunkiseudun toimintoja. Nykyinen Proven pääkaupunkiseudun henkilöstö siirtyy heti yksikönvetäjän alaisuuteen. Hävytön ote sekä hyvät puheenlahjat ovat avaimia tehtävässä menestymiseen.

Prove tarjoaa:

  • Vaarallista ja kovaa menoa sekä tuskantäyteisiä työtunteja!
  • Juuri ja juuri riittävää palkkaa
  • Jos homma onnistuu, luvassa on mainetta ja mammonaa

Edellytämme, että:

  • Osaat puhua testauksesta aivan kuin tietäisit siitä jotain
  • Et puuhaile joutavia vaan osaat keskittyä olennaiseen
  • Osaat rohkeasti olla eri mieltä etkä pelkää sanoa sitä
  • Pärjäät ainakin yhden erän painissa toimitusjohtajamme Antin kanssa

Tärkeimmät tehtäväsi ovat:

  • Rekrytä hyvän Auran omaavia uusia Guruja(tm) Proven riveihin
  • Viedä testauksen ilosanomaa uusille asiakkaille

Jos meininki tuntuu hyvältä ja muut reunaehdot täyttyvät, olet etsimämme henkilö! Työpaikka täytetään välittömästi oikean henkilön löydyttyä. Lisätietoja tehtävästä antaa HR-konsultti Kristiina Aksberg, 050 413 1441 tai kristiina.aksberg@barona.fi

Hae paikkaa viimeistään 02.01.2012 mennessä klikkaamalla tästä.

Lisätietoja tehtävästä: kristiina.aksberg@barona.fi , +358504131441

Share

Hyödyntämättä jätetty tilaisuus

lauantai, 5 marraskuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Olen pitkään ihmetellyt kaikille softaprojekteille yhteistä ja outoa tapaa heittää uudet osaajat projektiin sisään. Tyypillisesti homma hoituu lyömällä kouraan aivot turruttava nippu dokumentaatiota ja odottelemalla työvälineitä tietohallinnolta. Jokainen projekti jättää poikkeuksetta väliin yhden tärkeimmistä tilaisuuksista testata työn alla olevaa tuotetta. Mistä on siis kysymys?

Syyskuussa 1983 taidekauppias Gianfranco Becchina lähestyi J.Paul Getty -museota Kaliforniassa. Hänellä oli hallussaan kreikkalainen, hämmästyttävän hyvin säilynyt, nuorta miestä esittävä marmoripatsas. Sen iäksi arvioitiin noin 600AD.

Getty eteni asiassa hyvin varovaisin askelin ja käynnisti patsaasta mittavat tutkimukset. Sitä testattiin puolentoista vuoden ajan erilaisin tieteellisin menetelmin. Kaikki testit osoittivat patsaan todellakin olevan ikivanha ja lopulta kaupat syntyivät karvan verran alle 10.000.000 dollarin hintaan.

Patsaassa oli kuitenkin jotain hämmentävää. Italialainen taidehistorioitsia Frederico Zeri oli ensimmäinen, joka toi asian esille. Nähdessään patsaan ensikertaa Zeri huomasi vain tuijottavansa patsaan kynsiä. Ne eivät tuntuneet sopivalta.

Seuraavaksi tuli Evelyn Harrison. Hän oli yksi kreikkalaisen veistostaiteen kärkinimistä ja sattui olemaan vierailulla Los Angelesissa. Museon kuraattori vei Harrisonin katsomaan patsasta museon kunnostamoon. Kuraattori veti kankaan patsaan päältä ja sanoi “Tämä ei aivan vielä ole meidän, mutta muutaman viikon päästä kaupat on tehty”. Harrisonin ensimmäinen vastaus oli vain “Olen pahoillani”.

Muutamaa kuukautta myöhemmin patsasta tuli katsomaan Thomas Hoving, museonjohtaja New Yorkista. Hovingin tapana on painaa mieleen ensimmäinen sana, joka uusista asioista tulee mieleen. Patsaan nähdessään Hoving muistaa painaneensa mieleen sanan “tuore”.

Outojen yhteensattumien johdosta Getty päätti käynnistää tutkimukset uudestaan. He kutsuivat koolle suuren joukon kreikkalaisen taiteen asiantuntijoita ja kysyivät ryhmän ensivaikutelmaa patsaasta. Enemmistö oli sitä mieltä, että patsas tuntuu oudolta. Voisiko siis olla mahdollista, että mittavat tieteelliset tutkimukset olivatkin väärässä. Ehkä patsas ei ollutkaan aito?

Jonkin aikaa vastaus ei ollut selvä. Taidegurujen tunne ja tieteellinen tutkimus olivat napit vastakkain. Patsaasta kiisteltiin konferensseissa. Lopulta patsaan tarina alkoi kuitenkin murentua vähä vähältä Gettyn lakimiesten ponnistelujen tuloksena. Kävi ilmi, että patsas oli peräisin taideväärentämöstä Roomasta, jostain 80-luvun alkupuolelta.

Patsaan alkuperä ei olisi ikinä selvinnyt, mikäli ammattilaiset eivät olisi osanneet tai uskaltaneet kertoa epämiellyttävästä tunteesta ääneen. Ensivaikutelma patsaasta oli hämmästyttävän voimakas ja kieli selvästi jonkin olevan pielessä. Kukaan ei vain osannut raportoida yksityiskohtaisesti tuntemuksistaan. Taidegurun mielestä patsaasta tuli yksinkertaisesti epämiellyttävä olo.

Ensivaikutelma oli se tilaisuus, johon Getty uskoi. Jokainen ohjelmistoprojekti kuitenkin lyö täydellisesti laimin juuri ensivaikutelmien tallentamisen. Se on korvaamaton hetki saada uutta tietoa tuotteen hyvyydestä. Hoida homma ja sovi tavasta, jolla uudet ihmiset tutustuvat ensimmäisen kerran tuotteeseen!

Share

Testaus on epäeroottinen bisnes

tiistai, 6 syyskuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Ohjelmistotestaus on ihan hemmetin epäeroottinen bisnes. Miksi ihmeessä se ketään kiinnostaisi? Testauspalvelu on kallista ja sen takaisinmaksua ei voi mitata mitenkään. Miksi ihmeessä kukaan ostaisi, jos se ei kosketa henkilökohtaisesti?

Kaikki lähti siitä kun Milla oli ostanut uudenkarhean perheauton. Valkoisen farmarimallisen, sillä hänellä oli koira ja kaksi lastakin. Kaksi viikkoa ajeltuaan Milla sai kirjeen, jossa kutsuttiin tuomaan auto merkkihuoltoon ohjelmiston päivittämisen takia. Kaikkiin vuonna 2011 maahantuotuihin samanlaisiin autoihin oli päässyt vika, joka aiheutti äänimerkin toimintahäiriön jarrutuksessa. Perhana kuinka työlästä, turhauttavaa ja aikaavievää totesi Milla. Millan aikaa koko keikka vei noin tunnin, mutta autovalmistajan aikaa kului vielä vähän enemmän:

  • Vian löytäminen, korjauksen tekeminen ja testaaminen: 10 henkilötyöpäivää
  • Auton huoltokutsun laatiminen ja lähettäminen kaikille asiakkaille massapostina: 2 henkilötyöpäivä
  • Auton huoltoaikataulujen sumplinta koko maassa: yhteensä 20 henkilötyöpäivää
  • 2560 auton huoltaminen yksi auto tunnissa: 341 henkilötyöpäivää

Siis yhteensä 373 henkilötyöpäivää kustannuksia yhdestä asiakkaille päätynestä ohjelmistoviasta. Se tekee neljänkympin tuntihinnalla yli 110.000€ kuluja! Sillä rahalla maksaisi aivan kohtuulliset palkat testausasiantuntijalle melkein kahden vuoden ajan!

Huonosti hoidettu testaus kosketti Millaa henkilökohtaisesti. Lisäksi se kosketti autovalmistajan softakehittäjiä, talousjohtajaa, markkinointipäällikköä, PR-vastaavaa, huoltojohtajaa ja maajohtajaakin henkilökohtaisesti. Eikä se johtunut pelkästään oman firman työsuhdeautoista.

Testauksen hoitaminen ja siitä maksaminen ei kosketa kovin montaa ihmistä. Testauksen laiminlyönti sen sijaan koskettaa varmasti!

Share