Avainsanat: ‘asiantuntemus’

Kuinka hankalaksi takuukorjauksen voi tehdä?

tiistai, 17 toukokuuta, 2011 | Kirjoittaja: Jussi Niittyviita

Hyvin hankalaksi, on oikea vastaus. Sain asiakaspalvelukokemuksen siivittämänä ajatuksen kirjoittaa juuri sattuneesta tapahtumasta. Tapahtuman kulku on seuraavanlainen:

Kävin ostamassa Anttilasta uudenkarhean ja laadultaan peruskäyttöön välttävän Samsungin dvd-soittimen. Soittimessa ilmeni yllättäen selkeästi käyttäjästä riippumaton virhe: soitettaessa dvd-(tai cd-)levyn trackit saattavat välillä hypätä kokonaan seuraavalle kesken trackin toiston.

Tästä pienestä ja satunnaisesti toistuvasta viasta johtuen kiikutin soittimen takaisin Anttilaan vaatien takuukorjausta. Vähäpätöisesti asiakkaaseen suhtautuen tekniikan osaston myyjä yritti vääntää kättä viimeiseen asti, että kyseessä olisikin vain käyttäjän naarmuinen cd-levy. Yllättävän kovan kädenväännön jälkeen vedin viimeisen kortin hihasta ja kerroin myyjälle: “Olen tietotekniikan diplomi-insinööri ja ammatiltani ohjelmistotestaaja. Olen vakuuttunut, että vika on laitteessa.” Ääni muuttui nopeasti kellossa ja laite otettiin korjaukseen. Liekkö ensimmäinen kerta historiassa kun diplomi-insinöörin tutkinnosta on konkreettista hyötyä? ;)

Reilun kuukauden päästä olin jo lähes unohtanut omistavani dvd-soittimen, kun Anttilasta kilahti tekstiviesti Nokialaiseen.  “Tuotteenne on saapunut korjauksesta ja valmis noudettavaksi.” Hain soittimen ja kotona avasin korjaussaatteen sisällön: Firmware päivitetty. Ajattelin OK, saattaahan moinen virhe korjaantuakkin firmwaren päivityksellä. Aloin heti koestamaan soitinta niin eiköhän se taas muutamien Pink floydin rallattelujen jälkeen pompannut seuraavalle trackille kesken hyvän fiilistelyn! Liekköhän Infocaren (Oulun Anttila ulkoistaa tuotekorjauksensa nähtävästi sinne) pojat eteläisessä Suomessa olivat edes testanneet virheen toistuvuutta. Eikun takaisin Anttilaan laite kainalossa. Tällä kertaa soitin otettiin mukisematta korjaukseen.

Parin viikon kuluttua Nokialaiseen kilahti tekstiviesti, jossa pyydettiin asiakasta lähettämään mallilevy Infocarelle, jotta virhe saataisiin toistettua. Viestissä ei ollut minkään valtakunnan tietoja postitusosoitteesta, sähköpostiosoitteesta tai asiaa käsittelevän henkilön nimestä. Viestin loppuun ladattiin vielä ultimaattum: mikäli asiakas ei lähetä mallilevyä 7 päivän kuluessa laite postitetaan takaisin siten, että asiakas maksaa kustannusarviomaksun ja lähetyskulut. Kovin asiakasläheistä toimintaa!

Tapahtuman kulku on tänään viestin saapumispäivänä edelleen auki.

Äkkiä aiheesta herää kysymyksiä. Kuinka perinpohjaisesti Infocaren pojat ovat eteläisessä Suomessa yrittäneet varmistaa virheen oikeellisuutta? Millä logiikalla on halvempaa lähettää laite korjaukseen Oulusta Helsinkiin kuukauden ajaksi, jotta siihen tehtäisiin ainoastaan 5 minuutin firmwaren päivitys? Onko todellakin valmistajan, myyjän tai korjausfirman etu, että asiakasta uhkaillaan postikuluilla, kun kaikki olisivat selvinneet helpommalla vain antamalla toinen laite tilalle?

Kun asiaa ajattelee tuotteen valmistajan Samsungin kannalta tuntuu pahalta. Virheen hinta pääsee moninkertaistumaan näin älyttömän ja tehottoman takuukorjausmenettelyn ansiosta. Kulujen karsimiseksi tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa. Ottaa bugit kiinni jo tuotekehityksessä tai alkaa runnomaan korjausputkea paremmaksi.

Koko tarina kiteytyy vinkiksi valmistajalle:

Käyttäjä voi olla tuotteesi parissa 24/7. Et voi olettaa, että yksittäinen korjaaja pystyy havaitsemaan satunnaisesti tapahtuvan virheen parin minuutin (tai tunninkaan aikana). Virhettä ei kannata asettaa lyhyen tarkastelun jälkeen ignored-tilaan mikäli se toistuu vain satunnaisesti. Välinpitämättömyys kostautuu kalliisti.

Share

Askel kerrallaan kohti toimivaa testausta

torstai, 5 toukokuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Kun testaus puuttuu tai se ei toimi, ongelman myöntäminen on yhtä tuskaa. Yleensä se paljastuu vasta kun tavara on jo osunut tuulettimeen. Edelleenkin liian usein puhelin soi meidän toimistolla kun huonot on jo housussa.

Meiltä puuttuu toimiva testaus. Miten tässä nyt kannattaa toimia?

Koska epävarmuus niin usein kalvaa toimivan testauksen rakentajaa, ne ensiaskelet jäävät ottamatta. Vasta pakko pistää liikettä niveliin. Silloin asiakas hengittää jo niskaan ja softakehittäjän aika palaakin yllättäen virheiden korjailuun.

Me päätimme tarjota ilmaisen opetuksen siitä, miten toimiva testaus voidaan rakentaa sopivan pienistä rakennuspalikoista.

  1. Kehitä: Rakenna softakehittäjien kanssa säännöllinen elämänrytmi. Jotain testattavaa on tultava tuutista ulos usein. Ilman tätä ei ole mitään järkeä investoida testaukseen.
  2. Resurssoi: Palkkaa riittävän kokenut testausosaaja tai osta palvelu partnerilta. Pääasia on, että tyyppi on oikeasti testaaja, eikä vain huono devaaja!
  3. Testaa: Polkaise hommat käyntiin tutkivan testauksen menetelmällä. Asiakkaasi elämään vaikuttavien vikojen löytyminen mahdollisimman aikaisin on oikeasti se, mihin kannattaa investoida heti!
  4. Rakenna: Tuo mukaan uusia työkaluja. Paranna testauksen- ja virheidenhallintaa. Rakenna systemaattinen tapa toimia esimerkiksi tarkistuslistoilla. Voit pohtia myös automaatiota.
  5. Tiivistä: Tiivistä kuilua kehityksen ja testauksen välillä. Tähtää testauksessa pitkistä vesiputouksista lyhyisiin tai Agileen.
  6. Mittaa: Rakenna enintään kolme helppokäyttöistä mittaria softan laadun arviointiin. Meidän mittarimme perustuvat kaikki virhetietoihin.
  7. Optimoi: Säädä testauksen määrää asteittain kunnes optimaalinen taso on löytynyt.

Hoitamalla yhden asian kerrallaan pääsee softakehityksessä jo pitkälle. Näiden askelmerkkien avulla on mahdollista rakentaa täysin uusi ja laadukas näkökulma ohjelmistojen rakentamiseen alle kuukaudessa.

Voit rakentaa toimivan testauksen pienistä osatavoitteista. Sinun on vain otettava härkää sarvista ja ryhdyttävä toimeen!

P.S. Jos alkuun pääseminen tuntuu vinkeistä huolimatta hankalalta, voit tilata meiltä Kick-offin. Me hoidamme kohdat 1.-4. pois kuleksimasta vain kahdessa viikossa! Sinun ei tarvitse osallistua kuin aloitustapaamiseen ja loppukatselmointiin.

Share

Testaaja on asiantuntija. Ketä kiinnostaa?

keskiviikko, 27 huhtikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Ossi on henkilöstöpäällikkönä kasvavassa softa-alan yrityksessä. Hän seuloo päivittäin hakemuskasoja ja etsii firmalle sopivia uusia työntekijöitä. Osaajia tarvitaan erityisesti devaukseen, mutta joku oli ohimennen maininnut yhden projektin etsivän myös testaajaa. Ossia se ei kauheasti kiinnosta, koska yrityksen kannalta testaus on vain turha kuluerä.

Testaaja on kuitenkin pomon käskystä etsittävä, joten Ossi ryhtyy toimeen. Kun hän vihdoin on seulonut joukosta kolme sopivinta kandidaattia, heidät kutsutaan haastatteluun. Kaikki kutsutut ovat testauksen asiantuntijoita. Heillä on sopivasti kokemusta alalta ja ansioluettelot kohdallaan.

  1. Minna 32v on pitkän linjan testausosaaja 12 vuoden kokemuksella. Haastattelussa hän kertoo tarkasti itsestään ja aikaisemmasta urastaan. Minna vastaa myös asiantuntevasti Ossin heittämiin haasteisiin.
  2. Jarkko 34v on myös kokenut asiantuntija 9 vuoden kokemuksella. Haastattelussa hän avaa koulutustaustaansa ja osaa jopa kertoa raflaavan menestystarinan uransa varrelta. Kysymyksiin tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.
  3. Heli 26v on joukon nuorin. Kokemusta hänellä on vain vähän reippaat 5 vuotta. Hänen palkkatoivomuksensa on kuitenkin lähes sama ja sitä Ossikin ihmettelee. Haastattelussa Heli kuitenkin lyö tiskiin jämäkät faktat siitä, miksi hyvin hoidettu testaus säästää takuuvarmasti Ossin firman rahaa. Se parantaa firman mainetta ja säästää myös devaajien aikaa. Omaan uraansa Heli ei puutu. Eikä Ossi kysy.

Mitäpä luulette. Kenet Ossi päättää palkata?

Homman nimi on tietysti siinä, että ensimmäiset kaksi hakijaa ovat insinöörejä henkeen ja vereen. He ovat kyllä todellisia ammattilaisia ja osaavat myös kertoa osaamisestaan. Ossia ei kuitenkaan kiinnosta ehdokkaiden elämäntarina tai ura. Häntä kiinnostaa se, mitä hyötyä kandidaatista oikeasti on hänelle ja yritykselle.

Valinta on helppo ja Ossi päättää palkata Helin, sillä Heli kertoi selvästi tärkeimmät asiat:

a) Miksi testaus on rahan arvoista työtä ja

b) Mitä hyötyä hänestä konkreettisesti on Ossille ja yritykselle.

Hyvä testaaja. Sinä olet ammattilainen ja sinä tiedät mitä hyötyä testauksesta on. Valitettavasti se ei kuitenkaan vielä riitä:

Sinun on opeteltava kertomaan siitä myös muille!

* P.S. Voit aloittaa vaikkapa lukemalla muutaman hyvän blogin.

Share

Testaus 2011 seminaari ja vuoden testaajan valinta

maanantai, 11 huhtikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Hei lukija! Tieturilla on tapana järjestää testausaiheinen seminaari joka kevät. Aiheet iskevät jälleen napakasti testauksen kuumimpien puheenaiheiden ja kestosuosikkien ytimeen: Testausautomaatio, pilvipalvelut, mallipohjainen testaus sekä ketterät menetelmät saavat kaikki osansa puhujan pöntöstä käsin.

Lisäksi seminaarin loppuhuipennuksena palkitaan jälleen kerran vuoden testaaja. Koska olen itse ehdokaslistalla, niin mainostan:

  1. Itseäni: Ehdokas numero 2, Antti Niittyviita
  2. Itse äänestystä: Ilman muuta kannattaa äänestää!

Käy siis antamassa äänesi parhaalle ehdokkaalle täällä!

(19.4.2011:Testaaja 2011 -äänestys on nyt päättynyt. Jos et äänestänyt et voi valittaa.)

Share

Hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty

torstai, 17 helmikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Juuri pöllimäni tarina kertoo ukrainalaisesta luutnantista, joka lähetti pienen tiedustelujoukon Alpeille. Raju lumimyrsky yllätti ryhmän ja pyryä jatkui taukoamatta kaksi päivää. Luutnantti oli varma karvaasta miestappiosta, kun ryhmästä ei toisenkaan päivän iltana kuulunut uutisia. Kaikkien suureksi yllätykseksi ryhmä kuitenkin palasi vuorilta kolmantena päivänä ja vieläpä ehjin nahoin. Mitä oli tapahtunut? Kuinka ryhmä selviytyi tukalasta tilanteestaan?

Helmikuun kuumottavin puheenaihe on ollu palava lautta. Erityisesti Nokian sellainen. Stephen Elopin kirje työntekijöille kertoi karua kieltä. Erityisesti siitä että Nokialla tehtään yhä paljon vääriä asioita.

Chinese OEMs are cranking out a device much faster than, as one Nokia employee said only partially in jest, “the time that it takes us to polish a PowerPoint presentation.”

Karkeasti ottaen kysymys on siitä, että kiinalainen laitevalmistaja pukkaa tuotteen markkinoille nopeammin kuin Nokialla saadaan PowerPoint kalvot kasaan. Sama ongelma vaivaa isoa siivua suomalaisia yrityksiä tuotekehityksestä testaukseen. Työpanoksesta suuri osa valuu monesti suunnitteluun, säätämiseen ja excelien pyörittelyyn. Tuloksen syntymisen kannalta siis joutavaan puuhasteluun.

Ukrainalainen tiedustelijaryhmä selvisi tukalasta tilanteestaan nopealla toiminnalla. Tilanne oli näyttänyt epätoivoiselta myös tiimin näkökulmasta kunnes joku oli löytänyt taskustaan kartan. Sen jälkeen tiimi ryhtyi toimeen. He pystyttivät leirin, odottivat myrskyn loppumista ja selvisivät lopulta takaisin tukikohtaan. Mielenkiintoista tarinassa on se, että tämä kartta oli Pyreneiltä, ei Alpeilta.

Jos ryhmä olisi alkanut viilaamaan suunnitelmaa, selviytymisstrategiaa ja vielä dokumentoimaan sitä, kaikki olisivat auttamatta paleltuneet kuoliaaksi. Sen sijaan he päättivät rauhoittua, ottaa härkää sarvista ja panna toimeksi. Tarinan opetus tietysti on se, että usein huonokin suunnitelma riittää.

Testaustyössä kuvitellaan usein, että hyvä testiplani ja tarkka testispeksi ovat olleet menestyksen salaisuus. Esimiehet ovat tykänneet kivoista exceliraporteista ja softakin on saatu yleensä aikataulussa valmiiksi, kiitos devausgurujen. Siksi liian moni testausasiantuntija urautuu. Hän kuvittelee, että menestys on saavutettu nimenomaan suunnitelmien ja speksien kautta ja alkaa panostaa aina enemmän näihin asioihin.

Kun urautunut asiantuntija panostaa jatkuvasti enemmän suunnitteluun ja excel-harjoituksiin, amatööriltä näyttävä kilpailija painaa ohi oikealta ja vasemmalta.

Kun yksi laittaa töpinäksi, hän tutkii hetkessä monta reittiä loppuun saakka. Samassa ajassa ns. fiksut hädin tuskin ehtivät valmistautua edes ensimmäiselle etapilleen.

Todelliset onnistujat menestyvät, koska he riisuvat kravaatin, käärivät hihat ja ryhtyvät heti toimeen! Siksi hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty.

Share