Avainsanat: ‘ketterä’

Lissabonista Floridaan

tiistai, 14 helmikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Uusi manner löydettiin ja dokumentoitiin Eurooppalaisten toimesta ensikertaa vuonna 1492. Tuolloin tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan etsiessään meritietä Intiaan. Löydöksen jälkeen alkoi tiivis merimatkailu Atlantin yli.

Merimatkojen tekemiseen sovelletut navigointimenetelmät olivat karkeita ja perustuivat suurelta osalta tähtien ja auringon aseman seuraamiseen. Määränpää saavutettiin onnistuneesti vain silloin kun kurssia korjattiin riittävän usein navigoinnin tulosten perusteella.

  1. Navigointi
  2. Kurssin korjaus

Se on totuus, jonka tiesivät jopa Viikingit 1000 vuotta sitten. Tästä huolimatta useat nykyaikaiset tietojärjestelmähankkeet lähtevät aina oletuksesta missä kurssi asetetaan yhden ainoan kerran suunnitteluvaiheessa. Sitten laitetaan silmät kiinni, peukut pystyyn ja toivotaan vain niin pirusti.

Kerta toisensa jälkeen mediasta saa lukea esimerkkejä hankkeista, jotka ovat kestäneet 5 vuotta ja sitten menneet pahasti pieleen. Maaliin osutaan vuosia myöhässä ja miljoonia euroja köyhempänä.

Navigointi ja kurssin korjaaminen

Navigointi ja kurssin korjaaminen

Ehdottaisinkin, että ne tietojärjestelmähankkeiden omistajat, jotka eivät uskalla luottaa sokeasti ajan ja rahan riittämiseen, tutustuisivat tähän kuvaan ja pysähtyisivät hetkeksi miettimään merimatkailun saloja.

Menestykseen ja maaliin voit siis päästä kahdella tavalla: Voit joko navigoida ja korjata kurssia riittävän usein, tai luottaa hyvään tuuriisi.

Share

Mitä yhden virheen hinnalla olisi saanut aikaan?

keskiviikko, 11 tammikuuta, 2012 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Cadillac SRX on jämäkän näköinen auto. Sitä valmistaa maailman suurin autovalmistaja General Motors. Vuoden 2011 mallin tullessa markkinoille ajoneuvon matkustajaturvallisuus oli ratkaistu ohjelmistolla, jossa kaikkien istuinpaikkojen ilmatyynyistä vastasi yksi järjestelmä.

Markkinoille tulon jälkeen GM:n insinöörit huomasivat kauhukseen hyvin perustavanlaatuisen virheen ilmatyynyjen hallintajärjestelmässä. Mikäli pelkääjän paikalla ei ajon aikana istu ketään, järjestelmä kytkee pois päältä myös takamatkustajien kattokiskossa olevan ilmatyynyn, joka suojaa päätä kuollettavalta iskulta.

Vian löytymisen jälkeen GM joutui kutsumaan Yhdysvalloissa 47,401 ja muualla Pohjois- Amerikassa 3,099 autoa huoltoon ja järjestelmäpäivitykseen. Siis yhteensä 50,500 autoa. Huoltokutsun toimenpiteet eivät takuulla olleet kovin yksinkertaiset.

Jos yhden auton softapäivitysprosessin läpivienti kutsun lähettämisestä huoltoon veisi yhden tunnin valmistajan ja huoltoyritysten työaikaa se kustantaa maltillisella 50 € tuntihinnalla 2,525,000 €. Puhumattakaan imagohaitasta tai asiakkaalle aiheutuneesta mielipahasta.

Lupasin taannoin myydä vain testauksen konkreettisimpia tuloksia – löytämiäni bugeja – hintaan 79 € / kappale. Tuohon hintaan minä olisin sitoutunut metsästämään GM:lle 31,962 bugia.

Share

Voiko tunnetta mitata?

keskiviikko, 23 marraskuuta, 2011 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Antti kirjoitteli viime viikolla tunteeseen luottamisesta testaustoiminnasta. Kommentointi antaisi ymmärtää, että ammattilaisten perstuntuma osuu usein oikeaan, mutta kun ei ole olemassa sitä raakaa dataan, niin mitenkäs sen todistat. Joku metriikka pitäisi olla, jotta tunne muuttuu todeksi!

Monissa ravintoloissa on ulko-ovella kolme nappia. Asiakasta pyydetään napsauttamaan lähtiessä iloista, neutraalia tai surullista naamaa. Ehkä väritkin ovat mukana.  Tästä voidaan päätellä päivän jälkeen, että mitenkäs ravintola tänään onnistui.

Voisiko tätä lähestymistapaa hyödyntää myös projekteissa? Jokainen projektiin osallistuva napsattaa nettisivulla yhtä kolmesta napista. Jos kaikki näyttää virheältä ja iloiselta, niin projektilla saattaa olla hyvät mahdollisuudet onnistua. Jos keskiarvo lähtee liikkumaan kohti punaista päätä, niin projektipäällikkö herätys!

Näin se voisi esimerkiksi toimia:

 

Kuten kuvasta näkyy, en ole käyttöliittymäsuunnittelija, mutta kyllä tuosta idean pitäisi selvitä. Kun projektipäällikkö näkee tällaisen kuvion, niin syytä olisi mennä juttelemaan punanaaman painajan kanssa. Onko ollut paha päivä vai tietääkö tämä oikeasti jotakin, mitä muut eivät ole vielä huomanneet.

Ohjelmistojen kehityksessä ja testauksessa perstuntuma osuu usein oikeaan. Heivaa ylimääräiset ja turhat mittarit kuikkaan ja mittaa sitä minkä kaikki tietävät. Mutta mitä aikaisemmin ei ole ikinä kysytty.

 

 

 

Share

Mitä kannattaa hankkia, kun lähtee testausostoksille?

maanantai, 24 lokakuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Pysähdyimme perjantaina pohtimaan testaajan työtä höyryävän tuoreen kahvikupin äärellä. Siinä syvällisiä pohtiessa päätimme tarkentaa siihen, mikä on testaajan työn tärkein tulos?

Vastauksia löytyy toki yhtä paljon, kuin testaajia. Toisen mielestä testauksessa on kysymys laadun parantamisesta, toisen mielestä homman nimi on mittaustulosten tuottamisessa. Kolmas taas väittää, että testaaja rakentaa luottamusta tuotteen laatuun ja neljännen mielestä testaaja taas tuhoaa luottamusta.

Vastauksia sateli ihan liikaa siinä stormatessa, joten päätimme yksinkertaistaa ongelmaa tässä valinnan paikassa.

Jos testauksen budjetti asetetaan tuskallisen tiukaksi ja kulutasoa pitäisi vielä entisestään leikata, niin mitä jäisi jäljelle?

  • Testispeksit ja caset? Roskiin
  • Testitulosten mittarointi? Roskiin
  • Testaussuunnittelu? Roskiin
  • Automaatio? Roskiin
  • Tarkistustyöt? Roskiin
  • Testauksenhallintajärjestelmät? Roskiin

Aika suuri siivu siitä testaajan päivittäisestä työstä päätyi meidän pöydässä roskikseen, mutta yksi juttu siihen jäi. Mikäpä luulette sen olleen?

Niinpä: Bugithan siihen jäivät. Ne kertovat mitä vikaa softassa on. Ne kertovat miksi se maksava loppuasiakas saattaa valittaa tai olla tyytymätön. Ne kertovat mitkä sudenkuopat kannattaa julkaistessa välttää. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ne ovat

Things that Bug you

Entäpä jos ensikerralla testausta ostaessasi päättäisitkin hankkia vain sen konkreettisimman tuloksen? Osta ensikerralla vain bugit!

Share

Oikea aika reivata

keskiviikko, 29 kesäkuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Juhannus tuli ja meni. Minä aloitin Juhannusvapaat istuskelemalla rantakivillä rakkaassa mökkirannassa. Hetki oli otollinen haaveilulle, sillä kevyt aalto löi rantaan ja miellyttävä merituuli puhalsi myös hyttyset tiehensä. Tuuli taisi olla sopiva, sillä myös lomapurjehtijat olivat lähteneet liikenteeseen.

Tuulen yltyessä purjehtiminen käy aina haastavammaksi hommaksi. Kyyti kyllä kovenee, mutta myös kapteenin taidot pääsevät koetukselle. Purjeella ajaessa tuulen voimistuminen kallistaa venettä reippaasti. Lisäksi veneen osiin, kuten mastoon ja takilaan kohdistuvat voimat kasvavat. Purje saattaa venyä tai pahimmassa tapauksessa kärsiä jopa vahinkoa, ellei valveutunut kapteeni ymmärrä tilannetta.

Reivauksen tarkoitus on pienentää purjeen pinta-alaa. Homma hoidetaan esimerkiksi laskemalla isopurjetta alaspäin ja kiinnittämällä se matalammalta puomiin kiinni. Pienentämällä purjeen alaa voidaan edellä mainittuja ongelmia välttää ja matkanteosta saadaa turvallisempaa. Lisäksi nopeus vastatuuleen luoviessa kasvaa.

Mutta mistä kapteeni tietää milloin on syytä reivata?

Edellisen tekstin lukeneet saattavatkin jo arvata vastauksen. Kyse on fiiliksestä. Ruorin takana voi toki olla mittarit kallistuskulmalle ja tuulen tosinopeudelle, mutta oikeat päätökset syntyvät kokemuksen ja tuntuman perusteella.

Suosittelen lämpimästi pientä itsetutkiskelun hetkeä kaikille softa-alalla oleville. Helpointa se on rannassa tai retkinuotiolla.

Milloin viimeksi dokumentoit lomallesi tai harrastuksillesi vaatimukset? Oletko koskaan tehnyt yksityiskohtaista lomaplaniä? Oletko tehnyt vapaa-ajallesi laatuvaatimuksia tai testitapauksia? Mittaatko onnistumisia jollakin tavalla?

Ainakin itselläni alkaa ahdistaa pelkkä ajatuskin näistä. Kyllä harrastukset ja lomat yleensä onnistuvat oikein hyvin ilman mitään mainituista. Kesäpohdinnan paikka onkin siinä, voisiko vapaa-ajan toimintatavoista oikeasti olla hyötyä myös ammattikäytössä?

Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille. Ohjelmistotestaus.fi palaa aalloille jälleen elokuun alussa.

Share