Arkisto: maaliskuu 2010



Hintakilpailun sudenkuoppa

29. maaliskuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 1

Niina oli siirtynyt duuniin kunnalliselle puolelle. Tarkemmin ottaen tietohallintoon. Tietohallinnon tehtävänä oli ensisijaisesti pitää järjestelmät iskussa, hoitaa uusien käyttäjien koulutukset ja mikä tärkeintä, huolehtia uusien järjestelmien käyttöönottoprojekteista. Kunnassa oltiin käynnistämässä projektia taloushallinnon tuntikirjanpitojärjestelmän uusimiseksi ja asianmukainen kilpailutuskin oli lähtenyt käyntiin pykälien mukaan.

Plani näytti tältä: Hankintailmoituksessa sisällytetään projektin läpivientiin myös testaus ja sen raportointi. Se olisi yksi vaatimuksista toimittajalle. Näin toimittaisiin, koska näin on aina ennenkin toimittu. Tyypillisesti kunnan kilpailutuksissa tarjouksen jättäneistä yrityksistä seulottiin parhaiten kriteerit täyttävät toimittajaehdokkaat. Niistä valittiin lopulta halvin.

Niinaa koko homma hieman askarrutti jo projektin alussa, sillä hän oli yritysmaailmassa kohdannut kerta toisensa jälkeen projekteja tiukalla budjetilla. Yhteistä näissä kaikissa projekteissa oli että jostain kohtaa oli ollut pakko tinkiä. Tuotteet on aina saatava valmiiksi, joten koodauksesta harvoin pystyy paljoa tinkimään. Niinan kokemuksen mukaan ensimmäisenä kokonaisratkaisuun tähtäävät projektit viilasivatkin resurssointia testauksesta.

Eli yhteistä kaikissa tiukalla budjetilla toimivissa projekteissa on että testauksesta viilataan ensimmäisenä ja eniten.

Niinan voimakkaista vaatimuksista johtuen kunnassa päätettiin ottaa riski. Ensimmäistä kertaa lähdettiin kokeilemaan uutta lähestymistapaa: Niinan idea oli että kilpailutetaan toimitus ilman testausta ja hankitaan erikseen testaus kolmannelta osapuolelta. Ratkaisu tuntui päättäjistä kyllä vähän kalliimmalta. Tulihan kilpailutuksia nyt kaksi ja yhteishinta olisi todennäköisesti muutenkin vähän kalliimpi. Niina kuitenkin vaati että kokeillaan tällaista lähestymistä yhdesti ja haudataan toimintamalli, mikäli kuvio tulee kalliimmaksi.

Kilpailutusten lopputuloksena oli projektin toteutuksen suuremmat välittömät kulut, kuten oltiin ennustettu. Päättäjät jupisivat jo että ”Eipäs olisi kannattanut kuunnella tuota Niinaa, tuli kalliiksi tämä kokeilu”.

Projektin edetessä kuitenkin eroja entiseen toimitamalliin alkoi löytyä. Testaukselta saatiin ajantasaisesti raportteja ja selkeää tietoa järjestelmän kehittymisestä. Virhetietokantaan kertyi vikatietoja koko projektin aikana melkein 3 kertaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja lisäksi kunnalla oli suora pääsy virhetietoihin. Objektiivinen näkemys tuotteeseen ja sen tilaan poiki siis paljon aikaisempaa parempaa tulosta. Projektinaikaista suoraa kustannusetua ei kuitenkaan vielä syntynyt.

Järjestelmän käyttöönottopäivästä kunnalla oli sopimuksen mukaan 30 päivää aikaa huomauttaa ja raportoida virheistä. Kaikki myöhemmin löydetyt virheet menisivät sitten korjaukseen todella tyyriiseen tuntihintaan. Vielä 30 päivän huomautusaikana ammattitestaajat löysivät joukon vikoja ja tietysti vielä korjaamattomia virheitä oli kertynyt myös projektin aikana. Kaikki keskeiset ongelmat saatiin korjaukseen huomautusajan puitteissa. Ja tietysti ilman lisäkustannuksia kunnalle!

Suorien korjauskustannusten lisäksi lisää kustannusetua tästä projektista paljastui myöhemmin, kun kunnassa alettiin uusimaan palkanlaskentajärjestelmiä. Tuntikirjanpitojärjestelmän ja palkanlaskentajärjestelmän välillä ei aikaisemmin ollut toimivaa integraatiota, mutta Niinan kilpailutusmallissa testaaja oli osannut ottaa huomioon myös järjestelmän jatkokehitysvaatimukset. Testaus oli valvonut kunnan etua vaatimalla että toimitettavan tuntikirjausjärjestelmän rajapintojen tulee olla avoimet jatkokehitykselle. Näin kunta välitti kalliit kustannukset suljettujen rajapintojen avaamisesta. Kiitos laatupoliisin.

Niina sai kiitosta rohkeudesta vaatia muutoksia. Tästä kokeilusta tuli kunnassa lopulta hyvä tapa, jota uskallettiin mainostaa myös naapurikunnan johtajalle.

Kaiken kilpailuttaminen yhdessä nipussa aiheuttaa väistämättä töiden priorisointia. Ensikerralla kun kilpailutat, mieti tarkoin oletko oikeasti valmis tinkimään testauksesta kehityksen hyväksi.

P.S. TestausOSY:n oulun ryhmällä vedettiin viimeviikolla miniseminaari testauksen ulkoistamisesta, josta tämäkin aihe sai alkunsa. Jäsen tai ei: Tervetuloa matkaan tuleviin tapahtumiin. Seuraa tapahtumakalenteriamme täällä.

Milloin sinä luotat asiantuntijaan?

16. maaliskuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Keskikokoisessa IT-yrityksessä projektipäällikköönä työskentelevä Pekka on järkevä kaveri. Työ vie perheellisen Pekan aikaa riittävästi, mutta perheen kanssa touhuamisen lisäksi Pekka ehtii harrastaa aktiivisesti urheilua ja elokuvien katselua.

Pekalla käy jalkapalloharjoituksissa huono tuuri. Polvi vääntyy ikävästi ja sairaalareissu on edessä. Pekka valittelee lääkärille, että polveen sattuu. Lääkäri tutkii Pekan polven ja kertoo, että ulompi sivuside on revennyt ja että repeäminen vaatii leikkaushoidon. Jalka leikataan ja Pekka aloittaa ahkeran kuntouttamisen. Ei polvesta aivan uuden veroista tullut, mutta jalka paranee pelikuntoon muutamassa kuukaudessa.

Pekka joutuu käyttämään omaa autoaan kohtuullisen paljon. Lapsia kuskataan harrastuksiin ja töidenkin puolesta saa ajaa ihan riittävästi. Töistä kotiin ajellessaan Pekka huomaa, että auton ohjaus on epätarkka ja ratissa tuntuu ajoittain lonksumista. Pekka ajaa suoraan kodin lähellä olevalle korjaamolle, että nyt on joku vikana. Tuttu autonkorjaaja kertoi, että ulompi raidetangon pää on hyvin väljä. Se on syytä vaihtaa, että ajaminen on jatkossa turvallista. Raidetangon pään vaihtamisen jälkeen myös aurauskulmat on säädettävä. Hintaa remontille kertyy osineen arviolta 100-150€.Pekka miettii, että se on halpa hinta omasta ja lasten turvallisuudesta. Onneksi on ammattimiehet apuna.

Töissä Pekka saa vastuulleen yrityksen historian suurimman projektin. Asiakas on maailmanlaajuisesti toimiva finanssialan yritys, joka on laajentamassa voimakkaasti Euroopan markkinoille. Pekan yrityksen tehtävänä on toteuttaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin sopiva asiakasportaali. Samankaltaisia projekteja Pekan yritys on toteuttanut usein, mutta ei tässä mittakaavassa ja yhtä kovilla tietoturva- ja luotettavuusvaatimuksilla.

Pekka ymmärtää, että tämän projektin laadunvarmistuksella on valtava merkitys yrityksen tulevaisuutta ajatellen. Onnistuessaan referenssi poikii lisää töitä taatusti. Pekka pohdiskelee tietoturvatestaukseen liittyviä kysymyksiä. Pekan pomot ovat linjanneet, että Pekan tiimin osana töitä painava testiryhmä keskittyy testitapausten laatimiseen ja varsinainen testaus ulkoistetaan testauksen asiantuntijayritykseen. Pekka tietää, että yrityksestä ei välttämättä löyty riittävän kovan tason osaamista tietoturva-asioihin.

Projektinjohtoryhmä vaatii Pekalta hyvät perustelut. Pekka yrittää kertoa, että kokemusta ei ole riittävästi ja että tätä projektia ei voi harjoituksena käyttää. Ei mene pomoille jakeluun. Sitten Pekka keksii vertauskuvan. ”Jos polvemme tulee kipeäksi, pyydämme lääkäriä tutkimaan, että mikä siinä on vikana ja miten vamman voisi hoitaa. Jos autossamme on joku vikana, pyydämme korjaamoa tutkimaan ongelman ja antamaan hinta-arvion korjauksesta. Miksi haluaisimme rajoittaa yrityksen kannalta erittäin tärkeässä asiassa asiantuntijoiden työtä? Emmekö todennäköisemmin saisi oikean diagnoosin ongelmasta, mikäli asiantuntijat tekisivät myös testisuunnitelman alusta asti?”

Ei tarvinnut johtoryhmän kauaa miettiä Pekan lausuntoa. Tietoturvatestaukseen erikoistuneeseen yritykseen otettiin yhteyttä jo samana päivänä

Milloin sinä luotat asiantuntijaan?

Se säästää tulevaisuuden kustannuksia

3. maaliskuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Hei! Milloin viimeksi olet ottanut rokotteen? Itse otin yhden viimeksi ennen Kiinan matkaani.

Rokottautuminen saattoi tulla edellisen kerran eteen sikaflunssa-aallon aikaan syksyllä tai vaikkapa Intiaan työmatkalle lähtiessäsi. Rokotteiden saaminen Suomessa on itsestään selvää. Se on osa kansan terveyttä. Oletko kuitenkaan pysähtynyt ajattelemaan minkä takia täällä tuetaan rokottautumista niin avokätisesti?

Todellinen syy maksajan kannalta tarkasteltuna on tietysti sama kuin ohjelmistotuotteiden testauksessa. Kustannukset.

Yhdysvalloissa tehdyn kustannusanalyysin perusteella jokainen rokotuksiin nyt investoitu dollari säästää 2–27 dollaria terveydenhuollon kustannuksista myöhemmin. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että oikein toteutettu lopputuotteen testaus voi aivan hyvin säästää saman verran reklaamaatioiden, aikatauluongelmien, takuuhuoltojen ja pakollisten päivitysten kustannuksista?

Kun meiltä kysytään apua testaukseen, se tapahtuu hämmentävän usein tuotekehityksen loppusuoralla. Tuotekehitys on saattanut olla tulilla jopa pari vuotta, mutta nyt 3kk ennen tuotteen markkinoille astumista pitäisi vielä varmistua laadusta. Aika uskaliasta sanon minä. Tutkimusten mukaan vian löytyminen myöhäisessä vaiheessa voi nimittäin kustantaa vaatimustenmäärittelyyn verrattuna:

  • 90 kertaa enemmän kun vika löytyy järjestelmätestausvaiheessa
  • 440 kertaa enemmän kun vika löytyy hyväksymistestausvaiheessa ja
  • 470-880 kertaa enemmän kun vika löytyy tuotantovaiheessa.

Kertoimet tuntuvat hurjilta, mutta ne saattavat olla täyttä arkipäivää esimerkiksi Toyotalla, joka on joutunut jälleen kutsumaan miljoona autoa huoltoon. Pistää miettimään.

Testaus on aina investointi. Se maksaa nyt, mutta säästää varmasti kustannuksiasi tulevaisuudessa.