Arkisto: huhtikuu 2010



Työkalut maksavat, työaika ei

29. huhtikuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Juttelin erään testauspäällikön kanssa taannoin testauksesta ja työajankäytöstä. Erityisesti keskustelu raportoinnista herätti ajatuksemme vallitsevaan ajatusmalliin. Käsittämätöntä mutta totta: Usein ajatusmalli on että työkalut maksavat, mutta työaika ei.

Testauspäällikön kanssa keskustellessa kävi ilmi, että hän käyttää testauksen raportointiin työaikaa noin 3-4 tuntia viikossa. Kerää testauksen tulosdatan yhteen exceliin käsin ja lähettelee raportit sidosryhmille. 3-4 tuntia oli mielestämme vähän työaikaa testauspäällikön tehtäviä ajatellen.

3-4 tuntia viikossa tarkoittaa kuitenkin hyvin suoraviivaisesti 141-188 tuntia vuodesta. Siis henkilötyökuukauden verran! Pelkkään manuaaliseen excelien pyörittelyyn. Eihän se tietenkään tunnu pienissä erissä pahalta, mutta aika hurjat lukemat siihen nähden kuinka arvokasta testauspäällikön työaika yleensä on. Siinähän kuluu helposti 6000 euroa vuodessa pelkästään exceleiden kirjoitteluun.

Muista tämä: 3 haaskattua tuntia viikossa tarkoittaa 141 haaskattua työtuntia vuodessa

Testaajat tekevät hirvittävän usein töitä juuri niillä toiseksi parhailla työvälineillä eli toimistosovelluksilla. Se on puhdasta käsityötä alusta loppuun ja käy aika kalliiksi meillä päin.

Rakennustyömailla tämä homma on jo huomattu. Siellä ostetaan mieluummin kunnon sirkkeli työntekijöille kuin laitetaan kaverit tekemään samat työt pokasahalla.

Työ, tarkoitus ja kommunikaatio

20. huhtikuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 2

Asiaa palautteen antamisesta ja sen kommentit kertovat ohjelmistokehityksen kommunikoinnin haastavuudesta. Kehittäjiä tympii, kun testaajilta tulee negatiivista palautetta virheraporttien muodossa. Testaajat joutuvat olemaan kieli keskellä suuta miettiessään kuinka asian voisi ilmoittaa siten, että devaajat eivät vedä hernettä nenään.

Ongelma ei ole niinkään koodareitten ja testaajien välisessä kommunikaatiossa ja sen tavassa, vaan projektijohdon asettaman roolituksen toteuttamisessa.

Kokonaisuuden kannalta on tehokkainta, että devaajat kirjoittavat koodia vaatimusten mukaan riittävällä tarkkuudella. Testaajat puolestaan pyrkii löytämään koodista oleelliset puutteet. Molemmat ovat ammattilaisia omassa tehtävässään. Eikö olekin kokonaisuuden kannalta järkevintä, että projektissa asioita tekevät ne, jotka asiat parhaiten osaavat?

Mikäli vastuunjako ja henkilövälit eivät ole täysin kunnossa, kehittäjät voivat pelätä virheitä ja niistä johtuvaa negatiivista palautetta.

Tällaisissa tilanteissa projektijohdon tulisi olla hereillä. Projektijohdon pitää viestittää aktiivisesti kehittäjille, että heiltä ei odoteta virheetöntä koodia, koska testaajat löytävät puutteet ja ongelmat kehittäjiä nopeammin. Tuote valmistuu nopeammin, koodi uskalletaan jättää testattavaksi ilman päivien tai viikkojen hierontaa.

Virheraportit eivät ole enää negatiivista palautetta vaan normaalia kommunikointia hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyvästä työstä on syytä kehua, sekä koodaajia että testaajia.

Oleellista ei ole se, kuka virheen löytää. Oleellista on se, kuinka nopeasti virhe löydetään ja korjataan.Molemmat ovat ammattilaisten töitä.

Asiaa palautteen antamisesta

15. huhtikuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 5

Kyllä suomalainen osaa antaa palautetta!

Työskentelin opiskeluaikojen alkupäässä Soneran puhelin- ja liittymämyynnissä Teleringillä. Tyypilliseen työpäivään kuului joukko uusia liittymiä ja myytyjä puhelimia. Asiakkaiden kanssa saatettiin myös ratkoa heille tärkeitä ongelmia puhelinten asetusten säätämisessä, eli toimittiin tukipalveluna.

Jokaiseen päivään kuului rutiinitoimintojen lisäksi asiakkaiden murheiden kuunteleminen. Asiakkaat tulivat myymälään avautumaan milloin mistäkin liittymän tai puhelimen ongelmasta. Asiakaspalvelijan rooli oli kuunnella, ymmärtää ja auttaa mikäli vain mahdollista. Yksi heinäkuinen lauantai kuitenkin jäi kaikkein elävimmin mieleeni. Se oli poikkeuksellinen päivä.

Myymälään tuli asiakas, jonka muistin käyneen meillä edellisellä viikolla ongelminensa. Synkkiä pilviä ehti kerääntymään pään yläpuolelle, kun ei taas jaksaisi kuunnella valitusta. Asiakas yllätti meidät kaikki lyömällä pöytään pussin pullaa ja kiittämällä saamastaan hyvästä palvelusta! Positiivinen palaute nosti hymyn huulille ja koko tiimin asiakaspalveluhenki oli loppupäivän huipussaan. Ja lisäksi pullakin oli hyvää. Sitä Dallaspullaa, jossa on vanilijakreemiä keskellä.

Tämän kokemuksen jälkeen jäin ajattelemaan palautteen antamisen voimaa. Miksi suomalainen antaa palautetta pääasiassa silloin kun joku on persiillään? Kun kaikki menee hyvin, suomalainen on hiljaa. Minä väitän että suomalaiset ovat todella huonoja palautteen antajia! Siinäpä meille opettelemista.

Miten tämä kaikki sitten liittyy testaamiseen?

Joel Spolsky kirjoitti blogissaan otsikolla Why testers? Teksti avasi uuden näkökulman testauksen tarpeellisuuteen. Koodaaja nimittäin kehittyy työssään nimenomaan palautteella. Mitä nopeampaa palaute on, sitä paremmin siitä voidaan ottaa opiksi. Tehdyt virheet ovat nimittäin vielä hyvin muistissa kun palaute tulee välittömästi. Kun softan kääntää ja sen itse toteaa toimivaksi, koodaaja saa ensimmäisen siivun palautteestaan. Toinen siivu onkin sitten testaajan vastuulla.

Huippuluokan testaaja on siis nopea palautteen antaja. Palautteen tulee olla suoraa ja täsmällistä, MUTTA:

Testaajan yksi arvokkaimista ominaisuuksista kehitystyössä on positiivisen palautteen antaminen. Luit oikein: positiivisen palautteen. Aivan kuten pienen koiranpennun koulutuksessakin, järkevämpää on kannustaa hyvää käytöstä kehuilla ja herkkupaloilla, kuin rangaista aina huonosta käytöksestä.

Koodaajan, kuten kenen tahansa ihmisen moraalin, motivaation ja onnellisuuden tason parantamisessa nimenomaan positiivinen palaute on kaikkein keskeisintä. Kyllä kaverille tulee hyvä mieli, kun välillä joku taputtaa olkapäälle ja sanoo:

”Sinä olet tehnyt perhanan hyvää työtä tänään! Sä oot hyvä tyyppi ja oot kyllä ansainnut pullakahvit.”

Travel, ohjelmistojen aatelia

7. huhtikuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 6

Muutama kaveri työskentelee Oulun yliopistolla. Kuten monissa muissakin julkisen palvelun laitoksissa, on sielläkin käytössä Travel-matkalaskutusjärjestelmä. Käytettävyysongelmien takia softa on ollut päivityksessä kuukausia. Eräs kaveri päivitteli ircissä uutta päivitystä:

13:20 <@Anonyymi> info: ei valuuttakurssia
13:21 <@Anonyymi> tämä fyi kun valitset euron valuutaksi
13:30 <@Anonyymi> aah aa! asiaa tutkittuani intter.netistä, tämähän onkin varsin loogista ja taas vaan käyttäjän vika.
13:30 <@Anonyymi> ”taksi, kotimaa” on nimittäin sen verta spesiaali kululaji muiden 300 eri kululajin joukossa että sen tapauksessa ei saa mennä valitsemaan valuutaksi euroa
13:30 <@Anonyymi> vaan se pitää jättää tyhjäksi

13:32 <@Anonyymi> mutta nyt kun tuon opin niin ehkä jopa onnistun ihan koko laskun tekemään omin kätösin nyt

13:42 <@Anonyymi> VIRHE: Pakollinen lisäseliteteksti puuttuu kulu/km -riviltä [-25]
13:42 <@Anonyymi> nuolasin ennenkuin tipahti
13:47 <@Anonyymi> jep. tähän tyssäs. mistään ei puutu mitään. en ainakaan löydä, eikä löytänyt xx:kään.
13:47 <@Anonyymi> tallennus ja kuitit sihteerille ja siitä jatkaa sitten se
13:54 <@Anonyymi> oih, löyty syy. kotimaan kulut vaatii ”seliteteksti”-kentän lisäksi vielä ”lisäselitteen” joka pitää käydä eri ikkunassa kokonaan syöttämässä 😀
13:54 <@Anonyymi> sillä eihän se taksi nyt yhdellä selityksellä selity

Kuinka huono Travel onkaan ollut ennen kuukausia kestänyttä päivitystä?

Tästä purkauksesta kiinnostuneena googlettelin travelia hieman. Mielenkiintoisin keskustelu löytyi suomi24-palstalla, jossa keskustelunavauksessa siteerattiin Helsingin Sanomia 4.1.2009. Hesarin juttu löytyy digilehdestä, josta sen pääsee Hesarin verkkotunnuksilla lukemaan.

Jutussa haastatellaan TKK:n vuorovaikutteisen digitaalisen median professoria, joka on tutkinut valtionhallinnon ohjelmistohankintoja. Ei silitellä päätä ei. Hyvä herra professori oli ottanut yhteyttä Travelin tilaajaan, ja vähän kysellyt asioista.

Vastaanotto oli nihkeä. Takala sai muun muassa kuulla, että ohjelman testaamisessa haluttiin lakisyistä sulkea pois nykyiset Travelin käyttäjät.

Peruste, oli että koska olemme käyttäneet ohjelman aiempaa versiota, voi meillä olla sen toimittajaa kohtaan ennakkoasenne, minkä takia emme ole puolueettomia.

Vetää sanattomaksi.

Ennen kuin julkaiset ohjelmiston, pyydä nyt hyvänen aika kommentit edes peruskäyttäjältä.