Arkisto: toukokuu 2010



Tee työt vain kerran

31. toukokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Teuvo Testaajan vastuulla on loppukäyttäjätuotteen viikkoreleasejen regressiotestaus. Pirun tylsää hommaa ja vie yllättävän paljon aikaakin. Testit Teuvo ajaa Excelissä olevan testispeksin perusteella ja tulokset hän raportoi listalle tyyliin pass tai fail. Löydetyistä vioista Teuvo toki heittä failin perään vielä kommentit. Lisäksi löydetyistä virheistä pitää kirjoittaa bugirapsa tuotekehityksen virheidenhallintajärjestelmään. Virheraportin tunniste kopioidaan sitten exceliin failin perään ja ollaan tyytyväisiä työn tuloksiin.

Viimeviikon Kauppalehdessä pisti silmään otsikko ”10 vinkkiä liiketoiminnan tehostamiseen”. Visman ilmoituksessa olleet 10 vinkkiä pääset lukemaan tästä. Juttu oli minusta erinomainen yhteenveto asioiden järkeistämisestä. Mielestäni listan tärkein kohta oli ensimmäinen. Opetus on kaikille järkeä käyttäville ihan itsestään selvä: ”Tee työt vain kerran”. Mutta mitä se tarkoittaa Teuvon kannalta katsottuna?

Tyypillisen failin kohdalla Teuvo käyttää

  • 5 minuuttia työtä virheen toteamiseen,
  • 10 minuuttia menee toistamistapojen tutkimiseen ja impaktiarvioon,
  • 5 minuuttia kuluu kun ongelman kirjoittaa testituloksiin ja kuvaa sen vaikutukset,
  • 5 minuuttia vierähtää helposti virhetietokannan käytössä, kun vian kirjaa sinne ja
  • 30 sekuntia kuluu kätevästi kun vielä kopioi käsin tietokantatunnisteen tuloksiin.

Yhteensä Teuvolla meni hommaan aikaa 25 minuuttia ja 30 sekuntia. Tästä ajasta menee 5 minuuttia ja 30 sekuntia aikaa työn tekemiseen kahdesti. Yhteensä se tarkoittaa noin 22% Teuvon työajasta.

Sitten täysin oma lukunsa on virheen korjaaminen. Kun virhe on tietokannassa eikä kukaan ole vaivannut päätään sillä viikkoon, niin kuinka käy Teuvon seuraavalla testikierroksella?

Teuvo toki ajelee testit kuten ennenkin. Sama virhe tulee jälleen kummittelemaan testikierrokselle, koska tieto ei kulje virhetietokannasta Teuvolle. 5 minuuttia menee saman testitapauksen uudelleen ajamiseen ja virheen uudelleen toteamiseen. 3 minuuttia vierähtää kun virhetietokantaan käy päivittämässä että virhe on uudessakin releasessa ja vaikutus on sama. Äkkiä samasta virheestä aiheutuva ylimääräinen työmäärä onkin kasvanut 40%:een. 150 tunnista näin käytettyä työaikaa menee siis 60 tuntia samojen töiden uudelleentekemiseen. Minusta aika hurjat lukemat sekä ajassa että rahassa.

Kotitehvät sinulle hyvä lukija: Koita keksiä vastaavanlainen skenaario omassa projektissasi.

Epäkohtia on mukava esitellä ja nostaa pöydälle. Mutta mintenkäs sitten niiden ratkaisuiden laita? Miten esimerkiksi tässä Teuvon tapauksessa olisi voinut säästää työaikaa ja kohdentaa sen järkevämmin?

Meillä homma on hoidettu kahdella muistisäännöllä:

  1. Huolehdi että järjestelmät keskustelevat keskenään. Kun Teuvo kirjoittaa virheen kerran ylös, sen kopiointi muihin järjestelmiin tapahtuu automaattisesti.
  2. Huolehdi että informaatiolle on takaisinkytkentä. Kun virheelle ei ole tehty mitään viikkoon se näkyy myös Teuvon testauksenhallinnassa.

Jos siis haluat saada samalla rahalla enemmän aikaan: Tee työt vain kerran!


Maalit ja omat maalit

21. toukokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 3

Tällä hetkellä pelataan lätkän maailmanmestaruudesta. TV:n äärellä on miljoonia ihmisiä, jotka kannattavat omia joukkueitaan tai ovat muuten vain kiinnostuneita lajista.

Lätkäjoukkueen työnjakohan on kutakuinkin seuraava: Valmentaja päättää kuka pelaa ja milläkin paikalla. Hyökkääjien tehtävä on tehdä maaleja. Puolustus ja maalivahti yrittävät pitää oman pään puhtaana. Joukkue pelaa faneille, jotka myötäelävät joukkueen mukana. Fanien painostuksesta on jopa saatettu antaa valmentajille kenkää.

Maalinteko vastustajan verkkoon useimmiten onnistuu ainostaan, mikäli varsinaisten hyökkääjien lisäksi myös puolustajat osallistuvat järkevällä tavalla hyökkäyksen tukemiseen. Hyvä yhteispeli hyökkääjien ja puolustajien välillä mahdollistaa suuremman määrän erilaisia hyökkäysvariaatioita, jolloin maalinteon onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Kun joukkue tekee maalin, koko kentällinen juhlii varsinaisen maalintekijän kanssa.

Vastaavasti puolustajien työ pitää kiekko pois omasta maalista on käytännössä mahdotonta, mikäli hyökkääjiä ei kiinnosta oman pään pelaaminen pätkän vertaa. Tyypillisesti omaan päähän tullut maali aiheutuu hyökkäyspäässä otetusta riskistä, jolloin puolustus on väistämättä myöhässä tilanteesta. Puolustaja on sankari tai konna, riippuen viimeisimmän pelitilanteen onnistumisesta. Tilanteen, joka olisi voitu välttää hyvällä viisikkopuolustuksella.

Pärjätäkseen joukkueen tulee olla hyvin johdettu ja puolustuksen ja hyökkäyksen tulee toimia saumattomasti joukkueen voiton eteen. Onnistuneesta suorituksesta fanit palkitsevat.

Sama pätee myös softakehitykseen. Devaajan tehtävä on pelata peliä kohti tavoitetta, testaajan tehtävä on pitää oma pää puhtaana. Kumpikaan ei kuitenkaan voi menestyä ilman toista. Kun homma toimii, niin myös loppukäyttäjä kiittää.

Yksikään tiimi ei voi ulkoistaa onnistumista yhdelle osaajaryhmälle: Pelkästään hyökkäykseen panostava joukkue häviää varmasti.

Asiantuntijan roolista

14. toukokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Asiakaslähtöisyys ja joustavuus. Siinä arvot, joita lähes jokainen suomalaisen yritys mainostaa. Asiakashan on aina oikeassa. Eikö totta?

Näin meitä toki on opetettu, mutta ajatellaampa asiaa tarkemmin.

Mannertenvälisellä lennolla viihtyminen on tärkeää. Se on jopa niin tärkeää, että matkustamossa on henkilökuntaa pitämässä siitä huolen. Matkustajalle kannetaan huopaa, tohvelia, leffaviihdettä sekä juotavaa nokan eteen. Sekoitetaan juuri niin mielikuvituksellinen drinksu kuin vain keksiä saattaa. Tarjoillaan ruokaakin oli matkustaja sitten vegaani tai barbaari. Asiakaslähtöistä sanon minä.

Entäpä sitten jos asiakas tulee matkalla siihen tulokseen että hän tietää parhaiten miten päästään Sydenystä Los Angelesiin ja vaatii lentäjää vaihtamaan lentokorkeutta? Entäpä jos suunta pitäisikin ottaa asiakkaan toivomuksesta New Yorkin kautta?

Koneen pilotti ei tietenkään edes harkitse ideoiden toteuttamista. Pilotti noudattaa laatimaansa lentosuunnitelmaa, koska se on toimivin juuri tällä konetyypillä ja näissä olosuhteissa. Sitäpaitsi sääpalvelu on ilmoittanut tuhkapilvestä taivaalla. Pilotti on tämän tarinan asiantuntija, guru joka tietää mikä tässä tilanteessa on järkevin etenemistapa.

Äkkiä joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä ei enää tarvitakaan. Kunhan matkustajat pääsevät turvallisesti ja ajallaan perille. Se jos mikä on asiantuntijan rooli.