Arkisto: elokuu 2010



Testauksenhallintatyökalu palveluna

25. elokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 3

Tervehdys,

Viime viikolla kyselin LinkedInin TestausOSYn palstalla kommentteja testauksenhallintatyökalun hankinnasta palveluna. Vuoren Matti pohdiskeli aihetta vähän enemmänkin ja kasasi 50 kohdan listan, joiden avulla hankintaa voipi pohtia.

Tämän blogin lukijoillekin dokkarista voipi olla hyötyä, joten Matin luvalla linkitän dokumentin myös tänne. Aika tanakkaa tavaraa. Dokumentti löytyy tästä.

Kenen etu laadunvarmistus oikeasti on?

17. elokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Ohjelmistokehityksen alihnakinnassa ja softaratkaisuiden ostamisessa on vakiintunut käytäntö ostaa tuotekehitys ja testaus samalta palveluntarjoajalta. Näin saatetaan tehdä koska tuntuu työläältä pyörittää kahta toimittajaa yhdessä projektissa. Sehän tuplaa myös projektinhallinnan työmäärän. Toisaalta saatetaan nähdä asia myös tuotekehityksen etuna. Se on ketterämpää kun kehitys ja testaus tulevat saman katon alta.

Usein näin järkeillessä kuitenkin unohtuu karu totuus, joka avautuu taannoisessa Dilbert-stripissä hauskalla tavalla:

Dilbert.com

Olemme aikaisemminkin kysyneet että kenen etua testaus palvelee silloin kun toimittaja on myös tuotteen testaaja?

Ongelmakenttä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tuoreessa Kauppalehden jutussa käsitellään Solteqin toteuttaman kassajärjestelmäprojektin epäonnistumista. Tässä projektissa testaus laiminlyötiin erittäin vakavalla tavalla tilausketjun jokaisessa vaiheessa:

Toimittaja on syyllinen siksi että se ei suorittanut järjestelmän testausta tuotantoympäristössä. Toisaalta tilaaja on syyllinen siksi että se ei huolehtinut laadunvarmistuksen toteuttamisesta etujensa mukaisesti. Kaiken lisäksi tilaaja teki ensimmäisen inventaarion vasta puoli vuotta kassajärjestelmän päivityksen jälkeen.

Kokenut testausasiantuntija olisi muutaman päivän työllä laatinut turvallisen suunnitelman järjestelmän tuotantoon siirtämisestä. Jos vain tilaaja tai toimittaja olisi huomannut laadunvarmistuksen asiantuntijalta tällaista kysyä. Kaikki olisivat säästäneet pitkän pennin.

Aikaisemmin väitimme että ohjelmistohankkeiden tilaajan on syytä hoitaa itselleen laatupoliisi valvomaan hänen etujaan. Solteqin tapauksessa oikeus kuitenkin katsoi että täysimääräisessä korvausvastuussa onkin järjestelmähankkeen toimittaja. Oikeus katsoi toimittaja olevan vastuussa projektin kauppasumman lisäksi myös tilaajan arvioiduista tappioista. Softavirheen kokonaiskustannukseksi Solteqille tuli 8000 euron sijasta huimat 560.000 euroa.

Solteqilta oli rohkea veto tulla tämän tapauksen kanssa julkisuuteen. Uskon että he ovat läksynsä oppineet ja softatoimitusten laatu on jatkossa täysin eri tasolla. Suosittelen Solteqia.

Oikeuden päätöksestä viisastuneena myös Ohjelmistotestaus.fi korjaa väittämää:

Tilaaja ja toimittaja: Varmistakaa aina yhdessä että laadunvarmistus hoituu ammattimaisesti ja objektiivisesti. Se jos mikä, on kaikkien etu!

Google ja kirjasto

9. elokuuta, 2010 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho

Tämän päivän Tietoviikko kertoo Googlen astetta suuremmasta projektista. Google aikoo nimittäin digitoida kaikki maailman n. 130 miljoonaa kirjaa. Vielä en tiedä Googlen ajattelemaa ansaintalogiikkaa, mutta eittämättä siellä raha liikkuu kuluttajilta Googlelle ja Googlelta kustantajille. Onko lukijoilla tietoa siitä, miten Google aikoo tuota kirjastoaan käyttää?

Täytyy olla kohtuullisen robusti järjestelmä, joka kykenee toimittamaan kymmenien miljoonien käyttäjien saataville a) kaikkien maailman kirjojen kirjastodatan (sivumäärät, kirjoittajat, ISBN-koodit jne), b) kirjojen sisällön, c) mainion käyttöliittymän kirjatietojen selaamista ja lukemista varten, d) maksusysteemit sekä kuluttajille että kustantajille ja e) linkitykset näiden tietojen välille. Siellä liikkuu bitti poikineen ja testaajilla on varmasti mielekäs työmaa hakea kriittisiä bugeja.

Samoihin aikoihin Suomessa: Viime viikolla Tampereella ilmestyvä Aamulehti uutisoi:  ”Kirjaston uudet nettisivut eivät toimi vieläkään”.

Muutaman tunnin käytön jälkeen palvelin ei kestänyt rasitusta vaan kyykkäsi. Perinteisesti asiaa käännetään parhain päin, että ulkoasu ja rakenne ovat kyllä hyviä, mutta kovasti hitaita. Vielä muistetaan sanoa, että sivut kyllä toimivat mutta kovin hitaasti.

Aamulehden uutisen ensimmäinen kommentti kiteyttää aika hienosti oleellisen:

Voisin suositella testauslähtöistä kehitystapaa mitä suurimmalla lämmöllä. Toki kattavien testien tekemiseen menee työtunteja, mutta onpahan tekijöillä varmuus siitä että kuinka kehitettävä järjestelmä pelaa myös tuotannossa.

Lähettäjä: Ammattilainen määkin | pe 6.8 klo 10:37

Empähän tuota paremmin osaisi itsekään sanoa.

Kesälomat alkaa pikkuhiljaa olemaan ohi, mutta helteet senkun jatkuu! Yrittäkäähän jaksaa siellä toimistoissa.