Suomalaisen miehen ongelma
Taulukisko on yksinkertainen lista, joka asennetaan talossa katon rajaan. Kiskosta voidaan ripustaa siimalla tauluja roikkumaan sopivalle korkeudelle ja sopivaan paikkaan. Seinään ei tarvitse porailla reikiä, joten taulujen vaihtaminen ja asemointi uudelleen on helppoa ja mukavaa.
Minun taulukiskoni on pyörinyt vaatehuoneen perällä viimeiset kaksi vuotta. Tuona aikana olen ehtinyt myös muuttaa pari kertaa. Silti tuo kisko ei vain ikinä ole päätynyt oikealle paikalleen.
Vaivani on lähes kaikkia suomalaisia miehiä häiritsevä ongelma.
En pysty ryhtymään toimeen, sillä ensin pitäisi käydä rautakaupassa. Työkaluostoksilla siis. Pitäisi ostaa tikkaat, ruuvinväännin, erikoiskantaisia ruuveja ja työhousut, joiden taskuun välineet voi laittaa kiipeiyn ajaksi.
Kun ongelmatilannetta pysähtyy pohdiskelemaan tarkemmin, niin ratkaisukin on selvä. Voisin nousta keittiöjakkaralle ja ruuvata sen kiskon vaikka käsipelillä. Lopputuloskin olisi varmasti oikein hyvä. Toimeen ryhtyminen on vain niin perhanan vaikeaa.
Äkkiä mieleen palaavat työntekijämme Turkka Jalmasen sanat:
Työkalut ja menetelmät tulevat ja menevät. Pääasia on, että tulosta syntyy. Siksi tänään on hyvä päivä kääriä hihat ja ryhtyä toimeen.
Kiitos Pekka!
Minusta erittäin hyvin sanottu. Monessa firmassa työskennellään tosiaan prosessille ja olennaisimmat asiat jäävät äkkiä unholaan.
P.S. Fontti on kyllä perhanan pientä. Onneksi meillä on tulossa blogiin teemapäivitys, joten saadaan sekin ongelma vaihdettua kouralliseen uusia 😉
P.P.S Pekka on muuten Suomen TestausOSY:n uusi PJ! Pekan blogia kandee lukia ja twitteriä seurata!
http://how-do-i-test.blogspot.fi/
http://twitter.com/pekkamarjamaki
Moro, Antti!
Loistavaa! Me haluamme tuloksia, kyllä. Oletetaan, että haluamme päästä viidakon läpi kedolle, jossa loikoilee kauniita… tai siis siellä on maa hedelmällisempää. Prosessit on tarkoitettu tukemaan meitä, jotta tässä tapahtumien ja motivaatiokadon viidakossa voisimme luovia eteenpäin kohti päämäärää. Prosessi ei ole kiveenhakattu, sillä välissä on soita ja jokia, joita ei lue prosessissa. Työkalut ovat aseita tässä viidakossa, mutta ne eivät aina ole se viidakkoonmenemisen tarkoitus. Ne saattavat auttaa viidakosta poispääsemiseen, mutta se on korvien välissä, mikä meidät sieltä viidakosta saa pois.
Jokainen prosessi ja työkalu on tarkoitettu tukemaan meitä, ei toisinpäin. Kun alamme tekemään työtä prosessille, niin menemme metsään, sillä prosessin pitäisi tehdä työtä meille.
Summasummarum: Käytä kaikkia prosesseja, mitkä tunnet. Käytä kaikkia työkaluja, mitä osaat. Valjasta kaikkien ihmisten taidot käyttöösi, jotka saat. ”Throw in everything and the kitchen sink” -meningillä saadaan homma ratkaistua. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että laadun pitää olla tarpeeksi hyvää – ei ylilaatua eikä shaibaa. Hoida homma, hoida se hyvin, ja hoida se mahdollisimman vähällä ylimääräisellä kikkailulla. Muista kuitenkin työturvallisuus sen keittiönjakkaran kanssa. 😉
T: Peksi
PS. Edelleen korpeaa tämä kommenttikentän fontin pienuus! Mutta kokohan ei ratkaise, vaan miten sitä käyttää. 😉
No nyt kelpaa!
On komiat sivut ja kaikki! Eikä enää fonttikaan ole liian pikkuista! Hyvin menee ukot (ja tytöt, vaikka en tiedä onko teillä yhtään sellaisia töissä)!
T: Peksi
Testaajan kommentti.
Kun tämän jutun luin, niin minulle tuli välittömästi mieleen lähes yks-yhteen-tilanne joka minulla on akuutisti päällä.
Muutin pari vuotta sitten landelle. Oli kesä kauneimmillaan kun viimeisen muuttokuorman sain ajettua pihaan. Ooh mikä ihana autuus; ajattelin. Samassa se tapahtui, korviini kantautui huumaava ääni joka meni suurinpiirtein näin: ”viiii iiiii niiiinäää iiii niiii nä”. Kyllä, arviolta 10 000 sääskeä. Tästä kauhistuneena riensin oitis paikalliseen ale-markettiin ja ostin sellaisen hyttysverhon jonka sitten asensin terassin oveen – tuota ininää en ajatellut kuunnella sisätiloissa. Oli sellainen hieman parempi malli eli ylhäälle tuli kiskot joissa verhon osaset liikkuivat sitä mukaa kun säätönaruista vetelin.
Pari viikkoa ne siinä ehti olla ja en oikein saanut varmuutta hyttysten torjuntatehosta, mutta suurikokoiset kissani rakastivat verhoa siihen malliin, että testasivat verhon vetokestävyyttä roikkumalla niissä. Yksi toisensa jälkeen verhot oli siis lopulta revitty alas – ajattelin, että antaapa olla. Terassin oven yläpuolle jäi kuitenkin se verhojen kiskosto! Ja se on siellä vieläkin ja nyt alkoi jo kolmas kesä!
Tästä kirjoituksesta motivoituneena aion pois asentaa kiskoston tänään illalla kun pääsen kotiin – ennen kuin edes lämmitän saunan tai avaan ekan Karhun. Tänään on hyvä päivä kääriä hihat 🙂
Hieno tarina Ammattitestaaja. Kivaa, että se herätti toimintaan 🙂
Ammattitestaajalle off-topiccina, että Solarilta saa kissankestävän hyönteisverkko-oven: http://www.solar.fi/file/Saranaoven_asennusohje.pdf
Oven saa mittatilauksena parissa viikossa, mutta asentaminen oli tietysti se vaikea rasti. On se vaikeaa suomalaisen tehdä ohje, jossa kerrottaisiin, mitä työkaluja asentamiseen tarvitaan! Vaikka työkaluarsenaalimme on jo melko kattava, esim. popniitti-pihtejä ei vielä ollut. Oven kiinnipysyminen on semi-varmistettu karmiin Plastic Paddingillä liimatulla magneetilla.
Katsoppas vain, tuollainen ovi olisi tosiaan ratkaissut asian. Tosin pientä nikkarointia olisi vaatinut tämäkin sillä minulla on ovessa kissanluukku eli tähänkin olisi pitänyt tehdä vastaavanlainen luukutin.
Enivei päädyin sitten sellaiseen ratkaisuun että hankin Mosquito Magnet -merkkisen ötökän imijän. Luin Tekniikanmaailman testitulokset laitteesta ja päätin kokeilla. Kesäkuun alussa sen sitten tuohon varaston taakse vein ja teho oli havaittavissa oitis. Vaikutti siltä, että laite houkutteli kaikki lähistön verenimijät tontilleni eli välitöntä apua en saanut, mutta selväksi tuli, että laite houkuttelee öttimönnejä. Laite pyydysti koko kesän armottomia määriä ötököitä ja pyyntiverkkoa sai puhdistaa tämän tästä. Heinäkuun puolessa välissä vasta havaitsin vinkunan laantuneen – muutos oli melkoinen.
Hyttysien kanssa siis vietin tämän kesän kuitenkin, mutta noin valtavien hyttysmäärien tuhoamisen täytyy näkyä seuraavan kesän vihulaiskannassa. No tämä on pitkä testi, ehkä pisin mitä olen koskaan tehnyt sillä se jatkuu vuosia. Pyrin kirjaamaan testitulokset sitten seuraavana kesänä 🙂
Tikkaat, asennus, ruuvit; noista tulee lähinnä mieleen itsellä lamppujen asennus kattoon. Ja jos se olisi niin yksinkertaista, niin jättäisin asian tähän.
Jos homma menee kuten Strömsöössä niin sehän menee jotakuinkin näin: otetaan lamppu, isketään kattokoukkuun, pistetään pistoke paikalleen, säädetään jollain vaijerilla korkeutta ja kiristetään ruuvista kotelo paikalleen. Jostain syystä tuo Strömsö on ainakin minulla jäänyt täysin tuonne television puolelle, liekkö koko paikkaa oikeasti edes olemassa.
Otetaan esimerkiksi meidän keittiön lamppu, niin tai lamppu joka oli tulossa keittiöömme pöydän päälle. Lamppu oli LED-lamppu, valmistaja Philips ja hintaa niin paljon, että tuotekehityskustannuksia otettiin huolella takaisin.
Lamppun kiinnitysohjeissa on selkeä kuva, kuinka isket ensin pienen rautapalasen kattoon kiinni ruuveilla. Sitten kiinnität katosta roikkuvat johdot lamppuun ja lopuksi kiinnität lampun ruuveilla kiinni rautapalaseen.
Mutta eihän se näin mennyt Strömsöössä. Miksi tuota koukkua katossa ei käytetä? Miksi minulla ei näy tuollaisia johtoja katossa? Ja en mielelläni myöskään ruuvais tuota metallilaattaa kattoon, koska ensinnäkin tuossa on tuo muovirasia edessä, jossa on tuo koukku, ja toisekseen minun pitäisi tehdä reikiä kattoon. Mitä sitten, kun tahdon vaihtaa lampun? Miksi tämä nyt meni näin vaikeaksi?
Vastaus on loppujen lopuksi hyvin selkee. Ilmeisesti vain pohjoismaissa käytetään näitä meille tuttuja pistokkeita ja koukkuja. Muualla maailmassa katosta roikkuu vain viikset katosta, ja lamput ruuvataan kiinni suoraan kattoon. No mutta, tämä lamppuhan on ostettu täältä paikallisesta kaupasta ja ihan merkkilamppukin. Niin on, mutta mikähän on maailmanlaajuisen yrityksen markkinaosuudesta se Suomen osuus?
Hankimme sitten pohjoismaalaisen lampun, tarkemmin ottaen ruotsalaisen. Tuo menee kattoon suoraan koukulla ja töpselillä saa virtaa. Mutta ei tuokaan ihan ongelmitta mennyt. Tahtoisin nähdä, kuinka ne Strömsöössä tunkee pieneen suojakupuun kymmeniä senttejä jäykkää sähköjohtoa siten, että sen lampun vielä saa koukkuun ripustettua eikä johdot pullistele mistään raosta. Tuntien jälkeen tuo lamppu on kyllä hienosti nyt paikallaan, mutta saattoi siinä pari pohojanmaalaista sanaa tulla ylimääräisenä.
Meidän pohjoismaisten uusissa kodeissa on nuo pistokotelot joissa on koukku. Jos sen kotelon ruuvaa auki, paljastuu sen suojakannen ruuvin paikat 70mm välein. Olisi hyvin yksinkertaista tehdä lampun metallilistasta sellainen, että se kiinnittyisi suoraan tuohon meidän pohjarasiaan. Olisi myös kätevä sellainen sovitinrauta, joka kiinnittyy meidän rasiaan ja tarjoaa mahdollisuuden muihin kiinnitysväleihin näille ulkomaalaisille lampuille. Kun aika tuli hankkia meille toinen uusi lamppu, kyselin paikalliselta sähkö- ja lamppuliikkeeltä, että miten nämä ”kiinalamput” on tarkoitus kiinnittää kattoihimme. Hymy nousi myyjän suunpieliin, kun ongelma tuntui olevan erittäinkin tuttu. Tylysti vain kattoon reijät tai kuten he joskus ovat tehneet: tee itse sovitinkappale väliin.
Elämme vuotta 2012 ja asuntoja on maailmalla muutama. Huoneita asunnoissa on ehkä vielä muutama enemmän, ja niihin pitäisi lamput saada kiinni. Mutta emme vielä ihmiskuntana ole onnistuneet luomaan mitään standardia sille, miten nuo lamput kannattaisi kattoon kiinnittää. Suuressa maailmassa oletetaan vielä, että sieltä jotku sähköjohdot törröttäisi minua odottamassa. Itse asiassa, meidän taloyhtiön kansiossa kielletään noiden lamppukoteloiden avaaminen.
Suomessa sähköturvallisuuteen kiinnitetään huomiota, mikä on hyvä asia tietenkin. Mutta vähän ristiriitaista on se, että suurin osa lampuista mitä myydään, on halpoja ”kiinalamppuja” jotka edellyttävät meidän turvaksi luotujen varokeinojen kiertämisen. Toki on sähkömiehet, jotka ammattilaisina saanevat nämä rasiat avata ja lamput asentaa, mutta lampun kiinnittäminen kattoon pitäisi mielestäni kuulua jokamiehenoikeuteen.
PS: Meneekö niillä strömsööläisillä aina hommat kuten Strömsöössä?
Toinen kesä Mosquito Magnetin kanssa alkaa olla hiljalleen paketissa. Kahden kesän yli jatkuneen testin tuloskin on selvä. Mosquito Magnet ei ole tuonut minulle tuntuvaa helpotusta kesän ötökkä-armageddoniin. Yksi asia on kuitenkin selvä. Magneetti todellakin pyydystää huikeita määriä inisijöitä. Koko kesän saldon täytyy olla laskettavissa kymmenissä tuhansissa.
Sääski-imuri hyrräsi toukokuun kolmannelta viikolta alkaen ja kun oli juhannuksen aika, niin ei voinut edes kuvitella istuvansa terassilla montaa minuuttia pidempään – niin paljon niitä oli. Edellisenä kesänä aloittamani sääskitalkoot eivät vaikuttaneet tilanteeseen siten että helpotuksen olisi voinut terassilla istumalla todeta.
Tonttini rajautuu kahdelta kyljeltään metsäalueeseen joka on osin kosteikkoinen eli testialustani on varmasti sieltä hurjimmasta päästä mitä ötökköjen määrään tulee ja näin olen tottunut testauksen ammattilaisena toimimaan muutoinkin. Testattavan vempaimen todellinen luonne tulee esille vasta kun sitä käytetään tosissaan ja stressaavissa olosuhteissa.
Kahden kesän testien yhteenveto on tämä:
– Toimiiko Mosquito Magnet? Kyllä, todellakin toimii ja se tekee sen mitä lupaa eli imee sääskiä ja mäkäräisiä paljon.
– Toiko Mosquito Magnet helpotusta kesän viettoon? Ei tuonut.
– Suosittelenko tätä 500 euron laitetta kavereille? Se on siinä ja siinä. Maalla asuville en suosittele sillä apua siitä ei ole tulossa. Tappamistehon täytyisi moninkertaistua. Kaupunkialueella laite saattaa tuoda apua, sillä yleensä sääskiä on kaupungissa vähemmän kuin metsässä ja tappamisteho riittänee.
Testi jatkuu kesällä 2014.
Kolmas hyttyskesä takana Mosquito Magnetin kanssa. Nyt alkaa testidata hiljalleen olla silla tasolla, että tästä pystyy jotain varmaa sanomaan.
Fakta numero 1: Mosquito Magneetilta on turha odottaa apua vaikeisiin hyttyspaikkoihin kuten maaseutu, kesämökki tai Lapin räkkä.
Fakta numero 2: Mosquito Magneetti ei tuo välitöntä apua hyttysongelmaa. Kun tilanne on jo päällä, voi laitteen jättää kaupan hyllylle ja hyväksyä faktat ja ostaa kunnon ison pullon Offia.
Fakta numero 3: Mosquito Magneetti pyydystää todellakin hyttysiä ja paljon. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä todellisessa hyttysinfernossa.
Loppuyhteenveto: Minulle Mosquito Magneetti ei ole tuonut 500e edestä hyötyä. Kesäisellä maaseutupihamaallani ei pysty olemaan t-paita päällä vaikka Mosquito Magneetti on hyrrännyt jo kolme kesää. Muista käyttökohteista minulla ei ole testidataa käytettävänä ja siksi en arvioi laitteen soveltumista esimerkiksi kaupunkikohteeseen sen suuremmin. Se voi auttaa tai sitten ei.
Minä en laitetta suosittele eli testin tulos on failed. Laitteen toiminnallisuus sinänsä on passed, mutta testaustermejä käyttäen se ei läpäise kuormitustestiä. Tehot ei riitä.
Huippu raportti dear Ammattitestaaja 😀 Kiitos.
Hyttyskausi 2015 alkaa olla hiljalleen taakse jäänyt vaihe elämissämme. Aika siis summata mitä opimme:
1. Käynnistin Mosquito Magneetin juhannuksena.
2. Mosquito Magneetti metsästi öttiäisiä ja tyhjentelin kupin kerran viikossa. Kuppi oli tuolloin tyypillisesti hieman alle puolilleen.
3. Heinäkuun lopussa keräsin Mosquito Magneetin talviteloille.
Tulos on sama kuin aikaisempina vuosina. Magneetti pyydystää hyttysiä, mutta se ei tuo mitään muuta iloa kesään kuin että saa kerran viikossa mieltä lämmittää katsomalla läjällistä nujerrettuja verenimijöitä.
Hyttysiä riitti pilvin pimein tontin joka nurkkaan ja Magneettiin menee läjä, mutta ei sillä ole käytännössä mitään merkitystä. Tilanteen ollessa taas hurjimmillaan mietin, että Magneetti marmaankin houkuttelee tontilleni entistäkin enemmän ötököitä. Magneetti imee houkuttelemistaan inisijöistä kitusiinsa vain osan. Tämän havainnon voi tehdä kun käy tarkkailemassa Magneetin läheisyyttä jossa pörräys käy, mutta eivät imeydy laitteen sisuksiin.
Minulla oli kesällä pihallani muutamia projekteja ja ostin pullollisen suihkutettavaa Offia. Se kyllä toimi niin hyvin, että taisi karkoittaa hyttyset kokonaan sanoisinko tunniksi jonka jälkeen suihkutin uuden kerroksen ja taas ötökkä-vapaus tunniksi. Näiden testien perusteella suosittelen Offia ja vain ja ainoastaan Offia. En ole Offin markkinamies, mutta tiivistän asian näin: ”Säästä rahat, osta Offi”.
Kiitos tyhjentävästä raportista Ammattitestaaja. Oletko törmännyt tällaisiin vehkeisiin? http://www.thermacell.com/mosquito-repellent
Suosittelen lämpimästi.
Tuollaista karkoitinta en ole testannut tai edes kuullut. Sen tuosta voi kuitenkin sanoa heti kärkeen, että toiminta perustuu oikeaa ideaa eli karkoitetaan eikä kuten Magneetissa, että houkutellaan tontille entistäkin enemmän verenimukärsällä varustettuja lentäviä vampyyrejä.
Kuten tiedät, niin minä olen testaaja ja en kyllä montaakaan asiaa usko ennen kuin sen olen itse testannut tai sitten luotettava taho on sen testannut. Veikkaan, että rahostaan pääsee tuollakin vehkeellä eroon, mutta jos tuo toimii kuten luvataan, niin hankin moisen ihmeen heti.
Ötökkäkesä 2016 taitaa olla nyt virallisesti ollutta ja mennyttä. Testini jatkui myös tämän kesän. Nyt on edes käynnistänyt Mosquito Magnet:ia. Vertailun vuoksi käytin ensisijaisesti Offin hyttyskarkoitetta ja hyttyssavukierukkaa toisinaan.
Kyllähän se testin tulos on aivan selvä. Varsinkin kun on Offit tuoreeltaan laitettuna, niin saat täyden hyttysvapauden noin puoleksi tunniksi. Kun iltapäivän aikana tasaisesti lisäilee ainetta, niin pystyt aivan hyvin suorittamaan vaikka puutöitä heinäkuisena iltapäivänä.
Mosquito Magnetilla vastaava ei onnistu. Tämän imurin toimintaperiaate on nurinkurinen. Imuri houkuttelee tontillesi lähistön pusikoista lisää verenhimoisia pirulaisia jotka ovat sitten valmiina iskemaan välittömästi kun terassin oven aukaiset. Jos Mosquito Magnet imisi kitusiinsa kaikki ne inisijät mitkä se houkuttelee, niin sitten tilanne olisi parempi. Sitä se ei kuitenkaan tee.
En ole testannut tämmöistä Iltapäivälehditön esittelemään sukkahousu-tuuletinta, mutta sen kehtaan sanoa, että siinä mekanismi perustuu oikeaan ideaan. Hyttyset oikeasti vedetään sinne sukkahousuun voimakkaan ilmavirran mukana ja ei houkutella naapurin puolelta enempää monneja kuin niitä olisi luonnollisesti tulossa.
Saattaisin olla taipuvainen lahjoittamaan Mosquito Magneettini siitä kiinnostuneelle. Laite toimii teknisesti ja pyydystää hyttysiä. Testin tulos on kuitenkin selvä: laite houkuttelee tontillesi enemmän ötököitä kuin se pyydystää. Jos olet kiinnostunut hyttysten määrän lisäämisestä pihallasi, niin pistä vaikka kommentti tähän, niin katsotaan josko lahjoitan laitteen. Sellaisen laitan ehdoksi, että laite on ilmainen jos lupaudut kirjoittamaan tähän ketjuun kokemuksesi hyttyskesän 2017 jälkeen.
Tämä postiketju on toiminut jo vuosia minulle tavallaan terapiana jossa olen saanut purkaa tuntojani rahojen menetyksestä turhaan vempaimeen nimeltään Mosquito Magnet.
Hyttyskesä 2017 on käynnistynyt rauhallisesti viileän ja kuivahkon kevään ja alkukesän seurauksena. Vaan on niitä monneja tuossa ilta-aikaan jo sen verran, että Offin olen ottanut esille. Ostin marketista Offin teho -nimistä suihkutettavaa hyttyskarkotetta ja tämä on tähän mennessä parasta Offia mitä olen käyttänyt. Teho-nimitys tulee siitä kun käytettyä tehoainetta on 250g/kg (tavallisessa 100-150g/kg) ‘N N-Diethyl-m-toluamide’ tai kuten Wikipedia sen lyhensi ‘DEET’. Pullo on tuollainen myrkynvihreä ja se suorastaan huokuu viestiä “ultimate problem solver”. Ja sitähän se on. Kaksi iltaa tein tuossa metsän reunalla polttopuita ja jokainen tietää kuinka paljon siinä riittää hyttysiä kun ähkii usean tunnin menemään.
Suihkutin kyseistä Offia kunnolla ilman pienintäkään ajatuksen häivääkään, että ainetta jotenkin säästelisin. Voin kertoa, että ei sitten ensimmäistäkkään monnia kuuloetäisyydellä ensimmäisen 15min aikana. Sitä seuraavien 45 aikana pari tuli siihen pörisemään, mutta häipyi saman tien. Tunnin jälkeen uusi kerros Offia ja tällä rytmillä koko ilta ja lopuksi saunaan. Näin se kannattaa homma hoitaa ja Mosquito Magnetin hinnalla saat vuosikymmenten Offit hankittua.