Arkisto: maaliskuu 2013



Mielipide, ammattilaisen työkalu

20. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Picasson tuotannosta joko tykkää tai ei tykkää. Kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä. Mielipiteen voi lyödä tiskiin erittäin nopeasti, sillä se ei vaadi pitkiä taustatutkimuksia tai lähdeluettelon laadintaa. Siksi mielipide voi olla tehokas työväline. Hyödylliseksi se kuitenkin muuttuu vasta ammattilaisen käsissä.

Taidealan ammattilaiset arvioivat Picasson eri tavalla kuin me muut. He näkevät, että Picasso on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen kuvataiteeseen. Picasso pystyi muuttamaan pelin hengen. Näkemystä tukee ammattilaisten valtava tietomäärä ja kokemus. Siksi ammattilainen on mielipiteissään uskottava.

Myös ohjelmistokehityksen ja testauksen ammattilaisilla on vastaava selkänoja. Tietoa ja kokemusta löytyy kyllä massiiviset määrät. Taidealan ja ohjelmistoalan ammattilaisia erottaa kuitenkin yksi ja merkittävä tekijä. Se on rohkeus.

Onneksi rohkeutta voi opetella.

Mielipiteellä ei ole mitään väliä, jos kukaan ei kuule siitä. Siksi opettelu kannattaa aloittaa jo tänään. Hanki rohkeus sanoa mielipiteesi ääneen.

Kaikki veneet vuotavat

20. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Virheitä tulee aina. Tulee epäonnistumisia liiketoiminnassa. Prosessit tuntuvat tahmeilta. Jokaisesta yrityksestä, suunnitelmasta ja organisaatiosta löytyy vuotokohtia. Aivan samalla tavalla myös jokaiseen ohjelmistoon jää bugeja. Täydellistä ei vain yksinkertaisesti ole.

Usein ajatellaan, että testauksen tärkein tulos on parantaa ohjelmiston ja kehityksen laatua. Siksi testaajalta kysytäänkin:

Onko virheet nyt saatu kiinni? Onko laatu nyt hyvä? Onko varma, että veneemme ei vuoda?

Liiketoiminnan kannalta ne ovat kuitenkin helposti vääriä kysymyksiä. Se tärkein unohtuu ylimalkaisen laatupuheen varjoon.

Yrityksen sisällä ollaan kaikki samassa veneessä ja taistellaan samojen päämäärien eteen. Ehkäpä juuri siksi testauksen pitäisi etsiä vastauksia kysymykseen:

Pääseekö tällä veneellä perille?

Sitä saa, mitä mittaa!

5. maaliskuuta, 2013 | Kirjoittaja: Jaakko Sakaranaho
Kommentit: 4

Taloustieteilijä on sikäli vänkä otus, että se tarvii numeroita pystyäkseen vertailemaan asioita. Tästä syystä ekonomistit ovat keksineet joukon huikeita mittareita, joilla voidaan seurata esimerkiksi taloudellista suorituskykyä.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka asiakaspalveluhenkilöstö jätti vastaamatta puheluihin. Yrityksen johto oli näet päättänyt, että mitä pienempi aukiolevien tukipyyntöjen määrä on, sitä paremmat bonukset asiakaspalveluhenkilöstö saa. Ja kun uusia tukipyyntöjä ei oteta vastaan, ei niitä varmasti jää myöskään käsittelemättä!

Eihän tuo nyt aivan nappiin mennyt.

Ohjelmistoprojekteissa seuraataan monesti esimerkiksi testikattavuutta, maturiteettia, löydettyjen virheiden kokonaismäärää, auki olevien virheiden määrää, toteutettuja vaatimuksia jne. Haastetta mittaamiseen tuo se, että täsmällisiä määritelmiä mittareille kukaan ei ole vielä keksinyt vaan mittareiden kuvaukset vaihtelevat projektista toiseen. Lisäksi ohjelmistoinsinööri on aivan yhtä pätevä luovimaan kannustimien maksimoinnissa.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka ohjelmistotestaajat pyysivät koodareita jättämään virheitä ohjelmistoon. Yrityksen johto näet oli päättänyt, että mitä enemmän virheitä testaajat löytävät, sen paremmat suoritukseen perustuvat palkkiot nämä saavat. Vastaavasti kehittäjät saivat suorituspalkkioita korjatuista virheistä.

Mittaamisen riskit pitää tiedostaa kaikkialla. Myös softatestausta arvioitaessa.

Mieti tarkkaan, kuinka mittaat testaajiesi suorituskykyä. Väärin asetetut mittarit ohjaavat käyttäytymistä täysin väärään suuntaan. Jos mittareihin lisätään vielä taloudellisia kannustumia, väärinkäytöksen riski kasvaa.