Kello kohti kesää
Heräsin sunnuntaiaamuna ihan tavalliseen aikaan. Tai en herännytkään. Kello oli tunnin enemmän kuin vielä eilen samaan aikaan. Oppimani nyrkkisäännön mukaan kelloja siirretään aina kohti kesää. Kevällä eteenpäin, syksyllä taaksepäin. Kohti kesää siis.
Avasin ensitöikseni WhatsApin ja tilitysten tulva ryhmäkeskustelussa oli varsin vakuuttava. Hyvä ystäväni Markku (nimi muutettu) tilitti tyyliin.
Siis minkä he**etin aivovamman tuloksena palaveriajat siirtyy kesäaikaan siirryttäessä? Siis oikeasti? Mihin moista “ominaisuutta” voisi edes käyttää?
Tuo tilitys ei jäänyt ainoaksi. Sama virsi tasapuolisesti Android, iOS ja Windows Phone -käyttäjiltä. Ongelmia ei toki tullut kaikilla, mutta äänekkäintä porukkaa olivat juuri ne, kenen kalenterit oli sössitty. Ongelman syntyperä on hämärän peitossa, mutta vaikuttaa liittyvän kalenteripalvelimen ja puhelimen yhteistoimintaan.
Puhelimen kehittäjä vierittää syyn palvelimen kehittäjän niskaan. Palvelimen kehittäjä vierittää vastuun puhelimen kehittäjän niskaan.
Tieliikenteessä tulee helposti syytettyä sitä edellä ajavaa kaveria törröilystä. Onhan hänen autonsa ihan siinä silmien alla. Usein kuitenkin ruuhkassa ajellessa se alkuperäinen syy liikennevirran häiriöön on jossain kauempana muutaman auton päässä. Harva autoilija vain ajattelee niin pitkälle. Sama pätee ohjelmistokehityksen maailmassa.
Loppukäyttäjä vierittää syyn sen silmissä olevan ongelmapesäkkeen nimiin. Vastuun pallottelu kehityspäässä on turhaa. Se huolehtii korjauksesta, ketä maksava asiakas ensisijaisesti osoittaisi.
Kellojen siirtäminen ja aikavyöhykkeen vaihto tuntuu olevan ainakin Nokialaisille tekemätön paikka. Kävin yhdistetyn vapaa-ajan- ja työreissun Tukholmassa. Automaattinen aikavyöhykkeen valitsin siirsi kelloa aivan oikein tunnin taaksepäin. Mutta samalla aikaistuivat myös kalenterimerkinnät tunnilla. Eihän siinä ole mitään tolkkua.
Mihin moista ominaisuutta ylipäätään tarvitaan? Onko joku käyttötapaus, missä ajan muuttaminen olisi järkevää? Minä en keksi.
Jos palaverisi on sovittu pidettäväksi klo 14:00 Suomen aikaan ja matkustat ruotsiin, niin kännykkäsi kello siirtyy tunnin taaksepäin. Tuolloin kalenterisi muistuttaisi, että palaveri alkaa kello 13:00 paikalliseen aikaan. Eikö tuo periaate voisi toimiakin, jos haluaa osallistua palaveriin esimerkiksi Skypellä Ruotsista??
Toki jos palaverisi on sovittu ruotsiin klo 14:00, niin sitten siirto menee pieleen. Eli pitäisikö kalenterimerkinnöissä olla aina kenttä, mille aikavyöhykkeelle se tulee?
Asiakas syyttää sitä tahoa kenen logo löytyy vihoittelevan vempaimen kyljestä. Oikein, minä käyttäydyn samoin.
Jos halutaan olla tarkempia ja kohdistaa syyttävä sormi enemmän sinne päin, niin vika on testauksen laiminlyönnissä. Jos testaajia on liian vähän, niin myös se on testauksen laiminlyönti.
Ammattimainen testaus ei päästä läpi moista kriittistä virhettä. Mikäli ominaisuus on näin suunniteltu toimivaksi, niin ammattitestaus paljastaa että idea itsessään on buginen ja ei tule toimimaan loppukäyttäjien keskuudessa.
p.s. toi kuva on keskiviikolta 🙂
Puhelinpalaverien kohdalla voin ehkä ymmärtää tuon tilanteen. Ehkä tosiaan joku valinnan mahdollisuus olisi hyvä. Googlen kalenterissa tuollainen näyttäisi olevankin. Mutta ei sekään näytä oikein toimivan.
Teen merkinnän ”Testitapahtuma klo 15” ja merkkaan ajaksi klo 15 Ruotsin aikaa. Se näkyy mulla ihan oikein kalenterissa klo 16. Kun muutan kalenterin aikavyöhykkeen Tukholmaan, niin merkintä hyppää klo 15:sta. Oikein.
Mutta niin hypppäävät kaikki muutkin kalenterimerkinnät. Myös ne, joiden aloituksen olen merkannut Suomen ajassa. Vai pitääkö sen mennäkin niin?
Emminä ainakaan ihan äkkiä saanut käsitystä siitä, että millä logiikalla nuo aikavyöhykkeet arpotutuu. Ainakaan niin paljoa, että voisin niihin luottaa!
Aiheuttaapa kesäaika ongelmia myös muualla: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288672937407.html
”Irlannin poliisi epäilee, että Dublinissa sunnuntai-iltana räjähtänyt pommi laukesi vahingossa asettajansa käsiin. Poliisin mukaan tekijä oli ilmeisesti unohtanut asettaa kellonsa kesäaikaan.”
Huippua 😀 Voiko tässä tapauksessa todeta, että bugi säästi ihmishenkiä? Vai oliko tämä fataali bugi tuotteen kehittäjälle?