Arkisto: tammikuu 2015



Olen puhunut pötyä. Anteeksi!

19. tammikuuta, 2015 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Penisilliini mullisti lääketieteen 1941, kun ensimmäiset kliiniset tutkimukset valmistuivat. Lääkäri ja kirjailija Lewis Thomas kuvaili aikaa ennen tuota kriittistä käännekohtaa karusti.

Jos sairaalassa olemisella oli merkitystä selviytymiseen, se johtui pääasiassa paikan tarjoamasta suojasta, ravinnosta ja hoitajien huolenpidosta. Lääketieteellä oli vähän, jos ollenkaan merkitystä

Vain 75 vuotta sitten lääkäri oli kaiken taitava käsityöläinen, joka tutki ja määräsi hoidot omakätisesti. Hän otti itse näytteet, teki bakteeriviljelmät ja saattoi jopa tutkia niitä mikroskoopilla. Hyvällä tuurilla lääkäri saattoi olla myös taitava kysymään henkilökohtaisia kysymyksiä ja pelastaa potilaan syfilikseltä antamalla seoksen elohopeaa, vismuttia ja arsenikkia. Tunnettuja tauteja oli kourallinen ja vain murto-osaan niistäkin tiedettiin käypä hoito.

mad-doctor

Lääketiede on hyvin nuori tieteenala, mutta jo nyt tunnetaan 4000 erilaista kirurgista ja lääketieteellistä toimenpidettä. Lääkärit voivat laillisesti määrätä 6000 erilaista lääkettä potilaille. Vuosituhannen alussa oli kategorisoitu DNA:n perusteella kokonaista 22000 erilaista sairautta.

Telkkarista tuttua tohtori Housea lukuunottamatta yksikään lääkäri ei voi enää mitenkään tietää tuota kaikkea.

Johns Hopkinsin sairaalassa Yhdysvaltojen Marylandissa jopa laskettiin miten hoitoon osallistuvan henkilökunnan määrä on muuttunut per potilastapaus. Vuonna 1970 hoitajia ja lääkäreitä osallistui yhden tapauksen hoitamiseen yhteensä n.2,5. Vuonna 1999 tuo määrä oli jo yli 15. Tänä päivänä määrä on vielä enemmän.

Mutta nyt minun on pyydettävä anteeksi! Testauskeskusteluissa olen usein väittänyt seuraavaa:

Työkalut ja menetelmät tulevat ja menevät, mutta testaajat pysyvät. Pääasia on, että tulosta syntyy!

Tulosta on toki synnyttävä, mutta muuten väitteeni on ollut pötypuhetta. Kuin suoraan lääketieteen 40-luvulta!!! Kukaan ei voi hanskata kaikkea. Siitä syystä myös lääkärit erikoistuvat.

Oikeasti tarvitsemme testausguruja automaatiossa, suorituskyvyssä, tietoturvassa tai käytettävyydessä. Tarvitsemme jopa yksittäisten liiketoiminta-alueiden, kuten kaivosalan, energia-alan tai lääketieteen tekniikan testausguruja!

HUOM!!! Jos mielit testaajaksi gurujen joukkoon Provelle, niin nyt olisi hyvä sauma laittaa vaikkapa sähköpostia tulemaan (etunimi@prove.fi) ja kertoa mistä kohtaa sinun kovin osaamisesi löytyy!

British Airways Flight 38

8. tammikuuta, 2015 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 4

Tammikuussa 2008 lentokapteeni Peter Burkill toivotti miehistöineen matkustajat tervetulleeksi lennolle Pekingistä Lontooseen. Reitti oli yksi hänen suosikeistaan, sillä kyseessä oli päivälento. 10 tuntisella lennolla ehti nähdä maisemien vaihtuvan Mongolian tasangoista Siperiaan ja Skandinaviaan.

Boeing 777

Matka Boeing 777 -koneella sujui mallikkaasti, kuten mikä tahansa mannerten välinen lento. Kokeneelta miehistöltä rennosti ja rutinoituneesti.

3,2km ennen Heathrown kenttää miehistö huomasi kuitenkin jonkin olevan vialla. Autopilotin tehtävä on hidastaa koneen nopeutta siivekkeiden kulmaa säätämällä ja samalla lisätä tehoa moottoreissa. Kumpikaan koneen kahdesta moottorista ei vastannut automatiikan yrityksiin kaastuttaa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi. Yrityksistä huolimatta pilottikaksikkokaan ei kyennyt palauttamaan tehoa moottoreihin.

46m korkeudella koneen perämies John Coward otti koneen ohjattavakseen kapteeni Burkillin säätäessä siivekkeitä yrityksenä pidentää laskeutumisliidon pituutta. Kone ylitti täpärästi vilkkaan valtatien A30 ja lentokentän eteläisen huoltoväylän kapteenin vahvistaessa hätätilannetiedon lennonjohdolle. Koneen renkaat koskettivat maata ensimmäisen kerran 270 metriä ennen kiitotien 27L alkua lentokenttäalueen nurmikolla.

Törmäyksessä koneesta irtosivat ensimmäisenä etupyörät. Seuraavaksi päärenkaiden repeytyessä irti oikeanpuoleinen rengas lävisti koneen polttoainetankin ja matkustamon. Vasemmanpuoleinen meni vain siiven läpi. Kone kääntyi kohti kiitotietä kylki edellä ja lopulta vauhti pysähtyi juuri asfaltin alkuun.

Flight 38

Kuin ihmeen kaupalla kaikki koneen 136 matkustajaa ja koko miehistö selvisivät laskeutumisesta hengissä. Elokuvista tutuilta erikoistehosteilta välyttiin kokonaan. Ei räjähdyksiä tai tulipaloja. Ei verta eikä suolenpätkiä. Matkustajat saatiin koneesta turvallisesti ulos sekunneissa ja pelastusajoneuvot olivat paikalla väittömästi. BA38:n matkustajat välttivät jättikatastrofin vain täpärästi, mutta miten lennon miehistö osasi toimia juuri oikealla tavalla kriisitilanteessa?

Lentämisestä ei ole sattumalta tullut maailman turvallisin liikennöinnin muoto. Ei ole vahinko, että yksin Boeing 777-koneilla oli ehditty tehdä yli 2.miljoonaa lentoa ennen ensimmäistä turmaa. Ilmailussa henkilökunta osaa toimia hetkeäkään epäröimättä ja juuri niinkuin on sovittu. Sama pätee sekä rutiinitöihin, että kriisitilanteisiin. Ja mikä tärkeintä inhimillisiä virheitä tapahtuu melko varmasti vähemmän kuin missään muussa toimialassa.

Vastaus on hämmästyttävän yksinkertainen. Lentomatkustuksen turvaamisessa yksi keskeisistä työkaluista ovat tarkistuslistat.

Boeingilta löytyy jopa oma yksikkö, jonka työ on pureskella onnettomuustutkinnan satojen sivujen raportit ihmisille käyttökelpoiseen muotoon. Siellä työskentelevät tarkistuslista-asiantuntijat, kuten Dan Boorman.

Minä käytän turvavöitä, vaikka osaan ajaa autoa. Käytän myös pelastusliivejä, vaikka osaankin uida. Tarkistuslistoja vastustin kuitenkin ennen kiihkeästi. Kyllähän minä työni osaan. Perhana! Sitten luin Atul Gawanden häikäisevän kirjan The Checklist Manifesto. Se pureutuu tarkistuslistojen kiistattomiin hyötyihin lääkärin ja kirurgin silmin. Lopulta oli myönnettävä totuus.

Tarkistuslista kriittisessä kohdassa voi olla minunkin projekteissani kuin turvavyö autossa tai pelastusliivi veneessä. Se voi olla erottava tekijä katastrofin ja menestystarinan välillä.