Varo testauksen työmääräarvioita
Minulta kysytään usein arviota työmäärästä. Paljonko testausta tarvitaan tuotteen testaamiseksi? Tai paljonko aikaa projektin testaus mahtaisi viedä?
Kysymys työmääräarviosta johtaa harhaan.
Testaus täyttää tilan, mitä sille suunnitellaan. Aina ja ilman poikkeuksia. Testauksen tehtävä on nimittäin tuottaa uutta, liiketoiminnalle tärkeää tietoa.
Päätettäväksi jää vain se, milloin koemme tietävämme riittävästi. Tosiasiassa tärkein kysymys siis olisi paljonko testaukselle on viisasta budjetoida?
Vastaus riippuu pääasiassa siitä paljonko testauksesta vastaava kehtaa perustellusti pyytää ja kirstunvartija katerakenteen raameissa antaa.
Lopuksi on enää ratkaistava viisain ja tehokkain tapa tuottaa toivotut tulokset annetussa raamissa.
Tosiasiassa työmääräarvio tarkoittaa sopimusta resursien käytöstä.
Tämä se on kysymys joka on aina huulilla ja vastaus tilanteesta riippuen ainakin hieman eri joka kerta.
Jos muuta ei testauksen aikataululle ehdi suunnittela ja homma pitäisi aloittaa mielellään heti, niin sanoisin, että testaus aloittaa testauksen ilman määriteltyä aikarajaa.
Testaus tuottaa yksinomaan bugeja ja muu informaatio voidaan sitten johtaa löydettyjen virheiden määrästä ja luonteesta.
Rajan voi vetää siihen kun testaus on tuottanut enemmän virheitä kuin tiimi pystyy korjaamaan. Jos tämä kriteeri täytyy jo toisena testipäivänä, niin on aika vetää johtopäätös löydettyjen virheiden määrästä ja laadusta.
Jos testaus tuottaa bugeja sen verran, että tiimi ehtii ne juuri ja juuri korjata, niin jatkakaa tällä prosessilla niin kauan kuin uusien löydettyjen virheiden laatu ei enää estä julkaisua ja niin sanottu “tämän kanssa voidaan elää” -raja on ylitetty.
Mikäli testaus ei tuota virhetä, niin silloin projektin johto tulee erottaa, koska se tarkoittaa sitä, että testaus on laiminlyöty totaalisesti. Testaus joka ei tuota virheitä on yhtä hyvä kuin ei olisi testitiimiä ollenkaan.