Arkisto: joulukuu 2016



Isaac Newtonin Joulumaa

24. joulukuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Kolme kuukautta sitten suunnittelin jouluostoksia. Suunnittelin samaa myös kuukausi sitten. Lopulta eilen toteutin suunnitelmani 3 tunnin ikkunassa ennen sulkemisaikaa. Enkä muuten ollut asioilla yksin. Suurin osa illasta kului nauttiessa olosta jonossa ja parkkipaikoilla.

Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen juhla. Eilen syntyi kuitenkin ihan toisenlainen vaikutelma. Hirmuista vauhtia ja touhottamistahan se oikeasti oli.

Usein käy niin, että hiljaisuus ja rauhoittuminen on pelottavaa. Sitä se on pyhänä ja projekteissa. Täytämme aikamme valheellisella vauhdin hurmalla ja jos ei muuten riitä, boostaamme tunnetta kannullisella kahvia.

Teemme tämän vaikka on ilmeistä, miten elämän isoimmat oivallukset ponnistavat voimansa tuosta tyhjästä tilasta nimeltä hiljaisuus.

Isaac Newtoninkin oli ensin istuttava omenapuun alle.

Näin Joulun kunniaksi rohkenen ehdottamaan hurjaa koetta. Entä, jos laittaisit nappikuulokkeet korville ja omistaisit neljä minuuttia itsellesi yhdessä Alan Wattsin seurassa? Ja vaikka olisitkin insinööri, et tällä kertaa uskoisikaan ajatuksiasi vaan keskittyisit siihen, miltä tuntuu?

Katri Helena ja Juha Vainio sävelsivät kohta 40 uotta sitten biisin nimeltä Joulumaa. Jos tänään törmäät tuohon klassikkoon ehdotan Alan Wattsin jälkeen enää yhtä kysymystä. Mistä tuo biisi todella kertoo?

Hyvää ja rauhallista Joulua rakas lukija. Ensivuonna kohtaamme uudestaan.

Sopimuksen tärkein tehtävä

20. joulukuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Viimeviikolla meidän Jaakko sai eteensä asiakkaan tilausdokumentin. Se oli yhden sivun mittainen ja toimii myös varsin pätevästi sopimuksena työhön tarttumiseksi.

Minulle jäi luu käteen

Minä puolestani sain samaan aikaan toisen tilausdokumentin. Se oli yhteensä 76 sivua liitteineen. Kummankaan työn lopputulokset eivät varsinaisesti ole erilaisia. Ainoastaan tilaaja on.

Ei varmasti tarvitse kauaa arvailla, kumman tilaajan kohdalla työt alkavat nopeammin? On todennäköistä, että Jaakon projektissa ensimmäiset tulokset ovat tiskissä kauan ennen kuin meikäläinen on edes ehtinyt kahlata sopimusnipun loppuun asti.

Välillä tuntuu, että neuvottelun tärkein tehtävä on päässyt yrityksissä unohtumaan. Neuvottelun tehtävä ei ole tuottaa sopimusta, vaan saada yhteistyö alkuun. Mieluummin silloin, kun työn tuloksista vielä on tuoretta etua kaikille.

Jos neuvottelun tärkein lopputulos on yhteistyö, niin mikä sitten on sopimuksen tärkein tehtävä?

Sopimuksen tärkein tehtävä on tarvittaessa tasoittaa tie takaisin neuvotteluprosessiin.

Peura ajovaloissa

9. joulukuuta, 2016 | Kirjoittaja: Jani Haikala
Kommentit: 4

Ajoin  hämärtyvässä illassa Haaparannasta Ouluun. Täytyy myöntää, että vähemmän pitkiä matkoja ajaneena kaupunkilaisena pimeällä pätkällä ajaminen viritti aistit äärimmilleen. Joku ehkä sanoisi, että jännitti.

Siinä ajellessa tein pienen ajatusleikin ja ehdotan, että teet itse saman. Kuvittele, että ajat autolla. Pimeässä. Ei ajovaloja. Ei katuvaloja. Ei mitään. Pelkkää pimeää. Pelottaako? Ei, et voi pysähtyä. Nyt on vain ajettava.

Tiedät, että ajat autoa ja että auto liikkuu. Näet ehkä mittarista nopeuden, mutta et yhtään tiedä missä olet. Et ainakaan ennen kuin olet jo ajanut kolarin tai ojaan. Mihin olet menossa? Tuleeko risteys? Onko edessä mutka tai esteitä, kuten muita autoja, jalankulkijoita, lapsia, poroja, hirviä jne. Pitäisikö hiljentää vauhtia? Tai kääntää rattia?

Aika harvat ajavat autoa näin, vaan haluavat käyttää vähintäänkin ajovaloja ja mieluiten vielä pitkiä valoja. Kuitenkin moni ohjelmistoprojekti ajaa usvaisessa yössä joko pimeänä, parkkivaloilla tai korkeintaan ajovaloilla. Sanoisin, että melko tyhmänrohkeaa!

Ohjelmistotestauksen tehtävänä on tuottaa tietoa paitsi nykytilasta, myös edessä vaanivista vaaroista. Mitä enemmän erilaisia testauksen osa-alueita lisäät ohjelmistoprojektiisi, sitä enemmän saat elintärkeää tietoa. Onko sinun ohjelmistoprojektisi valokeila riittävä?

Virheiden synnystä ja ehkäisystä

7. joulukuuta, 2016 | Kirjoittaja: Juhani Teirikangas

Mistä bugit tulevat? Useimmille on selvää, että bugeja syntyy muuallakin kuin koodarin näppäimistöllä: vajaa tai vanhentunut speksi, väärinymmärrykset asiakkaan ja toteuttajan välillä, ennakoimattomat eri järjestelmän osien yhteentoimimattomuudet ovat esimerkkejä.

img_0186

Mutta suurelle osalle meistä on hieman vaikeampi mielen loikka ymmärtää, miten useimmilla virheillä ei ole vain yhtä syntysyytä.

Puutteellinen speksi ei ole ainoa syy miksi ominaisuus tulee väärin koodatuksi, muita mahdollisia syitä on kiire jonka vuoksi epäilyttävät kohdat jäävät varmistamatta, varsinkin kun kyseisestä asiasta kaiken tietävä asiantuntija eli oraakkeli on jostain syystä tavoittamattomissa juuri silloin kun vastauksia kaivattiin.

Viimeisin muutos ennen bugin ilmaantumista saattaa olla triviaali, mutta kaikkien muiden ”melkein oikein” toimivien koodirivien jatkoksi asetettuna on juuri se kuuluisa kamelin selän katkaiseva korsi.

Korjattujen bugien ruumiinavaus eli post mortem voi olla hyödyllinen työtapa, kun selvitetään mitä osa-alueita ohjelmistotuotannon prosessissa olisi syytä parantaa. Koska resurssit ovat rajalliset, kaikkia mahdollisia korjaustoimenpiteitä ei tietenkään ehdi tai edes kannata yrittää korjata. Mutta jos löytyy osa-alue, joka toistuvasti on mukana bugeja synnyttämässä, sen parantamiseen kannattaa panostaa.

Ihminen puutteineen on aina osallisena siihen miksi bugi on päässyt syntymään. Yksin hän ei kuitenkaan juuri koskaan ole se perimmäinen syy virheeseen. Silloinkin kun yksittäinen ammattilainen on monen bugin synnyssä mukana, ei tilannetta ratkaise syyllistäminen.

Se, mitä hän tarvitsee, on apua.

Syyllistäminen ei saa aikaan kuin puolustusreaktioita ja stressiä. Virheiden kokonaiskuvan selvittäminen ja siihen liittyvien tekijöiden parantaminen viestii että ihmistenkin annetaan oppia virheistään.

Oikean palautteen saatuaan ihmiset ovat itsensäkorjaava systeemi. Niin bugien syntysijoillakin tulee lopulta hiljaisempaa.

Tarkoitusta etsimässä

2. joulukuuta, 2016 | Kirjoittaja: Jussi Niittyviita
Kommentit: 1

Maailmassa ei ole mitään hyödytöntä tai tarkoituksetonta. Niityllä taivasta kohti avautuva kukka ei ole mitään muuta kuin kukka. Se elää kauneudelleen, koska se on itsessään kaunis. Maiden halki virtaava joki ei koe itseään hyödylliseksi sen enempää kuin hyödyttömäksikään, koska se on vain joki. Sen ei tarvitse olla mitään muuta.

Ihmisellä on evoluution kovakoodaama, erikoinen taipumus luokitella ympäröivää maailmaa itsensä suhteen hyödylliseksi tai haitalliseksi.

Se, minkä luokittelet itsesi suhteen enemmän tai vähemmän hyödylliseksi, ei välttämättä toteudu samalla tavalla muiden ihmisten ajatuksissa. Arvostat liikaa prosesseja, jotka tuottavat suunnitellussa aikataulussa softaa asiakkaillesi. Tuomitset herkästi käytäntöjä, jotka ovat yhden kerran päästäneet viallisen softan tuotantoon asti. Kaiken mennessä pieleen etsit syyllistä ja vannot suunnittelevasi toteutuksen ensi kerralla paljon kattavammin. Millään näistä ei ole pienintäkään merkitystä jos et ymmärrä niitä, jotka ajattelevat toisin kuin sinä.

Usein näihin toisinajattelijoihin kuuluu myös sinun asiakkaasi!

flower

Onko niityn kukalla suunniteltu aikataulu terälehtien avaamiseen? Onko se ennaltamääritellyt pölyttävänsä siementään aina vain laajemmille alueille? Vältteleekö se haurastumistaan viimeiseen asti, vaikka kesän viimeiset auringonsäteet ovat jo painuneet horisontin alle? Seuraamalla sokeasti omia arvojaan se ei tulisi koskaan menestymään.

Seuraamalla omia arvojasi, koskaan kyseenalaistamatta niitä, sinä et tule koskaan menestymään. Menestymisen ehto on menneisyyden kyseenalaistaminen ja kyseenalaistamisen toteuttava tekijä on testaus, jonka tuloksena saat nopean vasteen tekemällesi työlle. Nopeaan vasteeseen luonnollisesti reagoimalla olet parhaimmillasi.

Olet erehtynyt kuvitellessasi, että testauksen tehtävä on määritetyssä aikataulussa varmistaa softan suunniteltu toimivuus. Se on tarkistamisen tehtävä. Testauksen tehtävä on kyseenalaistaa tekemäsi suunnitelmat ja niiden eteen tekemäsi työ. Testauksen tehtävä on kyseenalaistaa sinun arvosi! Testaus puhtaimmillaan on asiakkaasi arvojen eteen taisteleva leegio, jotta sinä voisit uudistua.

Asiakkaan arvokysyntä on sinun elinehtosi. Paras, mitä voit yritystoiminnallesi tehdä on avata silmäsi näkemään maailma asiakkaasi silmillä. Niillä silmillä, joilla ammattitaitoinen testaaja katselee maailmaa.