Älä kysy tarvitsenko speksiä
Kokoonnuimme eilen iltapalalle keittiön pöydän äärelle. Meillä on iltaisin tapana himmentää valoja ja laittaa kynttilä pöydälle.
Tuli kiehtoo meitä kaikkia. Kynttilän liekki näyttää kutsuvalta ja leikkisältä. Varmaankin juuri siksi Atte kysyi saako siihen koskea?
Totta kai sitä saa kokeilla. Arvaatko mitä siitä seuraa?
Ei tarvita tiedemiestä arvaamaan, että sormen työntäminen liekkiin polttaa aika äkkiä. Sama pätee lipputangon maistamiseen pakkaspäivänä. Jos ihan vähän vain.
Maailma on täynnä täysin ilmeisiä syitä ja niiden seurauksia. Emme me tarvitse speksiä tietääksemme, mitä odottaa.
Älä enää kysy minulta tarvitsenko speksejä aloittakseni testauksen. Aloitan aina siitä, mikä on ihmiselle ilmeistä.
Suosittelemme myös:
Älä tyydy keskinkertaisuuteen
"Kunhan se nyt vaan toimii perhana!" -sanoi kehityshankkeen omistaja testaajalle. Moinen kunnianhimon puute hämmentää aina. Jos tavoitteena on...
Oivalluksellakin on hintansa
Jos kysymys ei ole uskomattomasta munkista, mäihästä tai tuurista, niin onnistumisilla on aina hintansa. Hinta on mahdollista maksaa etukäteen ja...
Tämän luettuani ymmärsin viimein missä kulkee ammattilaisen ja amatöörin raja testauksessa. Jos testaus ei oikein onnistu ja ei tiedä mitä tekisi kun speksit puuttuu, niin kyseessä on amatööritaso. Ja ei syytä hätäillä jos joku havaitsee olevansa tällä tasolla. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää ja kaikki me olemme jostain aloittaneet.
Testauksen ammattilainen ei tarvitse speksejä testaamiseen. Jos speksit löytyy, niin mikäs siinä tämä on lisämateriaalia testaukseen. Silloin kun speksejä ei ole, niin kyseessä on ohjelmisto jonka luonne mahdollistaa speksien puuttumisen tai että niitä ei ole tarvittu alkujaankaan.
Instagramissa sain tähän ajatukseen lisäksi terävästi osuvan kommentin, joka kuului näin: “If you don’t get the idea of what a software is supposed to do without specs, that’s a test result already”
Kaunista.
Testauksen kyllä voi aloittaa ilman speksejä. Mutta voidaanko se saattaa riittävällä tasolla maaliin asti näin? Mielestäni ei. Jos testauksen edetessä tilaaja/omistaja ei pysty tarjoamaan edes jonkinlaista ylätason kuvausta mitä on oikeasti odottamassa, testataan helposti täysin epäoleellisia/vääriä asioita. Jolloin julkaisuun saattaa livahtaa ihan mitä kuraa tahansa. Toki, ammattimainen testaaja osaa nostaa epäselvät ja tulkinnanvaraisen kohdat nostaa esille ja aktiivisen dialogin avustuksella tarkentaa nämä vaatimuksia tilaajan/omistajan kanssa. Jolloin toivottavaa olisi, että jotain speksiä syntyy eikä asiat jäisi vain suulliseksi periätiedoksi. Tiimeissä kuitenkin ihmiset tuppaavat vaihtuvat, joten olisihan se ihan kiva myöhemminkin tietää mitä aiemmin on tehty/sovittu/haluttu. 😉
Ihan rimastuttava nimimerkki sulla 😀 I like it!
Olet oikeassa tässä. Olen sitä mieltä, että testausgurun tehtävä on osata aloittaa puutteellisista taustatiedoista, mutta samalla hänen tehtävänsä on kyetä kirkastamaan tavoitteita jopa tilaajalle itselleen. Testaajan kolme ninjataitoa ovat esimerkki tästä: https://ohjelmistotestaus.fi/2016/08/29/ninjataidot-tekevat-testaajan/