Mitä sertifikaatti kertoo testaajasta?
ISEB, ISTQB, CSQA, CSTE, CQIA, CTM, SSBB ja CSTP. No huh huh sanon minä. Testausalan sertifikaatteja on moneen junaan, mutta mitä ne oikeasti opettavat?
Tietysti sertifioinnista jää kouraan todistus. Todistus kertoo siitä että tietty testausosaamisen ja terminologian perustaso on saavutettu. Se kertoo että tentistä on päästy läpi ja kysymyksiin löytyi oikeat vastaukset.
Which of the following would you not use when choosing test techniques?
- Level and type of risk
- Time and budget
- Regulatory standards
- Recommendations from developers
Edellä on esimerkki ISEB serfitioinnin tenttikysymyksestä. Jos omaa edes vähän käytännön kokemusta muuttuu tähän tehtävään vastaaminen vaikeaksi ellei aivan mahdottomaksi(*). Testaustekniikoita valitessa on tietysti tärkeää miettiä riskejä, resursseja, lakeja ja standardeja. Ihan yhtälailla tärkeää on keskustella devaajien kanssa. Yksikään tiimi ei toimi jos joku sooloilee. Vastaavanlaisia, ristiriitaisia tunteita herättäviä kysymyksiä ovat kaikki sertifiointitentit pullollaan.
Ehkä juuri siksi minusta onkin pitkään tuntunut, että sertifikaatit eivät yksinkertaisesti sovellu nykyaikaiseen testaukseen. Niitä ei voi pitää testauksen hyvyyden mittarina, sillä ne yrittävät hieroa testaajat samaan ajatusmaailmaan ja muottiin. Kuitenkin parhaat tulokset testaustyöstä saavutetaan aina kun samaa asiaa katsotaan yhtä aikaa useammasta näkökulmasta. Erilaiset ihmiset eri suunnilta. Katvealueita jää vähemmän.
Sertifikaattikoulutukset ovat kuitenkin yleensä varsin asiallisia. Niissä on liikkumatilaa keskustelulle, kritiikille ja käytännön kokemuksellekin. Juuri siksi uskon, että sertifikaatit kaikesta huolimatta kertovat sen, mitä testaajan voi olettaa vähintäänkin tietävän. Tärkeimmän ne kuitenkin jättävät aina kertomatta.
Sertifikaatti jättää kertomatta sen, mitä testaaja oikeasti osaa.
(*) ISEB:in mukaan ainoa oikea vastaus tehtävään olisi ollut tuo viimeinen kohta 4.
Suosittelemme myös:
Mielenterveys on työtäni
Hämmästynyt katse seuraa lähes poikkeuksetta kun vastaan siihen yhteen kysymykseen. Mitäs sinä teet Antti? Tai mitäs tuo teidän yritys...
Oivalluksellakin on hintansa
Jos kysymys ei ole uskomattomasta munkista, mäihästä tai tuurista, niin onnistumisilla on aina hintansa. Hinta on mahdollista maksaa etukäteen ja...
Koulutukset ja sertifikaatit ovat myös suuri business monelle yritykselle. Sopassa on siis taatusti mausteita jokaiseen makuun ja lähtöön. On turhuuksia ja on myös tarpeellista. Monesti tämmöisestä sertifikaatista tai paremminkin siihen liittyvästä koulutuksesta on hyötyä. Keskustelun alainen asia toki on, että vastaako saatu hyöty koulutukseen uhrattua aikaa ja rahaa.
Itse olen käynyt ISEB -koulutuksen ja olin tuolloin jo senioritason testaaja. Paljoa ei siis uutta asiaa tullut, mutta oli varsin mielenkiintoista nähdä ja kuulla asiat hieman toisesta perspektiivistä. Se stimuloi kuuppaa ja auttaa kehittämään ajattelua – näin minä asian koin. Sitten tuo surullisen kuuluisa ISEB loppukoe meni kyllä läpi, mutta en todellakaan saanut sellaisia pisteitä jotka olisivat heijastaneet osaamiseni tasoa. Ennen tenttiä saimme läjän vanhoja kokeita joita sitten opeteltiin ulkoa ja minulla henkilökohtaisesti ei ole koskaan luonnistunut ns. ”pänttääminen”.
Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin positiivinen ja suosittelen koulutuksia ja sertifikaatteja kaikille. Koskaan ei voi tietää mitä tuollaisissa tapahtumissa kuulet ja kenet mahdollisesti tapaat. Suosittelen!
Kiitos jälleen kerran hyvistä näkökulmista Ammattitestaaja,
Meillä käytiin myös taannoin firman porukalla ISEB-sertifikaatit sekä tentin, että kolmen päivän koulutusten muodossa. Mielenkiintoinen lopputulema oli että junioripään tekijät saivat parhaat pisteet ja senioripään gurut huonoimmat. Kaikki kuitenkin läpäisivät tentin.
Eli pistesaldo oli käänteisesti verrannollinen kokemusvuosiin. Kokeneimmat kaverit kuitenkin kertoivat saaneensa paljon koulutuksesta irti nimenomaan siksi että sieltä sai a) uusia tuttavuuksia b) hyviä keskusteluita ja c) erilaisten ihmisten näkökulmia testaustekemiseen.
Ei siis yhtään kommenttia konkreettisesti sertifioinnin sisältöön liittyvistä asioista.
Ajankohtainen aihe minulle henkilökohtaisesti. Näinä päivinä kortistoon jäävänä matkapuhelinjätin jäämistönä mietiskelin pienen googlailun jälkeen, että pitäisikö minun kustantaa itselleni moinen koulutus, jotta voisin työllistyä paremmin. Yli 10 vuoden kokemuksella olen sitä mieltä, että aloituksessa mainittu kysymys on mahdoton. Minun päämääräni ja tehtäväni on ollut varmistaa virheetön kokonaisuus asiakkaalle ja tekniikat on valittu TAPAUKSEN mukaan niin, että homma tulee hoidettua.
Nykyään on vallalla käsitys, että softaajat ovat resursseja, joita voi heitellä paikasta toiseen, jos vain hallitsevat oikean koodauskielen. Välttämättä he eivät tunne kokonaisuutta, johon softaansa kirjoittavat. Lopputuloksena saattaa olla se, että yksi tekee palikkaa pyöreällä reiällä ja vastapalikan koodaaja tekee siihen neliskanttisen tapin. Päällisin puolin saattaa näyttää siltä, että homma on kunnossa, mutta kun asiaa lähemmin tarkastelee, niin ei se ole sinnepäinkään. Speksiä on tulkattu eri tavalla eri puolilla. Testaajan tehtävä onkin sitten tässä välissä. Testaajan pitää ymmärtää, mitä sen kokonaisuuden pitäisi tehdä, kun koodarit tekevät omaa kuutiotaan oman speksitulkintansa mukaan. Koodareita haastattelemalla saa käsityksen siitä, mihin he ovat pyrkineet ja mahdolliset ristiriitaisuudet saattavat tulla jo pelkällä puhumisella esille.
Surullista on, jos pääasia on se, että osaa kirjan mukaan selittää
– Error
– Fault
– Failure
Clarify differences between these concepts?
Minun mielestäni lopullinen virheettömyys on ratkaisevinta ja termistön oppii kyllä pian aina talon tai tapojen vaihtuessa.
Mutta ei siinä mitään, jos alkaa näyttää, että työllistyminen vaatii koulutuksen (joka opettaa omien käytännön oppien vastaista) läpäisemisen, niin pakko kai se on alistua…
Terve vain työn myötä kasvaja,
Erinomainen näkökulma sinulla siihen oikeaan tekemiseen. Minusta tuo kokonaisuuden tunteminen on erittäin tärkeä osa testaajan ammattitaitoa.
Testaajan olisi erittäin suotavaa pystyä metsästämään työnantajan liiketoimintaa eniten vaarantavat asiat silloin kuin niiden korjaaminen on halvinta. Jos testaajan löydökset korpeavat tuotteesta maksanutta kaveria, niin äkkiä onkin yhdentekevää mitä eroa Errorilla, Faultilla tai Failurella on..
Mutta tottakai sertifikaatit kannattaa hommata, jos ne parantavat esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia tai tuntihintaa kympillä.