Mitä sertifikaatti kertoo testaajasta?

ISEB, ISTQB, CSQA, CSTE, CQIA, CTM, SSBB ja CSTP. No huh huh sanon minä. Testausalan sertifikaatteja on moneen junaan, mutta mitä ne oikeasti opettavat?

Tietysti sertifioinnista jää kouraan todistus. Todistus kertoo siitä että tietty testausosaamisen ja terminologian perustaso on saavutettu. Se kertoo että tentistä on päästy läpi ja kysymyksiin löytyi oikeat vastaukset.

Which of the following would you not use when choosing test techniques?

  1. Level and type of risk
  2. Time and budget
  3. Regulatory standards
  4. Recommendations from developers

Edellä on esimerkki ISEB serfitioinnin tenttikysymyksestä. Jos omaa edes vähän käytännön kokemusta muuttuu tähän tehtävään vastaaminen vaikeaksi ellei aivan mahdottomaksi(*). Testaustekniikoita valitessa on tietysti tärkeää miettiä riskejä, resursseja, lakeja ja standardeja. Ihan yhtälailla tärkeää on keskustella devaajien kanssa. Yksikään tiimi ei toimi jos joku sooloilee. Vastaavanlaisia, ristiriitaisia tunteita herättäviä kysymyksiä ovat kaikki sertifiointitentit pullollaan.

Ehkä juuri siksi minusta onkin pitkään tuntunut, että sertifikaatit eivät yksinkertaisesti sovellu nykyaikaiseen testaukseen. Niitä ei voi pitää testauksen hyvyyden mittarina, sillä ne yrittävät hieroa testaajat samaan ajatusmaailmaan ja muottiin. Kuitenkin parhaat tulokset testaustyöstä saavutetaan aina kun samaa asiaa katsotaan yhtä aikaa useammasta näkökulmasta. Erilaiset ihmiset eri suunnilta. Katvealueita jää vähemmän.

Sertifikaattikoulutukset ovat kuitenkin yleensä varsin asiallisia. Niissä on liikkumatilaa keskustelulle, kritiikille ja käytännön kokemuksellekin. Juuri siksi uskon, että sertifikaatit kaikesta huolimatta kertovat sen, mitä testaajan voi olettaa vähintäänkin tietävän. Tärkeimmän ne kuitenkin jättävät aina kertomatta.

Sertifikaatti jättää kertomatta sen, mitä testaaja oikeasti osaa.

(*) ISEB:in mukaan ainoa oikea vastaus tehtävään olisi ollut tuo viimeinen kohta 4.