Tag: Suomi

Vaivaako sinunkin liiketoimintaasi liian suuret käyttäjämäärät? Siihen on nyt keksitty lääke. Pakottaminen on paras tapa hillitä holtitonta käyttäjämäärän kasvua. Facebook on onnistunut tässä erittäin ansiokkaasti. Sekä oman chatin, että vasta ostetun chatin kanssa.

Facebook -sovellus muistaa taitavasti tyrkyttää omaa Messages -sovellusta aina chatteja avatessa.

Kun naamaan hieromista on kuitannut muutaman kerran “Not now” -napilla, niin vaihtoehtojen määrä käy avokätisemmäksi.

Kun vaihtoehtojen maailman edessä vihdoin antautuu ja erehtyy asentamaan tuon uuden sovelluksen, niin eihän sekään vielä riitä. Sitten tyrkytys jatkuu. Notifikaatiot päälle tai me muistutetaan asiasta joka ikinen kerta, kun avaat sovelluksen!

Sitten tuli WhatsApp. Se keräsi oikein mukavasti käyttäjiä, kunnes tuli kaupat. Arvatkaapas mikä valintojen maailma uuden omistajan myötä heitettiin käyttäjän nokan eteen?

Nii’in. Sama ralli joka ainoa kerta, kun sovelluksen erehtyy avaamaan. Ei mua kiinnosta teidän notifikaationne!

Onneksi Apple osaa asiansa. AppStoreen voi postittaa kyllä negatiivisia arvioita sovelluksista, mutta niitä ei tietenkään julkaista.

Voit välttää esimerkiksi kuormitustestauksen tarpeen helposti: Pilaa käyttäjien kokemukset älyvapailla ratkaisuilla. Älä huolehdi palautteista! Ei käyttäjiä. Ei ongelmia.

Maanantaina oltiin pitkästä aikaa toimistolla koko porukka. Kukaan ei ollut reissun päällä. Teemu (nimi muutettu) istahti seuraamme tyylikäs testausaiheinen muki kourassaan “Tänään on hyvä päivä! Lounaaseen mennessä on to-do -lista tyhjänä! Hähä!“

Sitten soikin puhelin. “Taloustutkimuksesta hyvää päivää….” ja toisen kerran “Pekka Töpöhännän tukijoukoista hyvää päivää… Ihan muutaman minuutin jos saisin häiritä?“

Kahvi ehti väljähtyä kupissa ja sitten tuli posti. Kirjekuori oli levinnyt lajittelussa ja nippu lounasseteleitä oli hävinnyt Itellalla matkan varrella. Ei kun puhelin taas käteen ja selvittämään. Sama ralli jatkui kunnes Havahduin liikehdintään toimiston eteisessä.

Lounasaika! Nyt jo?!

Sama kuvio toistuu pelottavan usein. Pikkujuttu toisensa jälkeen muuttuu isoksi ongelmaksi.

Ohjelmistoprojekteissa on hirveän helppoa sanoa, mitkä testitulokset ovat vähäisiä. Sellaisia, että niihin ei tarvitsisi puuttua. “Tuo bugi on minor” -sanotaan. Useimmiten kokonaiskuva pääsee unohtumaan.

Visualisoi bugit tuotteesi perustoiminnon ympärille vaikka näin. Jos kuva alkaa muistuttaa kalanruotoa, olet liemessä!

Älä koskaan sorru vähättelemään ongelmia. Edes pieneltä vaikuttavia. Bugit pesivät porukalla ja voivat vaarantaa koko tuotteesi liiketoiminnan.

Kävin pikkupoikana koko ala-asteen idyllisessä keltaisessa puukoulussa. Koivuharjun koululla oli ihan oma keittiökin, missä Martta laittoi meille eväät ja jokaista luokkaa kävi sopiva kourallinen oppilaita. Rinnakkaisluokkien käsite oli vieras. Koulu on vieläkin olemassa, vaikka siellä näin kesäaikaan onkin aika hiljaista.

Ensimmäinen vieras kieli aloitettiin kolmosella. Englannin tunnit aloitettiin ihan perussanastosta ja keksimällä meille englanninkieliset nimet. Minä olin Andy. Kaverini Aki halusi ehdottomasti olla Jake, koska sattui olemaan suuri “Koira haudattuna” -sarjan fani.

Melko pian kaikkien kielten opetuksessa tulee vaihe kun aletaan harjoittelemaan puhumista kaverin kanssa. Käydään harjoituksen vuoksi vuoropuhelua, kuten minä ja Jake:

Hi. My name is Andy.

Hi Andy. I’m Jake.

Vuoropuheluista oppii paljon ja kaverilta voi saada myös hyvin vikkelästi palautetta.

Mutta ajatelkaapa, jos tuo harjoitus tehtäisiin, kuten nykyaikaisissa ohjelmistoprojekteissa? Kaveri koodaajana tekee muutoksen koodiin ja laittaa versionhallintaan. Minä testaajana otan kopin ja vastaan joskus viikon päästä, kun release on valmis. Vesiputousmallisessa kehityksessä voi mennä kuukausiakin. Kenelle sellaisesta on minkäänlaista hyötyä?

Nykyisin on aina kiire. Siksi vain luonteva tiivistahtinen vuoropuhelu kehityksen ja testauksen kesken tuottaa toivotut tulokset!

Lukijamme lähestyi meitä eräästä verkkokaupasta lähettämällään asiakaspalautteella. Palautteen loppukaneetti lämmitti ainakin meikäläisen mieltä sen verran, että lupasin julkaista koko setin 😀

To Whom It May Concern,

Dear Gigantti.fi

I have tried now twice to order a product from you web shop (gigantti.fi). Unfortunately, it seems to be impossible. But maybe you have already too much sales and money and are not interested for further sales?

First time i run into problem with “Virhe toimitustavan valinnassa”. I even contacted your facebook contact page with problem, but unfortunate there was no response.

Second time i was told that my “Email is already registered”. Ok, i then tried to login with google login. But it said that “Session Expired”. I did not know what to do….

Maybe i am too stupid to use your system. But on the other hand, i think i am not alone. There may be many customers who would like to give you more money, but they are not smart enough to find a way…. 😉

But seriously, if you want to make your web site work and add to sales, please consider using professional software testing services! I can recommend one right away: www.prove.fi.

Kiitos luottamuksesta arvoisa lukija 🙂 Jos tuolta ollaan meidän suuntaan yhteydessä tämän ansiosta, kävelen itse Giganttiin ja ostan tuon haluamasi laitteen. Sitten lähetän sen sinulle!

Haluatko säästää kuluttaja-asiakkaiden palautteiden käsittelyssä? Huolehdi siinä tapauksessa, että järjestelmäsi ei pilaa bisnestä ja anna aihetta valituksille.

Ei niin yksinkertaista tilannetta olekaan, etteikö sitä voisi mokata. Pieni inhmillinen virhe voi aiheuttaa ison ongelman.

Viimeksi näin kävi Helsingin yliopiston maailmanpoliittisen tutkimuksen pääsykokeessa. Pääsykoekirja vaihtui viime vuotisesta, mutta pääsykoe oli silti laadittu vanhan pääsykoekirjan perusteella. Jotta tämä on mahdollista, pitää kaikkien seuraavien kohtien olla totta:

• Kukaan ei kertonut muutoksesta kokeen laatijalle
• Kokeen laatija ei tarkistanut pääsykokeessa tentittävää kirjallisuutta
• Pääsykoelautakanta (tai mikä instanssi ikinä pääsykokeen järjestääkään) ei tarkastanut, että koe ja vaatimukset vastaavat toisiaan

Ensimmäisenä virheen huomasivat pääsykoekokelaat. Koetilaisuus keskeytettiin ja pääsykokeelle piti alkaa järjestää uutta aikaa. Ei varmasti ole simppeliä yrittää saada 180 ihmistä uudelleen kokeeseen siten, että kenenkään oikeusturvaa ei loukata. Nyt väläytellään jo, että yliopiston pitäisi korvata uudesta pääsykokeesta aiheutuvat matkakustannukset hakijoille. Ihan hirveä riesa ja juuri kesäloman kynnyksellä.

Ei ole olemassakaan niin typerää virhettä, jota ei voisi tehdä. Mitoita testaus- ja tarkastuskäytäntösi mahdollisen virheen vaikutuksen perusteella.

P.S. Tarkastin tekstin, korjasin reunan tasauksen ja loppukaneetin korostusvärin. Pienet kirjoitusvirheet tekevät tekstistä elävämpää. T.Antti

Käyn toisinaan ulkona syömässä. Olen yrittäjä, joten hifistelypaikoissa käyn ainoastaan, jos joku toinen maksaa. Viimeksi sellainen ihme sattui kai keväällä 2012, kun nautimme herraseurassa 5 ruokalajin illallisen Helsingin ravintola Olossa.

Ruoka oli erinomaista. Ei Oloa suotta ole äänestetty vuoden ravintolaksi. Annokset näyttivät hienolta ja tarina niiden takana tarjoilun yhteydessä oli kiehtova. Tuon reissun jälkeen jäin kuitenkin miettimään.

Mikä erottaa tavalliset kokit Michelintähtien taiteilijoista?

Tulin siihen tulokseen, että kaikki kokit osaavat kyllä laittaa ruokaa. Pihvit paistuvat taidolla ja flambeerauskin kulkee. Erottava tekijä löytyy siis jostain muualta.

Useimmat ammattilaiset alalla kuin alalla ovat varsin taitavia suorittavassa työssään. Testaajat testauksessa ja kokit kokkauksessa. B-osa, eli suoritus, on yleensä se töiden helpoin osuus. Erottava tekijä gurujen ja tavisten välillä löytyy siis muualta.

Kuuluisimmat kokit ovat huolellisia valmistelutyössä, eli A-osassa. He tietävät tarkasti etukäteen, miten kokkaustyö tehdään ja käyttävät varmasti itse valitsemiaan työtapoja. He valitsevat raaka-aineet huolellisesti ja käyttävät niiden valmisteluun aikaa.

Ravintolan suosio tai mestarikokin maine kuitenkin syntyy vasta lopussa. C-osa on tarjollepano. Annos asetellaan millintarkasti asiakasta varten. Se näyttää kauniilta ja maut ovat tasapainossa. Mestarikokki myös maistaa työn jokaisessa vaiheessa itse varmistaakseen lopputulokset. Lopuksi tarjoilija esittelee annoksen sen tarinaa myöten.

Gastronomia on jonkin verran testausta vanhempi taiteen ala. Jos mielit testauksen Michelinmestariksi, työ on kuitenkin aloitettava jo tänään.

Hanki joka päivä yksi uusi idea työsi valmistelun tai tarjollepanon tueksi. Ole kärsivällinen ja harjoittele!

U-2 on Lockheedin 1950-luvulla kehittämä vakoilukone. Alunperin kone kehitettiin erityisesti Neuvostoliiton vakoilemistehtäviin kylmän sodan aikana. Erityistä koneessa on sen kevyt rakenne ja aikaansa nähden huima maksimilentokorkeus. U-2:lla pääsi jopa 100.000 jalan (30,5km) korkeuteen.

Noin kova lentokorkeus ei ole aivan tyypillinen nykypäivän lentokoneillekaan. Los Angelesin lentokentällä saatii kokea tämä totuus karvaasti.

Lennonjohtojärjestelmää ei ollut suunniteltu käsittelemään U-2:n lentokorkeuksia ja tekniikka petti

Järjestelmä tulkitsi yksinkertaisen softavian vuoksi vakoilukoneen lentokorkeuden hyvin matalalle. Tämä puolestaan pakotti järjestelmässä ketjureaktion kaikkien muiden koneiden uudelleen reitittämiseksi. Järjestelmä ei kestänyt aiheutunutta kuormaa ja koko eteläisen Kalifornian lennon ohjaus laamantui tunniksi.

Pelkästään Los Angelesin kentällä jouduttiin perumaan 27 lentoa, 27 muuta lentoa ohjattiin toisille kentille ja 212 lentoa myöhästyi dramaattisesti.

Esimerkiksi yksi lento L.A:sta New Yorkiin kustantaa lentoyhtiölle $56.400.

Yhdellä kentällä peruuntuneiden lentojen kokonaiskustannus voi siis nousta jopa 1.500.000 dollariin muista seurannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Tuolla rahalla kalliskin ($150/h) testauskonsultti paiskoisi hommia 10.000 tuntia. Se tekee yli 1350 työpäivää!

Tässä blogissahan on ovet auki kun 16 kesäisten kotibileissä.

No ei se mitään, käytetään tämä tilaisuus suuriin Kiitoksiin kaikille äänestäjille tuesta ja uskosta tässä kilpailussa, mutta ennen kaikkea testauksessa. Niinhän siinä siis kävi, että allekirjoittanut voitti kilvan, aivan mahtavaa! Kiitos!!

En voi kuvitella mailmaa ilman testausta, jokainen meistä testaa. Vaimo testaa uusia kenkiä ennen ostopäätöstä, naapuri testaa uutta Volvoa ja toivoo ainakin osan naapureista kurkistelevan ikkunoista, kolleega käy liikkeessä testaamassa uutta läppäriä ja toteaa sen reunan raapivan ranteet verille. Me Provella testaamme asiakkaidemme ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotta heidän tuotteidensa laatu on alansa parasta.

Testaus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, se tuottaa informaatiota jotta voimme tehdä elämämme tärkeimpiä päätöksiä!

Kiitos kaikille!

Jarkko Tauriainen
Amatööritestaaja 33 vuotta, joista ammattilaisena 8 vuotta

Virallinen lehdistötiedote

Vietin vuoden 2002 Kajaanissa. Olin armeijassa. Maaliskuussa iski ensimmäinen varuskunnan kaatava flunssa-aalto. Minäkin sairastuin. Omalla kohdallani kävi varsin huono tuuri, sillä pöpö pitkittyi kuukauden mittaiseksi sairasteluksi palveluksessa. Lopulta matka vei varuskuntasairaalan kautta osastohoitoon Kainuun keskussairaalaan.

Vietin kaksi kokonaista viikkoa sisätautien osastolla. Huonekaverini oli vanhempi herrasmies, joka oli siirretty tehohoidosta samalle osastolle vain päivää aikaisemmin. Hänen ongelmansa oli vakavampi. Aivoverenvuoto oli sattunut ilmeisesti alueella, joka säätelee puhekykyä. Muuten mies vaikutti olevan kunnossa, mutta hän ei kyennyt puhumaan.

Seurasin sivusta hoitajien käyntejä. Kerta kerralta kaverin turhautuminen kävi pahemmaksi, sillä hän ei pystynyt kertomaan mitä tarvitsi.

Ei ole kovin rapeaa seurattavaa, kun iso mies itkee.

Harjoittelimme. Opimme ensimmäisellä viikolla viestimään hoitohenkilökunnalle yhdessä. Joskus kaveri tarvitsi juotavaa, toisinaan särkylääkkeitä pääkipuun. Lopulta huomasimme, että kaverilla pysyy kynä kädessä ja pystymme piirtämään yksinkertaisia asioita viestin viemiseksi perille. Fiilis parani heti ja niin harjoitus jatkui.

Olen huomannut, että usein ihmisiä turhauttaa vastaavalla tavalla myös työelämässä. Testausasiantuntijatkin tietävät hyvin, miten työt pitäisi oikeasti hoitaa. Kuitenkin yllättävän harva osaa kertoa ajatuksensa kollegoille ja esimiehille. Lopulta tyydytään vain olemaan töissä täällä ja jupistaan kavereille saunailloissa.

Jos et veikkaa, et voi voittaa!

Veikkauksen kampanja on loistava. Sama pätee sinuunkin. Ilmiömäiset ideasi ovat täysin hyödyttömiä, jos et tee niiden eteen mitään.

Todellinen asiantuntija harjoittelee jatkuvasti taitoja, joilla saadaan nuo ideat ulos pään sisältä. Ensin kynästä paperille, sitten suusta ulos.

Olemme säännöllisin väliajoin raportoineet “yllätyksistä”, jotka kaatavat verkkopalveluita. Kaikissa on sama tarina, verkkopalvelun suosio yllätti, vaikka näin ei ennakkohypen ja -julkisuuden perusteella missään nimessä pitänyt käydä.

Tämän viikon “talvi yllätti autoilijat”-palkinnon saa Posti, jonka Tom of Finland – aiheisten postimerkkien ennakkomyynti ylitti odotukset. Seuraksena on tietenkin verkkokaupan kaatuminen.

Itellan tiedottaja Merja Suomalaisen mukaan verkkokaupan kaatuminen johtui suurista käyttäjämääristä.

“Kävijöitä on tullut odotettua enemmän. Vähän pääsi yllättämään”, Suomalainen sanoo.

Toivottavasti verkkokaupan kanssa samoilla palvelimilla ei ollut esimerkiksi postinjakelua ohjaavia järjestelmiä.

Ei kai tuon oikeasti pitäisi yllättää. Tiedotusvälineet ovat jauhaneet asiasta nyt toista viikkoa. Hakkarainen (PS) ja Niikko (PS) laittoivat pökköä pesään (pun intended) ja vaativat kirjallisen kysymyksen voimalla merkkien poistamista markkinoilta.

Koska meillä on niin harvoin mahdollista käyttää Tom of Finlandin taidetta millään muotoa relevantissa yhteydessä, käytämme tilanteen nyt hyväksi. Tässä yksi kolmesta postimerkistä, joka sai ostajat villeiksi:

Kun kansanedustajat vaativat tuotteesi poistamista markkinoilta virallisella edustajantoimella, voit olla varma tuotteesi kysynnästä. Varmista, että tekniikkasi ei muodostu myynnin esteeksi.