Arkisto: tammikuu 2011



Testaajan paras käyntikortti

26. tammikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Työ on hyödytöntä silloin kun kukaan ei tarvitse sen tuloksia. Joutavuuksien tekeminen haaskaa kallisarvoista aikaa ja lisäksi se harmittaa vietävästi. Siksi bugirapsan on parasta olla hyvä!

Tee työtä, jolla on tarkoitus

Tämä lausehan on erään tunnetun suomalaisen firman motto. Se kiteyttää erinomaisesti myös testaajan arkisen aherruksen. Testaustyön keskeisin tarkoitus on nimenomaan löytää virheitä. Erityisesti sellaisia virheitä, jotka läpipäästessään aiheuttavat sietämätöntä tuskastumista missä tahansa softan toimituksen vaiheessa. Kun testaaja raportoi virheitä, silloin työllä on konkreettisimmin tarkoitus. Mutta:

Olet mitä kirjoitat

James Bach kiteytti testaajan työn napakasti. Bugiraportithan ovat useimpien testaajien työn ensisijaisin tulos. Bugirapsat muovaavat lukijoiden asennetta testaajaa kohtaan. Ne voivat toimia myös testaajan maineen rakentajana. Toisaalta niiden kautta tulee myös helposti arvioitua testaajan ammattitaitoa.

Jos testaaja ei jaksa tai ei osaa panostaa riittävästi bugiraportin laatimiseen, silloin työn tarkoituskin heilahtaa harakoille!

Testaajan ensisijainen yleisö tietysti on devaajat. Vaikka esimiesasetelmaa ei ole, niin jokainen tehty bugiraportti on periaatteessa pyyntö devaajalle panostaa työaikaa bugin tutkimiseen ja mahdolliseen korjaamiseen. Huonosti ja huolimattomasti laadittu virheraportti ei kerro devaajalle riittävästi virheen toistamisesta tai sen vaikutuksista lopputuotteeseen. Silloin ihan jokaisen lukijan vuorollaan täytyy tutkia aihetta itse lisää. Se, jos mikä, on omiaan haaskaamaan myös devaajan työaikaa! Jos testaaja haaskaa riittävästi kavereiden työaikaa, alkavat kaverit automaattisesti välttämään yhteistyön tekemistä. Silloin mennään metsään pahasti.

Bugiraportin hyvyys vaikuttaa merkittävästi siihen mitkä virheet korjataan ja mitä ei. Hyvä virheraportti luonnollisesti kuvailee virheen tarkasti ja sisältää myös taustatutkimusta ja vaikutusten analysointia. Hyvä virheraportti antaa lukijalle pelimerkit päätösten tekemiseen niin tuotteen kuin bisneksenkin kannalta. Kannattaa laittaa tämä korvan taakse:

Testaajan rooli on devauksen lisäksi myös bisneksen ja myyntiprosessien tukeminen.

Siksi bugiraportti on testaajan paras käyntikortti. Se edustaa testaajaa silloinkin kun hän ei ole itse paikalla.

Näkymätön käsi ohjaa meitä

18. tammikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Yksilön oma etu toimii yhteisön edun hyväksi. Väitteen esitti nykyaikaisen taloustieteen isäksikin tituleerattu Adam Smith jo 1700-luvulla. Samankaltaisilla linjoilla oli myös meidän Chydenius aikanaan.

Mainitun periaatteen Smith esitti vertauskuvalla ”näkymätön käsi”. Homman nimi on siinä että järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä. Periaatteen mukaan homma toimii silloin kun ihmiset eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla vastapalveluksia (*). Näkymätön käsi on siis vapaassa taloudessa ihmisten toimintaa ohjaava voima. Päätökset ja tekeminen hyödyttävät kaikkia osapuolia.

Softakehityksessä sama periaate näkyy nyt entistä selvemmin. Parhaisiin tuloksiin pääsevät organisaatiot ovat yleensä rakenteeltaan hyvin matalia. Niissä korostuu työntekemisen malli, jossa tehdyt ratkaisut ovat kaikille hyväksi. Esimerkiksi työkaluvalinnat eivät synny managementtipäätöksillä vaan itse tekijöiden tarpeista. Managementti hyötyy kun tulosta syntyy nopeammin, työntekijä hyötyy kun työkaluksi valitaan hänelle helpoin ratkaisu. Tällaisissa organisaatioissa johtajuutta ei usein anneta vaan se on myös ansaittava.

Online-pelit ovat mielestäni mainio esimerkki tästä. World of Warcraftissa kaikki pelaajat aloittavat yksin, mutta suurimmat tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan toimivina tiimeinä. WoWissa kykenevimmät yksilöt valitaan johtajiksi tarveperusteisesti. Johtajuus on kestävää ainoastaa siinä tapauksessa että se hyödyttää tiimin kaikkia jäseniä.

Muinoin johtajat valikoivat seuraajiaan. Uhkaajat pudotettiin pelistä teloittamalla tai karkottamalla maasta. Siis pakottamisella ja pelolla. Nykyisin ihmiset valitsevat ketä haluavat seurata. Nämä valinnat palvelevat aina jollakin tavalla omaa etua. Käytännöllisin esimerkki on Twitter, jossa Lady Gagaa seuraa lähes 8 miljoonaa ihmistä. Barack Obamalla seuraajia on yli 6 miljoonaa ja minulla alle 10. Vielä on siis vähän tekemistä 🙂

No. Homman pointti lienee kuitenkin selvä. Twitterissä yksilöt hyötyvät seuraamisesta ainakin sosiaalisesti, Twitter.com hyötyy valtavista käyttäjämääristä taloudellisesti, Lady Gaga ja Barack Obama taas hyötyvät hommasta vähintäänkin PR-mielessä.

Hyvä asiakas. Tavoittele avoimesti omaa etuasi. Niin minäkin teen. Se on lopulta kaikkien etu!

* Vastapalvelukset voivat olla oikeasti palvelua, hyödykkeitä tai vaikkapa rahaa.

Nyt on poonukset pelissä

12. tammikuuta, 2011 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 1

Kun vuoden vaihde painoi hetki sitten päälle, niin testaajan työkuorma kasvoi aivan yllättäen. Softakehityksestä hävisi järki totaalisesti. Testaajasta tuli syyllinen, kun tulosta ei syntynyt deadlineen mennessä. Mitä siis tapahtui?

Homman nimi on siinä, että testausta käytetään tuotekehityksen tukena. Tietysti se on hieno ja toimiva ajatus, paitsi jouluna.

  1. Kysymys testaajalle: Miksi meidän regressiotestissä on vieläkin niin paljon faileja?
  2. Ohjeistus testipäällikkölle: Kannustahan vähän sitä testitiimiä, että saadaan vihreä palkki nousemaan!
  3. Case katselmoinnin agenda: Miten testitapauksia pitäisi korjata, että pass rateksi saataisiin 98%?
  4. Toimittaja testaajalle: Eeeei tuo ole defekti, pistä case vihreeksi vaan!
  5. Pitääkö palkata lisää testaajia?

Testausta käytetään häikäilemättömästi hyväksi nimenomaan silloin kun on bonukset pelissä. Silloin tarvitaan hopeareunustettua totuutta että tavoitteet saavutetaan. Helpoimmin se käy, kun testataan softa kuntoon. Näin testaajat painavat täysin turhaa työtä koko loppuvuoden. Devaajat ovat tyytyväisiä, kun kaikki näyttää hyvältä. Managementti vain hymyilee ja rahaa kuluu vielä lisäksi uskomaton määrä perusteettomiin bonuksiin.

Minun on pakko vastata edellisiin kohtiin:

  1. Siksi kun softa on vieläkin ihan romuna
  2. Just joo! Testaamallahan ne virheet korjaantuu
  3. Heitän pallon takaisin: Miten softaa pitäisi korjata, että pass rateksi saadaan 98%?
  4. Kyllä se on defekti, jos loppukäyttäjää ***uttaa armottomasti
  5. Ei varmaankaan. Näyttää siltä että nyt tehdään vääriä asioita!

Se on oikeasti kallis tikki, jos et uskalla ottaa kantaa näihin jouluhullutuksiin tänäkään vuonna!