Ninjataidot tekevät testaajan

29. elokuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 2

Yöllä paistettu, uunituore softaversio on pöydällä. Testaaja tekee tunnollisesti työnsä silloin, kun hän istuu omassa karsinassaan suu vaahdossa ja ravaa testitapauksia läpi. Hyvä testaaja tykittää tänäänkin sovitut 100 casea maaliin asti. Hän ei paljon puhu eikä kysele kiusallisia. Sellainen on hyvä testaaja.

Vai onko?

  1. Todellisuudessa taitava testaaja haastaa aivan ensimmäiseksi softatuotteen konseptin. Häntä kiinnostaa, mistä raha tulee ja miksi? Kuka tämän ensimmäisenä ostaa ja miten? Hän testaa tuotetta jo ensimmäisessä keskustelussaan tuotteen omistajan tai loppuasiakkaan kanssa.
  2. Seuraavaksi taitava testaaja haastaa tuotteen arkkitehtuurin. Häntä kiinnostaa, paljonko käyttäjiä ensimmäisenä päivänä on odotettavissa ja mitä kuormantasaajaa palvelumme käyttää? Hän testaa tuotetta jo ensimmäisessä keskustelussaan pääarkkitehdin ja kehittäjien kanssa.
  3. Lopulta testaaja haastaa itse toteutuksen. Häntä ei kiinnosta osoittaa, että tuote toimii kuten on ajateltu. Tosiasiassa häntä kiinnostaa se, mistä tämä tuote ei vielä ole mennyt rikki. Millä tavalla seuraava vakava vika paljastuisi?

testingninja

Ammattitaidostaan innostunut testaaja kompastuu kuitenkin karmeasti kirmatessaan ihmisten edessä haastamassa konseptia ja arkkitehtuuria.

Kukaan ei halua keskustella tai työskennellä ärsyttävän viisastelijan kanssa. Työ on riittävän haastavaa ilmankin.

Järjen kanssa sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä. Hyödyistä huolimatta tunne ohjaa. Siksi todellinen Guru onkin mukava ja viisas kaveri. Hänet otetaan mukaan siksi, että se tuntuu niin hyvältä ajatukselta.

Koko kolmiyhteys on mahdollista laittaa peliin vain masokistien täyttämässä tiimissä tai hyvin hienovaraisesti hiipien.

Konseptin ja arkkitehtuurin haastaminen ovat ninjataitoja, joista ei puhuta, eikä niiden käyttöä edes huomata.

Mutta sinähän olet jo brändi

24. elokuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Sinulla tuskin on logoa tai markkinointijohtajaa. Myyntiloposi eivät buukaa uusia asiakaskäyntejä, sillä heitä on vain yksi. Verkkosivunasi toimii Linkedin eikä mainostoimistoakaan ole. Ainoa myyntiesityksesi on CV ja saatekirje, mutta brändi sinä olet silti. Halusit tai et.

Edustat jotain lupausta sillä hetkellä, kun sinut valitaan, tilataan, palkataan tai ostetaan. Jos olet töissä, joku on jo uskonut tuohon hiljaiseen lupaukseen koko rahan edestä ja vähän ylikin.

brand

Brandisi arvo määräytyy taidostasi pitää tuo lupaus. Jos et aivan yllä lupauksesta seuraavien odotusten tasolle brandisi alkaa rapautua. Jos taas pidät lupauksesi ja yllätät välillä ylittämällä odotuksia, brandisi arvo kohoaa korkeuksiin.

”Mutta mikä ihmeen lupaus?” -saatat kysyä.

Täsmälleen sanon minä. Entäpä, jos käynnistäisit salaisen projektin? Alkaisit selvittää, mistä lupauksesta sinut jo tunnetaan. Sitten ottaisit tuon lupauksen nimiisi ja alkaisit johtaa sitä kohti korkeuksia.

Voisitko alkaa kahvitunneilla luonnostelemaan, kirjoittamaan, kokeilemaan peilin edessä ja puhumaan siitä?

Sinulla on valta päättää: Alatko luvata itse vai annatko maailman jatkossakin päättää puolestasi?

Laatu ei takaa tulosta

22. elokuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Olen istunut testaajan tuolilla samaan aikaan kun kehittäjäkollega käytävän toisella puolella hieroi kahta koodiriviä kuusi tuntia. Ratkaisu ei ollut riittävän elegantti ja siksi sitä piti vielä tutkia. Projektin aikataulu petti pahasti.

Olen ollut tiimissä, joka löysi viikossa 100 bugia liikaa. Kehittäjät hautautuivat bugisateeseen ja tavoite hävisi horisontista. Testaajat saivat lähteä.

quality-problem

Olen testannut softaa, josta ihan oikeasti ei meinannut löytyä vikaa. Asiakkaat eivät nähneet sellaisen saavutuksen arvoa ja korkeaksi käynyt kauppahinta ei kelvannut. Liiketoiminta kuivui käsiin.

Me asiantuntijat olemme innoissamme tarkasta työstä ja työmme laadukkaasta jäljestä. Joskus olemme niin innoissamme, että unohdamme tärkeimmän.

Ylilaatukin on laatuvirhe, jos muille ei maistu.

Miksi softa ei kelpaa?

19. elokuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 3

Softaa voi kehittää kahdella tavalla.

Voimme hankkia uskomattoman näkemyksen ongelmasta, jonka ratkaisemme. Tuotamme jotain niin uutta ja kiinnostavaa, että yleisö on valmis muuttamaan mieltään tai käyttäytymistään vuoksemme.

Toisaalta voimme hankkia uskomattoman näkemyksen yleisön mielipiteistä ja käyttäytymisestä. Toimitamme jotain, mikä osuu täsmällisesti yleisömme jo valmiiksi tekemiin päätöksiin ja tapohin.

rejected

Tämän eron tunnistaminen on vaikeaa. Usein se unohtuu kokonaan ja sitten ihmetellään miksi tuote ei kelpaa.

Testaajan työ on kysyä myös ilmeiset ja kiusalliset kysymykset. Saisitko muotoiltua tästä seuraavan työkalusi?

Aloitusahdistukseen löytyy lääke

15. elokuuta, 2016 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Joskus kirjoittaminen tuntuu aivan hämmästyttävän vaikealta. Siksi ponnistelen kynnyksen yli aloittamalla ensimmäisestä lauseesta. Tuolla kirjallisen tuotoksen pioneerilla on lupa olla todella huono, kunhan se vain ilmestyy paikalle. Saatan vain todeta ilmeisimmän ja sijoittaa sen lainausmerkkeihin.

Kirjoittaminen on ihan hemmetin vaikeaa.

Seuraava työvaihe on iskeä itse asiaan. Idean puuttuessa tehtävä tuntuu aluksi mahdottomalta. Mutta ideat toimivat aivan kuin inspiraatiokin. Jos annan niiden yllättää täydessä työn teossa, saattaa syntyä jotain uutta ja upeaa. Siksi laitan kellon käymään.

writers-block

Esimerkiksi 25 minuuttia virtuaalista viisarintikitystä tietokoneen kaiuttimista tekee ihmeitä. Kirjoitan keskeytyksettä sovitun ajan. Aluksi  tulee hirveää shaibaa, mutta aivan yllättäen ideat alkavat tiivistyä. Joskus voi tulla jopa timantteja.

Oivallus sinulle voi olla kokonaan eri kuin oivallus minulle. Lisäksi, jos palaisimme vuoden kuluttua saman tekstin äärelle, uudet oivalluksemme saattaisivat yllättää itsemmekin.

Kirjoittamisen, kuten testauksenkin tarkoitus on tuottaa tulos. Kirjoitan, jotta jokin liikahtaisi tuloksen äärellä ja kenties myöhemmin tuottaisi eteenpäin nojaavaa toimintaa.

Kuitenkin ilman näkyä lopputuloksesta urakka on turha. Siksi aloittaminenkin usein ahdistaa. Kun viimeksi aloitit toimeksiantosi suorittamisen, satuitko selvittämään itsellesi, minkä lopputulosten äärellä tässä työskennellään?

Testaus voi ponnistella esimerkiksi varmuuden tuottamiseksi. Silloin tehtävämme on ihan toisenlainen, kuin ponnistellessamme uusien virheiden löytämiseksi. Tiedätkö kumpaa kollegat, esimiehet tai asiakkaat juuri tänään tarvitsivat?

Maailmanluokan tulokset syntyvät ainoastaan tarkoista osumista, mutta ensin on tunnettava, miltä maali näyttää.