Onko harhoista hyötyä?
Toisessa maailmansodassa saksalaiset pommittivat Lontoota. Useasti ja armottomasti. Britannian johto pelkäsi, että ensimmäisen viikon uhriluku voisi nousta jopa 250 tuhanteen. Pommituksen alkaessa arveltiin miljoonien Lontoolaisten pakenevan kodeistaan aiheuttaen Brittien sotateollisuuden yskähtelevän alasajon.
Toisin kävi. Uhriluku nousi lopulta 46 tuhanteen, mutta raunoiden keskellä elämä vain jatkui. Hullut Britit pitivät pintansa eivätkä arkailleet arkiaskareissa.
Kanadalainen psykiatri J.T.MacCurdy selitti ilmiötä jakamalla ihmiset kolmeen ryhmään.
- Tutkimuksen kannalta pienin ja epärelevantti ryhmä olivat ihmiset, joihin pommi osui.
- Trauman saivat ihmiset, joita pommit haavoittivat tai keneltä vietiin läheinen. Mutta heitäkin oli väkilukuun nähden vähän.
- Suurin osa Lontoolaisista lukeutui kolmanteen ryhmään. Ihmisiin, jotka kuulivat sireenit, näkivät pommikoneet ja saivat todistaa räjähdysten seurauksia etäältä.
MacCurdy havaitsi, että kriisien todistaminen ja siihen liittyvä jännitys aiheuttavat aina suurimmalle joukolle harhakuvan haavoittumattomuudesta. Sama ilmiö näyttää toistuvan kaikkialla, missä ihmisjoukot altistuvat kriiseille. Tuo harhakuva kasvattaa uhriksi jäävän joukon moraalia joskus jopa hämmästyttäviin mittasuhteisiin.
Harhakuvat haavoittumattomuudesta ovat hyväksi ihmisille, jotka elävät sodan kauhujen keskellä. Samoin ne kasvattavat kansoja seisomaan selkä suorana jopa terroritekojen edessä. Kun kollega kertoi vaimonsa suunnitelleen reissua Eagles of Death Metalin keikalle Pariisiin, sain itsekin hämmentävän häivähdyksen tuota tunnetta.
Harhakuvissa asuu kuitenkin suuri vaara. Täpärät selviytymisen kokemukset voivat tuottaa tunteita haavoittumattomuudesta myös tieliikenteessä, urheilussa tai vaikkapa softaprojekteissa.
Arkisissa ympäristöissä vahvistuva perustaso on tärkeämpää kuin riskien ruokkimat yllätysonnistumiset.
Oletko joskus selvinnyt säikähdyksellä? Hyvä. Jos et ole sodassa, kiitä ja huolehdi, että se ei pääse vaikuttamaan päätöksentekoon tulevasta.
Yksi harhojen tyyppi on suurusharha. Henkilöllä on virheellinen tai epärealistinen kuva omista kyvyistään, vallastaan tai merkityksestään. Omasta mielestäni myös yrityksen johto tai koko yritys voi kärsiä pahemman laatuisesta suurusharhasta.
Olet oikeassa Annika. Yleensä suuruusharha on vielä ihmisen tai organisaation sokea piste 😀
Jäin miettimään, että ehkä suuruusharhakin voi olla hyödyksi, jos onnistuu kriisissä tartuttamaan idean jokaiseen yhteisön jäseneen?