Isaac Newtonin Joulumaa
Kolme kuukautta sitten suunnittelin jouluostoksia. Suunnittelin samaa myös kuukausi sitten. Lopulta eilen toteutin suunnitelmani 3 tunnin ikkunassa ennen sulkemisaikaa. Enkä muuten ollut asioilla yksin. Suurin osa illasta kului nauttiessa olosta jonossa ja parkkipaikoilla.
Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen juhla. Eilen syntyi kuitenkin ihan toisenlainen vaikutelma. Hirmuista vauhtia ja touhottamistahan se oikeasti oli.
Usein käy niin, että hiljaisuus ja rauhoittuminen on pelottavaa. Sitä se on pyhänä ja projekteissa. Täytämme aikamme valheellisella vauhdin hurmalla ja jos ei muuten riitä, boostaamme tunnetta kannullisella kahvia.
Teemme tämän vaikka on ilmeistä, miten elämän isoimmat oivallukset ponnistavat voimansa tuosta tyhjästä tilasta nimeltä hiljaisuus.
Isaac Newtoninkin oli ensin istuttava omenapuun alle.
Näin Joulun kunniaksi rohkenen ehdottamaan hurjaa koetta. Entä, jos laittaisit nappikuulokkeet korville ja omistaisit neljä minuuttia itsellesi yhdessä Alan Wattsin seurassa? Ja vaikka olisitkin insinööri, et tällä kertaa uskoisikaan ajatuksiasi vaan keskittyisit siihen, miltä tuntuu?
Katri Helena ja Juha Vainio sävelsivät kohta 40 uotta sitten biisin nimeltä Joulumaa. Jos tänään törmäät tuohon klassikkoon ehdotan Alan Wattsin jälkeen enää yhtä kysymystä. Mistä tuo biisi todella kertoo?
Hyvää ja rauhallista Joulua rakas lukija. Ensivuonna kohtaamme uudestaan.