Tuurikin tottelee taitoja

Erään kokeen osallistujia pyydettiin laskemaan sanomalehdessä olevat kuvat. Kuvia oli 43, ja suurin osa koehenkilöistä laski kuvat minuuteissa. Sivulla kaksi oli suuri ilmoitus, jossa luki: ”Lopeta laskeminen, lehdessä on 43 kuvaa”. Yksikään ei huomannut ilmoitusta. Lehdessä oli myös toinen, puolen sivun ilmoitus: ”Lopeta laskeminen, kerro kokeen järjestäjälle löytäneesi tämän ja saat 250 000 dollaria”. Yksikään osallistujista ei kiinnittänyt huomiota ilmoitukseen.

Sama juttu toistuu legendaarisessa koripallovideossa. Muistatko sen, missä katsojan tulee laskea syötöt valkoisen tiimin kesken? Oikea vastaus oli 17, mutta näitkö sen tanssivan gorillan kaiken keskellä?!

Hertfordshiren yliopiston psykologi Richard Wisemann on vuosikymmenen ajan tutkinut ihmisten käsitystä onnekkuudestaan. Hän halusi selvittää, toimivatko itseään onnekkaana pitävät henkilöt eri tavoin kuin ne, jotka pitivät itseään oman elämänsä akuankkoina. Kävi ilmi, että erot olivat suuria.

Wisemann järjesti identtisen koetilanteen itseään onnekkaana ja epäonnekkaana pitäville henkilöille. Kahvilan lattialle oli pudotettu seteli ja pöytään istutettu liikemies. Onnekkaana itseään pitävä mies astui kahvilaan, poimi huomaamansa setelin, osti kahvin ja istui liikemiehen pöytään. Kun kuppi oli tyhjä, pöydässä oli virinnyt mielenkiintoinen keskustelu ja käyntikortit vaihdettu. Epäonnekkaana itseään pitävä nainen ei huomannut rahaa sisään astuessaan ja istui liikemiehen pöydässä hiirenhiljaa koko kahvinsa ajan. Hän suoritti kokeen järjestäjän antaman tehtävän täydellisti ja keskittyi vain siihen.

Miksi ilmoituksia tai gorillaa on niin vaikeaa huomata? Mikä tekee toisista näennäisesti onnekkaampia kuin toisista?

Kyse on pohjimmiltaan ihmisen rajallisesta huomiokyvystä. Tietoinen mieli käsittelee informaatiota hyvin hitaasti. Osa tutkimuksista on jopa onnistunut pelkistämään tämän numeroksi. 8-40 bittiä sekunnissa. Aistihavaintojen virta sen sijaan tulee huonoillakin vehkeillä varustetussa kropassa vähintään 4K resoluutiolla ja monikanavalähetyksenä. On aivan luonnollista, että aivot joutuvat deletoimaan suurimman osan sisään tulevasta tiedosta.

Ratkaisevaa ei ole pyrkiä käsittelemään yhä isompaa määrää aistien tarjoilemaa informaatiota vaan oppia virittämään vastaanotin oikealle taajuudelle. Usein on niin, että tuurikin tottelee havaintokykyä. Havaintokyky puolestaan on taito, jota on helppoa harjoitella varsin yksinkertaisin tavoin.

1. Aloita loppu mielessä: Keskittyminen tehtävään kyllä varmistaa sen suorittamisen, mutta samalla se rajaa kaistaamme tarttua ympärillä oleviin uusiin ideoihin ja ilmiöihin. Ole siis huolellinen tavoitteen päättämisessä.
2. Esitä kysymyksiä: Huomion suuntaamisessa kysymykset ovat yksi tehokkaimmista työkaluistamme. Jos et usko voit kokeilla esimerkiksi, minkälainen ero syntyy syventymällä näihin: ”Mikä tänään vituttaa?” ”Mistä asiasta olen erityisen ylpeä elämässäni?”
3. Raivaa aikaa aisteille: Runnoessamme kahvin ja kiireen kanssa kohti tavoitetta ohitamme odottamattomat mahdollisuudet ja usein myös riskit. Siksi opetan aina lapsille, että ensimmäiseksi suojatien kohdalla pysähdytään. Sitten katsotaan molempiin suuntiin ja koulumatkan korkeista pensaista johtuen vielä varmuuden vuoksi kuunnellaan onko autoa tulossa.

Mies, joka Wisemannin kokeessa löysi rahaa ja kohtasi potentiaalisen bisneskumppanin paitsi uskoi onneensa, myös tarjosi sille tukensa. Tuurilta vaikuttavat tasonkorotukset tulevat pienistä lähteistä. Tärkeintä on oppia virittämään peli niin, että talo voisi jäädä lopussa voiton puolelle.