Tag: Suomi

Olen tässä hetken tuuminut ihmistä ja vastuuta, minkälaiset ihmiset ottavat vastuuta ja miksi. Miten vastuun ottaminen vaikuttaa ympärillä oleviin ja miksi ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä karttaa vastuuta.

Lueskelin jokin aika sitten eksistentialismin isän, Søren Kierkegaardin tekstejä ja hänen mielestään illuusio yhteisöllistymisestä tekee ihmisestä vastuuttoman. Esimerkiksi monet uskonnolliset yhteisöt perustuvat siihen että jokin ylempi voima ottaa vastuun heidän teoistaan, yritysorganisaatioissa lopullinen vastuu taas on toimitusjohtajalla, tiimissä voi olla helppo puuhailla hiljaa tekemättä oikeasti mitään. Kun olet vastuussa, olet vastuussa myös virheistä ja se pelottaa.

Vastuun ottaja saa helposti valtaa, ja vastuuta on otettavaksi vaikka millä mitalla. Ihminen ei luonnostaan halua vastuuta, se on luonnotonta ja siitä on helppo luopua. Jokainen on vastuussa vain itsestään, eiks se niin mene? Monessa isossa organisaatiossa vastuuta siirrellään ympäriinsä eikä esimerkiksi yksittäinen testaaja tunne oikeasti olevansa merkityksellinen tai vastuussa mistään. Entäpä jos olisit?

Minä olen vastuussa siitä, että bugit löytyvät ajoissa ja asiakas on tyytyväinen!

Testaajat! Yhdistykäämme, tai siis ei yhdistytä, ja ottakaamme vastuu bugittoman softan illuusion murtamisesta! Kun osoitat olevasi oikeasti vastuussa, devaajakin uskoo että löytämäsi bugi on validi!

Konferenssit ja koulutukset ovat mainio paikka käydä tuulettumassa toimistotyöläisen arjesta. Usein on kuitenkin niin, että luvan saaminen reissulle tuntuu työläältä.

Ennen minulle vaikein paikka oli istua tyhjän sähköpostipohjan äärellä pohtimassa, että mitä tähän nyt oikein kirjoittaisi.

Nyt päätin istua alas ja kirjoittaa pohjan, jotta sinä saisit kopioida ja remixata tästä tarpeeseesi sopivan.

---

To: upea.johtaja@upeayritys.com

Subject: Laitetaanko kuntoon [tiimin/yrityksen kuumottava testaushaaste]?

From: upea.testaaja@upeayritys.com

---

Tervehdys [upean johtajan nimi tähän]

Haluaisin osallistua Testauksen johtaminen -kurssille 20.-21.4 Helsingissä.

Kurssin tärkein anti ei keskity kalvosulkeisiin vaan ihan konkreettiseen harjoitukseen tuloksiin tähtäävän testauksen toteuttamisessa. Minusta meidän kannalta tärkeimmät kurssiteemat ovat tässä:

1. Kurssilla harjoitellaan käytännönläheisiä menetelmiä testaukseen ja sen järjestämiseen, jotta kehittäjät ja muu tiimimme saisivat vieläkin enemmän hyötyä hyvin hoidetusta testauksesta.
2. Lisäksi saan välineitä opettaa kotipakettiin pakkaamiani oivalluksia eteenpäin organisaatiossamme.

Timanttisen kurssisisällön lisäksi uskon, että ryhmän sisäiset keskustelut testaajien kesken tarjoavat mahdollisuuden oppia parhaita käytäntöjä myös yli toimialarajojen.

Kurssin hinta on 1290€(alv0). Ymmärrän kyllä, että investoinnin lisäksi minun pitäisi olla kaksi päivää pois toimistolta. Pystyn kuitenkin huolehtimaan työni niin, että yksikään pallo ei pääse putoamaan kurssilla ollessani.

Olen vakuuttunut, että tästä tulee yksi vuoden parhaista investoinneista tiimimme/firmamme testausta ajatellen.

Olisiko vielä jotain, mistä voisin vakuuttaa sinut, että voisit harkita luvan antamista tähän?

Ohessa vielä lisää tietoa kurssin sisällöstä: http://testauskoulutus.fi/tapahtuma/testauksen-johtaminen/

Parhain terveisin,

Upea Testaaja

Eräänä kauniina päivänä musiikkikriitikko käveli säveltäjän kotiin ja antoi palautetta säveltäjän viimeisimmästä tuotoksesta. Säveltäjä otti musiikkikriitikon mielipiteet huomioon. Tietyt osiot hylättiin, toisia hieman muutettiin.

Seuraavaksi musiikkikriitikko vieraili sanoittajan luona. Musiikkikriitikko kävi yhdessä sanoittajan kanssa läpi sanojen rytmitystä ja tavujen suhdetta melodiaan. Sanoituksia viilattiin.

Luottavaisena bändi asteli studioon. Musiikkikriitikko istui tarkkaamossa ja pisti kunkin muusikon tekemään useita ottoja. Tässä bändissä ei vedetä ns. “ykkösellä purkkiin”.

Musiikkikriitikko ei vielä tähänkään tyytynyt. Bändi oli jo hommansa tehnyt, mutta musiikkikriitikko hieroi vielä lopullista miksausta ja masterointia pitkän tovin.

Musiikkiriitikko oli vanhan koulun miehiä. Ei mitään mp3-sukupolvea. Olennainen osa taidekokonaisuutta on myös levyn kansitaide. Luonnoksia tehtiinkin useita, ennen kuin lopputulokseen voitiin olla tyytyväisiä koko bändin voimin.

No, todellisuudessa musiikkikriitikko astuu kuvioihin vasta, kun levy on valmis ja julkaistu. Parhaat bändit kuitenkin hierovat taideteostaan luomisprosessin jokaisessa vaiheessa hartaudella ja miettivät jokaisen pienenkin yksityiskohdan useista eri näkökulmista. Lopulta kreditit saavat ainakin säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, kunkin instrumentin soittaja, tuottaja, äänittäjä, miksaaja, masteroija ja kansitaiteilija. Kriitikoita ei mainita.

Onko ohjelmistoprojektisi testaaja pelkkä kriitikko? Mikäli on, ehkä olisi aika ottaa rooli puheeksi hänen kanssaan ja miettiä, miten testauksesta saadaan täysi hyöty irti mestariteoksen luomisessa.

P.S. Kiitokset inspiraatiosta blogiamme nimimerkillä “Devaaja” kommentoineelle. Me soitetaan samassa bändissä 😉

Testaajan tehtävä on ojentaa auttava kätensä, jotta tuote pysyy hyvässä kunnossa ja projekti pysyy aikataulussa. Kun tarkkailemme ympäristöämme on kuitenkin havaittavissa, että auttamiseen liittyy paljon tiedostamattomia tarkoituksia.

Auttaminen on valtapeliä, jossa teemme toisen riippuvaiseksi meidän avustamme.

Miksi ylipäänsä autamme toisia ihmisiä? Siksi, että olemme itsekkäitä. Kaikki, mitä teemme kantaa sisällään itsekkyyden siemenen. Teemme hyvää itsellemme ja toisillemme, koska hyvänteosta seuraa itsellemme hyvä mieli. Sen lisäksi teemme hyvää muille, jotta välttäisimme sairastumasta pahaan mieleen. Hyvän tekeminen ja toisen auttaminen kieltämällä itsekkyytensä – tai erityisesti tekemällä sen syyllisyydentunnosta – synnyttää luonnottomia riippuvuussuhteita, joihin addiktoidumme.

Kun teemme toiselle hyvää ojentamalla auttavan kätemme syntyy samalla tiedostamaton valtapeli, jossa meidän valtamme on riippuvainen siitä, että autettu alistuu oman valtamme alle. Kun näin tapahtuu, emme halua luopua saavutetusta vallastamme.

Tunnemmehan itsemme tärkeiksi, kun jokin/joku on meistä riippuvainen.

Vältä ylimääräisten riippuvuussuhteiden syntymistä. Sen sijaan, että tarjoaisit auttavan kätesi kaatuneelle, tarjoa mieluummin tuki jolla hän pääsee omin voimin ylös. Tarjoa apua, joka tekee heikosta vahvemman ja vahvistaa vahvaa entisestään.

Toisin kuin sinut on aina ehdollistettu ajattelemaan tee viisaita tekoja, jotta ympärilläsi olevan työyhteisön onnistumistarinat ja softaprojektin elämä eivät olisi riippuvaisia Sinun avustasi. Seuraukset tulevat olemaan järisyttävän hienoja.

Kyllä. Tämä koskee sinua olipa tuotteesi sitten palvelu, palikka, softa tai cv.

Tuotteesi tulevaisuuden määräävin tekijä ei ole asiakkaan matka ostopäätökseen. Se on matka ostopäätöksestä eteenpäin. Ostopäätöksen saaminen on toki edellytys alkuun pääsemiselle, mutta vasta siitä alkaa oikea urakointi.

Vedin OAKK:n aamuseminaarissa setin menestymisen ja mainetaseen kahdesta työvälineestä. Jos et ennätä alkua pidemmälle säästän aikaasi ja paljastan bulletit.

1. Tarinat, joita tuotteestasi kerrotaan, kun olet jo poistunut paikalta
2. Tavat, joihin asiakkaasi palaa, kun hetkenne hekuma on jo hävinnyt

Molemmissa menestyksen momenteissa on tietysti ratkaisevaa se, miten taitavasti tuotteesi lunastaa ja lopulta ylittää siihen sitoutuneet odotukset.

P.S. Jos haluat tarttua tuleviinkin tarinoihin nopeammin tilaa nämä 🙂

Instagram: @niittyviita
Facebook: antti.niittyviita
Snapchat: @niittyviita
Twitter: @niittyviita
Medium: @niittyviita
Youtube: TestguruTV on Youtube
Youtube: Antti Niittyviita on Youtube

Pian sekin on jo blaah. Mitä tahansa upeaa eteemme saammekin, se muuttuu nopeasti normiksi.

Muistan yhä kun koulun atk-luokassa kuuntelimme hypnoosin vallassa ensimmäistä kertaa sitä ääntä, kun modeemi yhdistää meidät internetiin. Koko maailma olisi pian sormenpäissämme.

Eihän siinä kauan mennyt, kun pojat keksivät ensimmäisen sovelluskohteen tuolle tekniikan ihmeelle ja sehän oli tissit.

Nykyään hermot menevät sekunnissa, jos netti ei nakutakaan bittivirtaa vaatimustemme tasolla.

Olemme neofiileja pahimmasta päästä. Totumme uuteen yhä nopeammin ja pian dotusarvomme ottavat kiinni kaiken, mikä aluksi oli niin upeaa.

Uusi ja upea tyydyttää hetken. Sen jälkeen peli käy kovaksi, sillä ratkaiseva tekijä on toinen

Kuinka luotettavasti tuotteesi toimittaa sen, minkä lupasi? Kuinka varmaa on, että pienet bugit eivät pilaa peliäsi ennen kuin asiakkaasi huomio siirtyy seuraavaan? Kuinka todennäköistä on, että tutustuminen tuotteeseesi muuttuu tavaksi käyttää sitä huomennakin?

Upealla on puoliintumisaika ja se on lyhyt. Testaus pidentää puoliintumisaikaa juuri sen verran, että tuotteesi saa mahdollisuuden todelliseen takaisinmaksuun tai jopa tuloksen tekemiseen.

Testaa ajoissa. Testaa usein.

Hei! Minä olen Tuna. Olemme ehkä jo tavanneet blogimme parissa. Viimeksi kirjoitin peurasta ajovaloissa. Mikäli blogaus meni sinulta ohi, voit tarkistaa sen tästä.

No, tällä viikolla sain korvanappiini tiedon Vuoden Testaaja 2016 -ehdokkaista. Nyt ajovaloista löytyy peuran sijasta Tuna!

On valtava kunnia saada edustaa Provea tässä äänestyksessä. Sen verran rautaisia ovat Proven gurut. Ja kovia ovat kyllä muut ehdokkaatkin. Eiköhän kuitenkin hoideta homma maaliin. Mitä nöyrimmin pyydän ääntäsi. I’m worth it.

Äänestys on nopeaa ja tuskatonta ja se tapahtuu täällä.

Hämmästynyt katse seuraa lähes poikkeuksetta kun vastaan siihen yhteen kysymykseen. Mitäs sinä teet Antti? Tai mitäs tuo teidän yritys tekee?

Olen mielenterveysalalla.

Tiedätkö tunteen, kun juuri se appsi tai softa, jota yrität käyttää, ei toimi? Kuinka turhauttavaa se osaa olla? Argh!

Työmme on auttaa softakehittäjiä upeampiin tuloksiin. Me metsästämme bugit ennen kuin ne ehtivät sinun jalkoihisi.

Siksi sanon, että testaus on mielenterveystyötä. Kaikki ovat onnellisempia kun homma on hoidossa.

Olen tullut kokeilleeksi kaikenlaisia hissipuheita tuhansien tuntemattomien edessä kuluneiden vuosien aikana. Toimiva kaava on yllättävän yksinkertainen.

1. Avaus: Tarinan avaus osuu uteliaisuuteen ja pohjustaa meille yhteisen alustan. Mielenterveys on outo käsite. Lisäksi kaikkia vituttaa, jos softa ei toimi. Siihen on helppo tarttua.
2. Kuvaus: Itse asia vastaa kysymykseen “miten työni teen?”. Se tarjoaa tilaisuuden kertoa että testaaja on tarkkasilmäinen metsästäjä, jonka työn tuloksista jokainen hyötyy.
3. Oivallus: Lopetus tiivistää sen, mitä todella teemme. Mutta samalla se vetää narunpäät yhteen. Tarina voi päättyä esimerkiksi sanoihin “Siksi testaus on mielenterveystyötä”.

Testaus on harvoin illallispöydän seksikkäin toimiala. Eikä siitä sellaista tule, jos emme ensin opi kertomaan työstämme tarttuvasti. Niin että ummikkokin oivaltaa.