Vastuu on vaikea asia?

Olen tässä hetken tuuminut ihmistä ja vastuuta, minkälaiset ihmiset ottavat vastuuta ja miksi. Miten vastuun ottaminen vaikuttaa ympärillä oleviin ja miksi ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä karttaa vastuuta.

Lueskelin jokin aika sitten eksistentialismin isän, Søren Kierkegaardin tekstejä ja hänen mielestään illuusio yhteisöllistymisestä tekee ihmisestä vastuuttoman. Esimerkiksi monet uskonnolliset yhteisöt perustuvat siihen että jokin ylempi voima ottaa vastuun heidän teoistaan, yritysorganisaatioissa lopullinen vastuu taas on toimitusjohtajalla, tiimissä voi olla helppo puuhailla hiljaa tekemättä oikeasti mitään. Kun olet vastuussa, olet vastuussa myös virheistä ja se pelottaa.

Vastuun ottaja saa helposti valtaa, ja vastuuta on otettavaksi vaikka millä mitalla. Ihminen ei luonnostaan halua vastuuta, se on luonnotonta ja siitä on helppo luopua. Jokainen on vastuussa vain itsestään, eiks se niin mene? Monessa isossa organisaatiossa vastuuta siirrellään ympäriinsä eikä esimerkiksi yksittäinen testaaja tunne oikeasti olevansa merkityksellinen tai vastuussa mistään. Entäpä jos olisit?

Minä olen vastuussa siitä, että bugit löytyvät ajoissa ja asiakas on tyytyväinen!

Testaajat! Yhdistykäämme, tai siis ei yhdistytä, ja ottakaamme vastuu bugittoman softan illuusion murtamisesta! Kun osoitat olevasi oikeasti vastuussa, devaajakin uskoo että löytämäsi bugi on validi!