Eihän aikatauluun kannata investoida!
Iskimme taannoin kiinni projektiin, jossa toimituksen määräaika oli myöhästynyt viimehetkellä löytyneiden virheiden takia jo kuukauden. Ei mitään uutta taivaan alla, totesimme. Tämä tuotekehityssykli oli jo mennyttä kalua.
Aloituspäivän lounastauolla pysähdyimme puhumaan rahasta, kuten meillä usein on tapana.
Kun projekti myöhästyy, niin mitä se tarkoittaa tuotteen tekemän liikevaihdon tai budjetin näkökulmasta?
Jos tuotekehitystiimiin uppoaa 15 henkilön täysi työpanos kuukaudessa, niin varovaisen arvion mukaan ylimääräinen kuukauden uurastaminen ongelmien korjailussa maksaa helposti työnantajalle mansikoita.
Palkkavertailu.com -palvelun mukaan ohjelmistokehittäjän keskipalkka on noin 3.600€. Työnantajan sivukulujen ja lomapalkkojen kanssa kokonaiskustannus on noin 5.400€. 15 henkilön tiimi kustantaa kuukaudessa 81.000€ (*)
Pelkästään projektin myöhästymisestä aiheutuva suora kustannus on melko kova. Budjetti paukkuu pahasti ja kate rapautuu, vaikka kyseessä olisi pitkäkin projekti.
Myöhästyminen ei maksa pelkästään rahaa. Asiakas voi odotella päivitystä kuin kuuta nousevaa. Pettymyksen tunnetta on aika paha paikata. Myös tulevaisuuden kaupat voivat lykkääntyä. Jopa jäädä kokonaan syntymättä. Yrityksen resursointi häiriintyy, sillä seuraavaan projektiin ei olekaan tekijöitä vapaana. Lopulta sekin viivästyy. Tulee ajolähtö. Vaikutuksia tulvii mieleen, vaikka vain hetkeksi pysähtyy pureskelemaan asiaa. Äkkiä herää kysymys.
Paljonko sinä olisit valmis investoimaan, jotta projekti sittenkin pysyy aikataulussa?
(*) Todellisuudessa kustannus on vielä suurempi. Työsuhde-edut, työterveyshuolto ja työvälineet maksavat myös!
Toisinaan mietiskelen, että miksi softaprojektit eivät näe testauksen läsnäolosta sellaista hyötyä, että siihen sijoitettaisiin riittävän ajoissa tai ylipäätään ollenkaan.
Onko niin, että projekteilla ei ole kokemusta ammattitestauksen tuomasta hyödystä vai onko joskus syynä se, että aikaisempi kokemus testauksesta on jäänyt laihaksi?
Asiaan liittyy runsaasti näkökulmia ja tällä hetkellä minulla on päällimmäisenä mielessä sellainen kysymys, että mitä me kentällä työskentelevät testaajat voimme asian parantamiseksi tehdä? Me testaajat edustamme ohjelmistokehitysbusineksessa edelleenkin marginaalista ammattilaisten ryhmää ja ehkä kuitenkin paras tapa vakuuttaa projektit testauksen hyödyistä on tehdä se projekti kerrallaan. Hiljaa mutta varmasti sana kiirii alan piireissä ja ajoissa löydetyt bugit toimivat kiistattomina tehomittareina.
Vinkki myös koodareille: huippulaatuista koodia tekevä koodaaja vaatii aina kaveriksi testaajan. Koodaajan ei kannata suostua siihen, että softa laitetaan maailmalle ilman ammattitason testausta.