Eikö automaatio oikein ole sun juttu?

Aloitan aamuni toivottamalla Sirille hyvää huomenta. Siri tietää, että silloin on aika kytkeä makkariin heräämisvalo ja laittaa kirkkaat keittiöön. Siri osaa myös napsauttaa energiset aamubiisit pyörimään telkusta.

Tunnen oloni ihan Tony Starkiksi, vaikka Jarvis yhä onkin pikkuisen viisaampi apuri niissä Avengers -elokuvissa.

Televisio löi  peruuttamattomasti radion mainosinvestoinneissa jo vuonna 1950. Printtimedia on ollut pulassa jo 10 vuotta, kiitos digitalisaation. Patsaaksi kivettyneiden perinteiden palvonta ei ole juuri koskaan johtanut menestymiseen. Se on johtanut murtumiseen.

Tapaan säännöllisesti testaajia konferensseissa ja koulutuksissa, jotka ilmoittavat, miten tuo automaatio ei vain oikein ole oma juttu.

Tulen vähän surulliseksi. He ovat jo hypänneet junasta. Jääneet auringonlaskun alalle töihin. He ovat taatulla tiellä tarpeettomuuteen samalla tavalla kuin romanttisesti radiomainoksissa roikkuvat brandit olivat jo 50-luvulla

En sano, että riski realisoituisi vielä huomenna. Ja kuitenkin viiden vuoden päästä jäljelle jää vain yksi kysymys.

Kuka valitaan aina ensin? Ajatteleva testaaja, joka tuntee työkalunsa VAI ajatteleva testaaja, jolle automaatio ei vain oikein tunnu omalta?