Ohjelmistotestaus.fi

Tag: Suomi

  • Testaajan työ ei ole rikkoa softaa

    Testaajan työ ei ole rikkoa softaa

    Yö oli kylmä ja valoton. Syksyn kellastamat lehdet peittivät alleen asfaltin kostean pinnan, jonka musta ominaisväri tuntui imevän itseensä ne vähäisetkin valonsäteet, jotka himmeä ja epämääräisesti räpsyvä katulamppu langetti maan päälle. Ilmassa väreilevä odotus ruumiillistui hengityksen mukana muodostuviksi höyrypatsaiksi. Repaleinen pilviverho paljasti hetkittäin kelmeän kuunvalon, jonka aavemainen loiste heijastui Saalistajan silmistä varjojen täyttämän kujan pimeydessä. Se odotti hiljaa seuraavaa Uhriaan, varmana ja luottavaisena. Se tiesi, että Uhri tulisi hänen luokseen vielä tuona yönä. Niin oli aina tapahtunut ja tulisi aina tapahtumaan. Uhri antoi merkityksen Saalistajan olemassaololle…

    sherlock

    Testaaja on rikoksen silminnäkijä. Todistaja, joka kutsutaan paikalle oikeudenkäynnin alkaessa. Hän ei ole se, jonka verta janoava kirves halkaisi uhrinsa kallon päättäväisen heilautuksen voimalla. Hän ei ole se, jonka sormi painui vasten liipaisinta murhaavan kylmällä harkitsevaisuudella. Hän on se, joka saapui paikalle juuri rikoksen tapahduttua, vain yhden hengenvedon myöhässä voidakseen estää jo tapahtuneen synninteon. Testaaja on ikuisesti jatkuvassa oikeudenkäynnissä todistaja, joka on vannonut antavansa vilpittömän ja vastuullisen kuvauksensa tapahtumien todellisesta kulusta.

    On kiistämätön fakta,

    että rikos on jo tapahtunut

    testaajan saapuessa paikalle.

    Softa on tullut hänen työpöydälleen jo valmiiksi rikottuna. Jokin tapahtumien ketju on saanut aikaan heikkouden, joka on asettunut softan sisään ennen testauskierroksen alkua. Se, mitä softasta tiedetään testauskierroksen alkaessa, on yleensä harhainen käsitys, joka perustuu epämääräisesti tehtyihin oletuksiin ja odotuksiin. Ne luovat verhon – illuusion – jonka takana heikkouden on helppo piileskellä kenenkään huomaamatta. Todellinen laatu paljastuu, kun tuon illuusion sydän murretaan.

    Kaikki rikokset odottavat todistajaansa – tarinankertojaa – joka voisi sanansa mahdilla repäistä harhojen verhon kahtia, päästäen kirkkaan valon virtaamaan ikkunoista sisään. Vastaavasti kaikki bugit odottavat löytäjäänsä, koska vain löytäjä voi antaa merkityksen bugin olemassaololle.

    Testaajan työ ei ole rikkoa softaa, vaan illuusion siitä.

  • Ajattelusta tulee ansa

    Ajattelusta tulee ansa

    Minusta “Olen ajatellut asiaa” on ihan älytön ilmaus. Alan vähitellen olla varma siitä, että ajatukset ovat ihmisille on yhtä automaattinen toiminto, kuin verenkierto, hengitys tai ruoansulatus.

    Ajatusten virta on katkeamaton filminauha dialogia ja tapahtumia. Mennyttä tai tulevaa. Ja suurin osa mielen elokuvasta ei liity mitenkään siihen, mitä käsillä oikeasti on.

    thinking-trap

    Puutteellisesta tiedosta käsin työskennellessä mielellä on tapana rakentaa kehystarinoita sisällön tueksi. Ja sen me osaamme erinomaisesti. Voit omakohtaisesti pysähtyä kokeilemaan. Mitä mielikuvia tulisi esimerkiksi tällaisesta klikkiotsikosta?

    Viikonloppu: Kolmoissurma Kemissä

    Siinähän voi lähteä sisäinen tarinankertoja ihan käsistä. Vaikka villiintyminen onkin kiehtovaa, se käy helposti myös vaaralliseksi. Totuus ja olosuhteet unohtuvat niin kovin helposti.

    Raportoimme usein töistämme kertomalla, mitä löysimme tai saimme aikaan. Mutta kuinka usein tarjoamme vastaanottajalle viitekehyksen sisällön käsittelemiseksi? Muuttuisiko edellisen otsikon mielikuvat, jos kertoisimme kolmesta aseistetusta murtomiehestä ja hätävarjelusta?

    Usein testaajakin raportoi taitavasti tuotteen laadusta ja löydetyistä virheistä. Mutta kuinka usein kerromme siitä, miten testaus tehtiin? Tai kuinka laadukasta työmme näissä olosuhteissa oli?

    Sisältö ilman viitekehystä on joko hyödytöntä tai vaarallista. Kehystä työsi tulokset. Niin kasvatat väistämättä asiantuntemuksesi arvoa.

  • Kiukuttelusta ja käsienheiluttelusta

    Kiukuttelusta ja käsienheiluttelusta

    Pääsiäisestä ei ole pitkään. Tuon viikonlopun sunnuntaiaamut ovat ilahduttavia, sillä kukko tai pupu on päättänyt yllättää ihmiset iloisesti. Yllätysmunilla tietysti.

    Kaikki tykkäävät yllätyksistä. Paradoksin paikka tulee siinä, että vain odotetut yllätykset ovat niitä mistä jengi tykkää. Niitä toisenlaisia yllätyksiä kutsumme pääasiassa ongelmiksi.

    Yksi vahvasti onnistumisia ennustava tekijä niin projekteissa, kuin elämässäkin on ihmisen suhde niihin ikäviin yllätyksiin. Ongelmien edessä punnitaan kyky toimia paineen alla. Keskellä epävarmuutta.

    Ne pärjäävän parhaiten, kenellä on ahdisteltuna eniten aikaa.

    Todellisuudessa tuota arvokasta resurssia nimeltään aika meillä kaikilla on aivan yhtä paljon. Kyse on siis tarkemmin ajateltuna siitä, ketkä kokevat suurinta rauhaa vielä silloinkin, kun tavara osuu tuulettimeen.

    Jos siis rauha tuottaa tehokkaampaa toimintaa. Mitä me tavalliset voisimme tehdä tuon toimintakykyä avaavan mystisen varannon eteen?

    Ensimmäinen askel on lopettaa se ihan turha jännittäminen. Siitä tulee vain paha mieli kaikille. Huuto ja käsin heiluttelu paniikissa ei auta. Jännittämisellä tai suomeksi sanottuna vitutuksella ei varsinaisesti ole muuta virkaa, kuin kampittaa meidät syvempään suohon.

    Käsillä oleva tilanne on jo valmiiksi sellainen kuin se on. Halusit tai et.

    Jos suostumme osaamme, uusi mahdollisuuksien taso tulee ulottuville. Se joka jää säntäilijöille ikuisesti usvan peittoon. Sankartekoihin pystyvät ne, jotka kykenevät aitoon läsnäoloon ensimmäisinä. Siitä seuraa kyky luovaan ongelmanratkaisuun. He ovat niitä, kenellä vaikuttaa olevan eniten aikaa myös tulipalon sattuessa.

    Seuraava ongelma yllättää sinutkin vielä iloisesti. Entäpä jos viskaisit kiukuttelun kuikkaan? Sen sijaan voisit alkaa uteliaaksi ja tutkia mielesi ja kehosi reaktioita. Tila seuraavan tason toiminnalle voi olla lähempänä kuin arvaatkaan.

  • Olisitko testauksen Don Rosa?

    Olisitko testauksen Don Rosa?

    Don Rosa on ihana. Jonotin aikoinaan Oulun Stokkalla illan, että lopultakin saisin puristaa hänen kättään. Sain vielä nimmarinkin Pako Kielletystä Laaksosta -kirjani kansisivulle. Liikutun yhä äijästä.

    Minulle Rosan omitakeinen kuvitus ja järkyttävän taitava tarinankuljetus ovat omaa luokkaansa sarjakuvataiteessa. Muisto Roopesta kaatamassa kahvia Klondikessa naurattaa yhä. Kullankaivajien kahvi on niin jämäkkää tavaraa, että se on leikattava puukolla.

    scrooge

    Sarjakuvissa kiehtoo eniten, kuinka niiden koko juoni perustuu ajasta irrotettuihin pysäytyskuviin. Siis tarinan muodostaviin totuuden hetkiin. Kaikki työ ja toiminta nimittäin tapahtuu juuri kuvien välissä. Mieli täyttää tapahtuneen.

    Oletko ajatellut, missä hetkissä sinun työsi tärkeimmät pysäytyskuvat sijaitsevat? Entä miten voisit tehdä niistä taidetta?

    Virittämällä valitsemiasi hetkiä muovaat kanssakulkijan kokemusta. Juuri siitä tarinasi arvo saa todella tilaisuuden kasvaa.

  • Tule Provelle töihin (v.2.5)

    Me Provella uskomme, että ketään ei saisi pakottaa käyttämään shittiä softaa. Saati maksamaan moisesta. Jos olet samaa mieltä ja tykkäät toiminnasta, niin sovit joukkoon varmasti.

    Etsimme uusia testaajia kasvavaan gurujen joukkoon Helsinkiin.

    1. Tutkiva testaus:

    Pidätkö ketterästä softakehityksestä ja ymmärrät, miten tutkiva testaus palvelee kehitystä? Oletko kuullut James Bachista tai siitä, mitä Rapid Software Testing on? Hyvä. Hae meille töihin. Lähetä CV sähköpostilla Jaakolle ja Antille (etunimi@prove.fi).

    2. Testausautomaatio:

    Onko sinulla taipumuksia innostua teknisistä haasteista? Oletko joskus tehnyt softan koestamisesta automaatiota työksesi? Ymmärrätkö koodia vähän taviksia paremmin? Innostutko softakehittäjien auttamisesta? Hyvä. Hae meille töihin. Lähetä CV sähköpostilla Jaakolle ja Antille (etunimi@prove.fi).

    3. Suorituskykytestaus:

    Ymmärrätkö softatuotteiden suorituskyvyn ja liiketoiminnan yhteyden? Osaatko skriptata perffitestejä tai mitata vasteaikoja? Keskusteletko sujuvasti tekniikasta kehittäjien kanssa? Hyvä. Hae meille töihin. Lähetä CV sähköpostilla Jaakolle ja Antille (etunimi@prove.fi).

    Jos Prove ei vielä ole tuttu, niin ehdota tapaamista. Tutustutaan kahvikupin äärellä ja etsitään yhteinen sävel.

    Yksi asia konkreettisina toimenpiteinä on parempi kuin 100 to-do -listalla. Jos CV:n viilaaminen tuntuu työläältä, niin älä hiero sitä enempää! Tärkeintä on, että pääset eteenpäin. Lähetä versiosi meille ja soita vaikka perään.

    One Idea

    Jos meininki tuntuu hyvältä, niin toimi nyt eläkä huomenna 🙂

    P.S. Antin saa kiinni numerosta 040 572 7204 ja Jaakon 040 563 3183.

  • Hallinnan tunne on harhakuva

    Törkeä väite. Tunnustan. Mutta sitten se aiheellinen jatkokysymys. Ai miten niin muka on harha?

    Esimerkiksi siksi, että hallinnan tunne liitetään asioihin, kuten terveydentila, energiataso, kello, kalenteri, toiset ihmiset, asiakkaskäyttäytyminen tai projektityö. Todellisuudessa ne ovat niin nopeasti ja jatkuvasti muuttuvia asioita, että niiden hallitsemisesta lienee turha todella haaveilla.

    Meille testaajille yksi tutuimmista asioista lienee testauksenhallinta. Ajatellaan, että tiimi on työstänyt uutta softaversiota pitkään. Enää pitäisi ajaa 180 tarkistuksen sarja ennen julkaisupäätöstä. Viimeisen tapauksen kohdalla löytyy kriittinen bugi. Koko urakka valuu hukkaan, sillä korjauspäivityksen jälkeen tärkeät tarkistukset tulee tehdä uudelleen. Sattumaa on aika vaikeaa hallita.

    mirage

    Hallinnan tunne on harha. Yleensä tuo harha joutuu paremmille metsästysmaille vahingossa. Siis silloin, kun yllätys osoittaa kiistattomasti tosiasiat. Sellaisia yllätyksiä kutsumme yleensä ongelmiksi.

    Harha hallinnasta on joskus ihmiselle tärkeä. Tarpeellinen esimerkiksi kokemukseen vapaudesta. Tai siitä, että saa toteuttaa itseään viisaasti ja palkitsevasti.

    Hallinnan tunne ei synny siitä, että kaikin voimin ponnistelee maailman lakeja vastaan. Rakenteistaa työtä, puskee prosesseja, runttaa strategiaa tai neliraajajarruttaa ilmeisen edessä. Siinä tulee vain lopulta väsy ja pipi. Tuo tarpeellinen harha syntyy toisella tavalla. Se nimittäin on heijastus kyvykkyydestä suhteessa odotuksiin.

    Kuinka kyvykkäältä tuntuu maailman heittämien haasteiden edessä?

    On aika ilmeistä, miten kyvykkyyteen voi vaikuttaa. Pelkästään uudistuva osaaminen, kasvava kunto, jalostuva uni ja parantava ravinto voivat tehdä ihmeitä. Tärkeimpien asioiden äärellä työskentely on vain niin kovin tylsää ja siksi niin vaikeaa.

    Entäpä, jos tekisitte jatkossa palavereiden alussa 10 kyykkyä ja sitten kukaan ei istuisi?

  • Katastrofin ainekset

    Tykkään ajatuskokeista. Testaan esimerkiksi ideoita, miten projektin saisi ajettua karille niin että rytisee? Kuinka peli pilataan taitavasti.

    Post-mortem on jotain, mikä tehdään kuoleman jälkeen. Usein se tarkoittaa ruumiinavausta, mutta ei tässä tapauksessa. Nyt Post-mortem on juuri käsillä olleesta tilanteesta seuraava viisaus.

    Viisaus tulee kokemuksen jälkeisestä yhteisestä pohdinnasta. Esimerkiksi taidolla järjestetty Scrum -retro voi osua tälle tontille.

    immediately-after-the-nuclear-explosion

    Törmäsin viimeviikolla Daniel Kahneman ajatukseen siitä, mitä ennen katastrofia on tehtävissä. Pre-mortem on ajatuskoe, joka kuvaa tarinan tuosta katastrofista, sen juurisyistä ja seurauksista.

    Mitä asioita tekemällä tänään, voisimme varmistua siitä, että homma kusee viimeistään huomenna?

    Siinäpä vasta kysymys, joka tiivistää Pre-mortemin. Lopputuloksena saat työlistan, jolla peli pilataan. Sitten on sinun vuorosi.

    Mitä tuolle listalle olisi viisainta tehdä jo tänään?

  • Ohjelmistotestauksen supersankarit

    Muistatko vielä Mel Gibsonin Leathal Weapon -leffat? Tai ne leffat missä Bruce Willis ei vaan perhana suostu kuolemaan? Entäpä Tim Burtonin synkeän sateisen Gotham Cityn. Ja toivoa herättävä Batman -kutsun roikkuvien pilvien helmoissa? Who ya gonna call?

    batman-vs-joker

    Toimintasankarileffoissa kautta aikojen on testaajan mielikuvitusta kiihottava tarina. Pienet rötöstelijät hiippailevat öisillä kujilla kaupunkiin katsomatta. Ja poliisivoimat osaavat asiansa. Valvovat lakia ja puuttuvat peliin, jos rauha meinaa horjahtaa.

    Komissario Gordonin ja kollegoiden työ on tarkkailla ja partioida. Eihän vain mikään muutu? Täyttyyhän lain kirjain? Pidetäänhän sopimuksista kiinni?

    Lopulta rauha järkkyy. Niin käy aina.

    Tulee rikollispomo, arkkivihollinen, joka näyttää irvistykseen vääristyneet kasvonsa. Rikollisuus järjestäytyy taisteluun ja poliisi on voimaton. Tulevaisuus on hiuskarvan varassa.

    Voitto ei tule halvalla. On otettava likaiset konstit käyttöön ja sankarin on laitettava oma maine peliin! Varjoissa tapahtuvaa työ rikollisuutta vastaan saa jopa poliisijohdon viitanhelmoja hipovaan ajojahtiin.

    Tuholaiset eivät kunnioita lakia ja sääntöjä. Siksi useimmat niistä napataan suostumalla ulos turvalliselta tontilta. On tehtävä tutkimusmatkoja varjoihin. Sinne missä säännöt eivät enää päde.

    Kumman joukoissa sinä seisot rakas testaaja? Gordonin vai Batmanin?

  • Pakko on paras lääke

    Tilanne voi käydä vaaralliseksi, kun puhelin lakkaa toimimasta. Erityisesti, jos hätäpuhelutkaan eivät enää kulje. Äkkiä alkaa ottaa hermoille ihan kunnolla, sillä myös pankkipalvelut tökkivät. Ja vieläpä palkkapäivänä.

    Sonera ja Nordea ovat alkuvuodesta kunnostautuneet esittelemällä joukon asiakkaita ilahduttavia ohjelmistovirheitä. Viimeksi niin kävi eilen. Yhtäaikaa.

    Kuva lainattu Hesarista (hs.fi)

    Onneksi Soneralla on terävä toimari Johan. Kaveri laittaa oman takapuolen likoon ja pyytää julkisesti anteeksi. Sellaisessa hommassa on sitä munaa.

    Testaajan roolissa koin kuitenkin varsin kattavan joukon negatiivisia tunteita lukiessa otsikoita. Onko testauksen kanssa taas sössitty?!

    Mutta itse asiassa uutistoimittajat tekivät hyvän työn. He tekivät näkyväksi softavirheiden seuraukset aivan, kuten taitavan testaajankin kuuluu. Ei jää yleisö kylmäksi. Äkkiä käy niin, että pakko alkaa parantaa laatua!

    Tulosta alkaa syntyä, kun virheet näkyvät ja tuntuvat varpaissa asti. Siitä ei oppimiskykyisessä organisaatiossa voi ajan kuluessa seurata muuta kuin onnistumisia.

    P.S. Laitan taas kaiken peliin Testaaja 3.0 -kurssilla 25.2-26.2 Helsingissä. Tsekkaa lisää ja tule mukaan täällä.

  • Tuletko mukaan? Nyt tiskin alta T.3.0 -leirille

    Taisin saada viimeviikolla tartunnan. Sellaisen vakavanlaatuisen. Ei mikään flunssa vaan lause, joka jäi mieleen pyörimään ja se hiipi ihan uniinkin. Koska sellainen vaiva voi kroonistua, kannattaa valita lauseensa tarkasti.

    Tämä nimenomainen kuului seuraavasti:

    “Ihminen ei sopeudu ympärillä olevaan todellisuuteen, vaan hän pyrkii sopeuttamaan todellisuutta itseensä”

    Ensin voi käydä niin, että tuosta ajatuksesta vähän suuttuu. Kun sitä suostuu hetken pohtimaan, niin siitä löytyy jyvänen totuutta. Ja lopulta piilevä avain siihen, mistä arvo oikeasti syntyy.

    Ihan sama onko kysymys työstä, guruilusta, harrastuksista vai ihmissuhteista. Arvo syntyy aina toisten ihmisten kokemuksesta. Edellä mainittu lause tiivistää sen, missä näiden kokemusten syntymekanismi piilee. Jos sen onnistuu oppimaan, tuloksista tulee satumaisia.

    Asiakkaan asiantuntemuksesta korjaama hyöty ei ole peräisin maagisista teknisistä suorituksista, vaikka se onkin edellytys onnistumiselle. Hyöty on peräisin kokemuksesta, joka tulosten perusteella asiakkaassa voidaan synnyttää.

    Ai miten niin hyöty on peräisin kokemuksesta? No ainakin siksi, että yhdentekevältä tuntuvat tulokset eivät juuri koskaan aiheuta toimenpiteitä tiimissä tai organisaatiossa. Jos työ ei aiheuta toimenpiteitä, onko sillä merkitystä? Näin jopa timanttisen asiantuntemuksen arvo voi valua hukkaan kuin rantahiekka sormien välistä.

    Oivalluksista vauhkoontuneena ajattelin tehdä jotain aivan uutta

    Vedän suu vaahdossa historian ensimmäisen T.3.0 -leirin tammikuun lopussa. Se on suunniteltu tuottamaan ajan kuluessa merkittäviä tasonkorotuksia asiantuntijatyön arvossa. Eli työn tuottamassa hyödyssä asiakkaille, kollegoille ja organisaatiolle. Työ kohti leveluppia alkaa vahvistamalla tekijää ja vasta sen jälkeen katsotaan taas teknisiin taitoihin.

    Iso Syöte

    Vedän valmennuksen Isolla Syötteellä La 30.- Su 31.1.2016. Sessiot aloitetaan lauantaina kello 09:00 ja ennen sitä on tarjolla aamiainen. Pakettiin kuuluu yöpaikka, kaikki ruokailut ja valmennushenkistä ohjelmaa Su klo 15:00 asti. Kyydit täytyy järjestellä kuitenkin itse.

    Valmennuksen hinta tulee olemaan 1490€(+alv), mutta koska kyseessä on historian ensimmäinen setti, sinulla on sauma päästä matkalle tuotekehitystarjouksella. Hinta on törkeät 350€. Veikkaisin, että työnantajakin saattaa suostua sponssaamaan valmennuksen, koska hinta on hyvä ja viikonlopun uudistuminen tuskin häiritsee päivätyötäkään pahasti.

    Paikkoja on jäljellä enää 3. Lähdetkö mukaan? Lähetä mulle sähköpostia, niin saat paikkasi “tiskin alta” 🙂 etunimi @ prove.fi. Ajo-ohjeet ja tarkemmat tiedot seuraavat alkuviikosta!

    P.S. Jos ihmettelet, mitä leirin sisältöön mahtaa kuulua, niin tämän linkin takaa löydät ainakin lupaavia suuntaviivoja: Testaaja 3.0 -kurssi. Tämä setti sopii kuitenkin kaikille asiantuntijatyön parissa painiville 😉