Kun periaatteet muuttuvat kohtuuttomuudeksi

Mikäli lava-alueelta olisi aikoinaan löytynyt yksikin ruskea M&M-karkki, olisiko se huonontanut Van Halenin soundia? Silti ruskeat karkit oli raiderissa esityksen peruuntumisen uhalla kielletty. Mitä olisi pahimmillaan voinut tapahtua, jos Mariah Careyn kiertueelta olisi puuttunut pureksitun purukumin roskiin vienyt assistentti? 

Kun menestys nousee päähän, alkaa ihminen usein suoltaa kohtuuttomia vaatimuksia. Vaatimuksille ei yleensä ole mitään järjellistä perustetta, mutta silti niitä käytetään do/or die –tyyppisinä ultimatumeina. Ne eivät ole faktapohjaisia faktoreita, jotka jollain tavoin parantaisivat vallitsevaa tilannetta, vaan vallankäyttöön sidottuja periaatteita, joilla toinen alleviivaa omaa asemaansa.

”Kaikkivoipaisuudestaan hurmaantuneita löytyy bisneksessä pöydän molemmilta puolin”

Näiden piirteiden myrkyllisyydestä huolimatta kaikkivoipaisuudestaan hurmaantuneita löytyy bisneksessä pöydän molemmilta puolin. On niitä, joiden mielestä maksajan ominaisuudessa on oikeutettu mihin tahansa, mutta myös niitä, jotka omista kyvyistään vaikuttuneina ajavat projektit rotkoon ympärillä vilkkuvista varoitusvaloista huolimatta.

Usein juuri ylimielisyys on ollut historiallisten konfliktienkin takana. Oireet ovat monimuotoiset. Huonokuuloisuus, muiden vähättely ja halveksunta sekä asioiden kieltäminen tiivistyvät usein oudoiksi periaatteiksi. Ja juuri periaatteissa on helppoa mennä liian pitkälle.

Vai mitä mieltä olet Espanjan ja Portugalin kuningas Filip III:sta, joka astui valtaan 1500-luvun lopulla? Isänsäkin mielestä vallankäyttäjäksi kykenemätön Filip III oli koonnut ympärilleen näyttävän hovin ja keskittyi ennen kaikkea kuninkaalliseen elämäntyyliin. Eräänä talvi-iltana, kun Filip III istui takkansa äärellä lämmittelemässä, alkoi roihu puiden lisäämisen jälkeen hivotella kuningasta. Siirtymisen sijaan kuningas lähetti hoviväkensä etsimään virkailijaa, jonka tehtävänä oli siirtää hallitsijan nojatuolia. Virkailijaa ei kuitenkaan löytynyt ajoissa, joten Filip III paloi hengiltä. Periaatteen mies sanon minä.

Milloin viimeksi tarkastelitte tiiminne testausta kriittisesti, todellisen tarpeen tulokulmasta?

Onko tämä testitapaus juuri ruskea M&M vai välttämätöntä todistusaineistoa vaikkapa tietosuoja-asetuksen toteutumisesta?