Tag: Suomi

Jos rohkeus riittää, niin markkinoinnin ammattilaiset voivat saada ihmeitä aikaan nykyaikaisen internetin avustuksella. Menestystarinoita voi syntyä isolla budjetilla ja harkitusti. Tai joskus käy vain hyvä tuuri. Menestystarinasta on poikkeuksetta etua liiketoiminnalle, mutta vain silloin kun homma onnistuu.

Viimeviikolla NASA:lla sattui tuuri kohdalle kun Mars-mönkijä oli heittäytynyt taiteelliseksi.

Aivan vahingossa NASA:lla päästiin kokeilemaan julkisuuden valokeilaa, mutta kävijäryntäykseen ei oltu varauduttu. Kaikki vierailijoiden tuottama potentiaali valui hukkaan, kuten niin monessa harkitussakin markkinointikampanjassa.

Wappukysymys sinulle hyvä lukija: Mitä tapahtuu, kun jättipenis iskee sinun verkkopalveluusi ja pääset parrasvaloihin Reddititssä, Pinterestissä, Twitterissä, Pheedissä ja Chan4:ssä?

Kun web-sivustoa tai -palvelua optimoidaan joudutaan usein miettimään mikä on riittävä tavoitetaso latausajoille. Jos palvelusi kohdekäyttäjäryhmä on ihmiset, pitää tavoitelatausajat suhteuttaa siihen miten me, eli sinä ja minä koemme ne osana palvelun käytettävyyttä.

Käytettävyys-guru Jakob Nielsen on käsitellyt artikkeleissaan vasteaikojen ja viiveiden vaikutusta käyttökokemukseen ja määritellyt kolme aikarajaa.

0.1 s kuluessa tapahtuvat toiminnot koetaan välittömiksi ja luonnollisiksi. Sekunnin kuluessa huomataan latausviive, mutta ei vielä häiriinnytä siitä. Tapahtuman kestäessä 1 – 10 s pitäisi viiveen olla jo ominaisuuden luonteesta riippuen jollain tavoin perusteltua ja käyttäjän saada joku palautte, että hänen toimensa on huomioita.

Yli 10 s johtaa täydelliseen herpaantumiseen ja toiminnon hylkäämiseen, joten jos jonkin asian, vaikkapa tietokantaraportin koostaminen kestää näin kauan, pitää se taikoa jotenkin viiveettömämmäksi operaatioksi. Vaikkapa kertomalla käyttäjälle, että hän saa sähköpostia ja latauslinkin, kun operaatio on valmistunut.

Jotta tästä tietoiskusta saadaan riittävän häikäilemätön myyntipuhe, niin tilaa Proven Knockout heti! Sen avulla voit taikoa vauhtia ja kestävyyttä kaikkiin toiminnallisuuksiin.

Tieturin Testaus 2013 -tapahtuma oli menestys. Lukijamme Laura Selonen teki Antin puheenvuorosta tärkeitä huomioita ja halusi vierailla blogin kirjoittajana. Laura kirjoittaa myös omaa blogiaan osoitteessa qaljs.blogspot.fi.

Antti Niittyviita toi Testaus 2013 seminaarin puheenvuorossaan esille näkemyksen, että testaajalta tulee löytyä stand-up koomikon taipumusta ja puhua liiketoimintaihmisten kanssa sujuvalla ja charmikkaalla tavalla. No, kaikki meistä eivät siihen tietenkään kykene, syystä tai toisesta. Varsinkin, jos kyseessä on tarpeeksi iso pomo, jolla ei välttämättä ole aikaa kuunnella, jos ei pointti tule esille tarpeeksi nopeasti ja ytimekkäästi.

Mikä siis avuksi, jos ei omaa sujuvaa supliikkia liiketoimintaihmisten kielellä ja samaistuu niihin onnettomiin, jotka ovat hakeutuneet tekniikan pariin siksi, että heistä on luontevampaa jutella koneille kuin ihmisille?

Yksi vaihtoehto on puhua testiraporteilla. Samassa tilaisuudessa ensimmäisenä puhunut Mark Fewster puhui riskipohjaisesta raportoinnista ja hänen puheenvuoronsa herättämät ajatukset inspiroivat minut vastaamaan Antille ja väittämään, että testaajan ei ole pakko olla koomikko, jos se ei tunnu luontevalta. Raportit voivat puhua sen heikommalla supliikilla varustetun kovan luokan ammattilaisen puolesta. Kysyn mielelläni pomolta, mitä hän odottaa testauksen raportoinnilta.

Monet tuotepäälliköt eivät itsekään tiedä mitä odottaa, ja silloin joutuu kertomaan mitä testaus voi raportoida. Sen normaalin “näin monta testiä on ajettu ja näin monta bugia on löydetty” -tyyppisen raportoinnin sijaan voi puhua ominaisuuksista jotka on testattu ja toimiviksi todettu vastaan ne ominaisuudet, joita ei ole syystä tai toisesta testattu. Vaihtoehtoisesti voi puhua riskeistä jotka on pystytty testauksella minimoimaan vastaan ne riskit jotka on todettu toteutuviksi (löytyneiden, korjaamattomien bugien muodossa), tai joista ei tiedetä (koska ei ole testattu).

Haastankin nyt testipäälliköt kirjoittamaan testiraportteihinsa “executive summaryn” jossa kerrotaan liiketoimintapäällikölle lyhyesti ja ytimekkäästi missä nyt ollaan menossa tuotteen laadun arvioinnissa.

Picasson tuotannosta joko tykkää tai ei tykkää. Kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä. Mielipiteen voi lyödä tiskiin erittäin nopeasti, sillä se ei vaadi pitkiä taustatutkimuksia tai lähdeluettelon laadintaa. Siksi mielipide voi olla tehokas työväline. Hyödylliseksi se kuitenkin muuttuu vasta ammattilaisen käsissä.

Taidealan ammattilaiset arvioivat Picasson eri tavalla kuin me muut. He näkevät, että Picasso on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen kuvataiteeseen. Picasso pystyi muuttamaan pelin hengen. Näkemystä tukee ammattilaisten valtava tietomäärä ja kokemus. Siksi ammattilainen on mielipiteissään uskottava.

Myös ohjelmistokehityksen ja testauksen ammattilaisilla on vastaava selkänoja. Tietoa ja kokemusta löytyy kyllä massiiviset määrät. Taidealan ja ohjelmistoalan ammattilaisia erottaa kuitenkin yksi ja merkittävä tekijä. Se on rohkeus.

Onneksi rohkeutta voi opetella.

Mielipiteellä ei ole mitään väliä, jos kukaan ei kuule siitä. Siksi opettelu kannattaa aloittaa jo tänään. Hanki rohkeus sanoa mielipiteesi ääneen.

Virheitä tulee aina. Tulee epäonnistumisia liiketoiminnassa. Prosessit tuntuvat tahmeilta. Jokaisesta yrityksestä, suunnitelmasta ja organisaatiosta löytyy vuotokohtia. Aivan samalla tavalla myös jokaiseen ohjelmistoon jää bugeja. Täydellistä ei vain yksinkertaisesti ole.

Usein ajatellaan, että testauksen tärkein tulos on parantaa ohjelmiston ja kehityksen laatua. Siksi testaajalta kysytäänkin:

Onko virheet nyt saatu kiinni? Onko laatu nyt hyvä? Onko varma, että veneemme ei vuoda?

Liiketoiminnan kannalta ne ovat kuitenkin helposti vääriä kysymyksiä. Se tärkein unohtuu ylimalkaisen laatupuheen varjoon.

Yrityksen sisällä ollaan kaikki samassa veneessä ja taistellaan samojen päämäärien eteen. Ehkäpä juuri siksi testauksen pitäisi etsiä vastauksia kysymykseen:

Taloustieteilijä on sikäli vänkä otus, että se tarvii numeroita pystyäkseen vertailemaan asioita. Tästä syystä ekonomistit ovat keksineet joukon huikeita mittareita, joilla voidaan seurata esimerkiksi taloudellista suorituskykyä.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka asiakaspalveluhenkilöstö jätti vastaamatta puheluihin. Yrityksen johto oli näet päättänyt, että mitä pienempi aukiolevien tukipyyntöjen määrä on, sitä paremmat bonukset asiakaspalveluhenkilöstö saa. Ja kun uusia tukipyyntöjä ei oteta vastaan, ei niitä varmasti jää myöskään käsittelemättä!

Eihän tuo nyt aivan nappiin mennyt.

Ohjelmistoprojekteissa seuraataan monesti esimerkiksi testikattavuutta, maturiteettia, löydettyjen virheiden kokonaismäärää, auki olevien virheiden määrää, toteutettuja vaatimuksia jne. Haastetta mittaamiseen tuo se, että täsmällisiä määritelmiä mittareille kukaan ei ole vielä keksinyt vaan mittareiden kuvaukset vaihtelevat projektista toiseen. Lisäksi ohjelmistoinsinööri on aivan yhtä pätevä luovimaan kannustimien maksimoinnissa.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka ohjelmistotestaajat pyysivät koodareita jättämään virheitä ohjelmistoon. Yrityksen johto näet oli päättänyt, että mitä enemmän virheitä testaajat löytävät, sen paremmat suoritukseen perustuvat palkkiot nämä saavat. Vastaavasti kehittäjät saivat suorituspalkkioita korjatuista virheistä.

Mittaamisen riskit pitää tiedostaa kaikkialla. Myös softatestausta arvioitaessa.

Mieti tarkkaan, kuinka mittaat testaajiesi suorituskykyä. Väärin asetetut mittarit ohjaavat käyttäytymistä täysin väärään suuntaan. Jos mittareihin lisätään vielä taloudellisia kannustumia, väärinkäytöksen riski kasvaa.

“Kunhan se nyt vaan toimii perhana!” -sanoi kehityshankkeen omistaja testaajalle.

Moinen kunnianhimon puute hämmentää aina. Jos tavoitteena on pelkästään toimivuus, niin silloin sännätään suin päin keskinkertaisuuden harmaaseen valiojoukkoon.

Testaajan työ on vaalia työnantajan menestystä markkinoilla. Se tarkoittaa myös loppukäyttäjän edunvalvontaa. Testaajan työ on selvittää ne todelliset tavoitteet. Miten sen nyt oikeasti pitää toimia?

Tänään on hyvä päivä alkaa vaatimaan enemmän. Vaatikaa, että se toimii sulavasti, kiehtovasti, nopeasti, iloisesti, turvallisesti tai vaikka varmasti!

Savonsanomat.fi oli nurin viimeviikon koulu-uhkausten kiihdytettyä ihmisten tiedonjanoa. Savon Sanomien, kuten muidenkin uutispalveluiden pääasiallinen tavoite on saada klikkauksia. Liiketoiminta riippuu kävijävirrasta. Joskus tehdään jättimäisiä markkinointikampanjoita tavoitteen saavuttamiseksi, toisinaan joku idiootti hoitaa hommat mediatalojen puolesta esimerkiksi esittelemällä uusia silareita kuvissa tai uhkaamalla jotain koulua pommilla.

Jokainen verkkotoimituksen johtaja toivoo salaa perähuoneessaan, että juuri tällä kertaa omasta jutusta tulisi hitti ja kävijämäärät räjähtäisivät käsiin. Siksi otsikointi onkin verkkouutisissa niin raflaavaa.

Hämmästyttävää kuitenkin on kuinka harvassa verkkopalvelussa on lopulta on varauduttu todellisiin menestystarinoihin. Ja tämä ei edes riipu toimialasta.

Kaikkein suosituimmissa verkkopalveluissa äkillisistä kävijäpiikeistä on huolehdittu jo etukäteen. Lisäksi palveluiden kestoa koetellaan jatkuvasti vihamielisen ympäristön varalta.

Googlen työntekijät testaavat säännöllisesti palvelinkeskusten varotoimia tekemällä hyökkäyksiä. Niissä esimerkiksi häiritään tietoverkkoja tai puhkotaan jäähdytysvettä kuljettaviin putkiin reikiä. Aivan vastaavalla tavalla myös verkkopalvelu Netflix on jatkuvan haasteen alla. Netflixin Chaos Monkey työkalu hyökkää sattumanvaraisesti palvelinten kimppuun 1000 kertaa viikossa.

Selityksiä laiminlyöntiin löytyy satojen toimistopöytien takaa. Testaaminen on niin vaivalloista. Se maksaa varmaan liikaa rahaa ja aikaa. Ja sitäpaitsi palvelumme on toiminut ihan hyvin tähänkin asti. Voin kertoa, että mikään näistä ei pidä paikkaansa. Väitän, että ainoa syy laiminlyöntiin on rajallinen ryhtymiskyky.

Jokainen maalaisjärjellä varustettu ihminen tietää, että harjoitus tekee mestarin. Kuitenkin verkkopalveluiden kohdalla harjoittelu lyödään aina laimin. Koska kaikki on tähänkin asti toiminut, niin tuudittaudutaan turvallisuuden tunteeseen, joka on vain harhakuva.

Verkkopalveluista tulee jatkuvasti siistimpiä. Ne vastaavat onnistuneesti päätelaiden kasvavaan kirjoon. Hittituotteita syydetään markkinoille päivittäin. Kaikissa on linkitykset sosiaaliseen mediaan ja käyttöliittymä, joka on puhdasta herkullisuutta. Verkkopalveluiden hyvään toimintaan ja käyttäjien kokemukseen panostetaan nyt oli kysymyksessä yritys- tai kuluttaja-asiakkaat.

Usein tuotteiden omistajat tilaavat työt ohjelmistokehityksen asiantuntijoilta ja testauksestakin huolehditaan jo. Lähdetään soitellen sotaan.

Verkkopalveluiden rakentamiseen jää kuitenkin lähes aina musta aukko. Tapahtumahorisontin takana on jotain, mistä kukaan ei tiedä tuon taivaallista.

Verkkopalveluiden ei-toiminnalliset alueet, kuten tietoturva ja suorituskyky ovat keskeisessä roolissa onnistuvan verkkopalvelun rakentamisessa. Kuitenkin vastuu näiden toteutumisesta jää lähes poikkeuksetta harmaalle alueelle. Kysymys jää kiusallisesti leijumaan ilmaan harmaan sadepilven lailla aina, kun ulkopuolinen testauskumppani istuu mukaan ensimmäiseen palaveriin ja avaa suunsa.

Tilaaja vastaa siitä, että uusi palvelu täyttää liiketoiminnan vaatimukset. Kehittäjä vastaa siitä, että vaatimukset toteutuvat. Taustalle valitaan palveluntarjoaja, jota aina on käytetty. Kaikki luulevat olevansa tyytyväisiä.

Kuitenkin esimerkiksi palvelun vasteaikojen on todettu olevan yksi avaintekijä verkkoliiketoiminnan rahavirroissa:

• 67% kuluttajista kertoo palvelun hitauden olevan pääsyy ostoskorin hylkäämiseen
• 10 millisekunnin viive voi pudottaa verkkokaupan liikevaihtoa 10%

Poikkeuksetta on kaikkien etu, että toteutettu palvelu toimii. Olitpa sitten missä tahansa roolissa, palveluntarjoajana, tilaajana, toimittajana tai testaajana, muista nostaa kissa pöydälle: Kuka vastaa?! Vastatkaa!

Ohjelmistojen kehittäminen on hemmetin hankalaa nykyisin. Raha tulee vain asiakkailta ja niitä pitäisi vielä miellyttää. Ne perhanat eivä enää suostu maksamaan, jos softa ei toimi. Siksi liiketoimintaa vaarantavat ongelmat pitää saada kiinni jo ohjelmiston kehityksen aikana. Silloin kun niiden korjaaminen on nopeinta ja edullisinta.

Bugeja on maailmassa enemmän, kuin me Provelaiset ehdimme niitä metsästämään. Asiakkaamme haluavat apuamme enemmän kuin pystymme sitä jakamaan! Siksi tarvitsemme nyt sinua.

Prove on kotimainen talo täynnä ohjelmistotestauksen guruja. Menestyksen salaisuus löytyy kirpeistä hikikarpaloista ja ylöskäärityistä hihoista! Pitsinnypläys ja tyhjänpäiväinen papereiden pyörittely ei meitä kiinnosta. Meillä tähdätään todellisiin tuloksiin.

Minä etsin nyt kiihkeästi uusia guruja tiimiimme Helsingissä. Ruoskin henkilökohtaisesti porukkaa päivästä toiseen kohti suurempia voittoja. Itseasiassa juuri siksi onkin onni, että toimistoni on kaukana Oulussa.

Erityisesti haluan sinut, jos CV:stä löytyy kokemusta tutkivan testauksen menetelmistä tai testausautomaatiosta.

Lisäksi toiveena olisi, että:

• Osaat puhua testauksesta aivan kuin tietäisit siitä jotain
• Et puuhaile joutavia vaan osaat keskittyä olennaiseen
• Osaat rohkeasti olla eri mieltä etkä pelkää sanoa sitä

Vastineeksi saat:

• Vaarallista ja kovaa menoa sekä tuskantäyteisiä työtunteja
• Juuri ja juuri riittävää palkkaa
• Jos homma onnistuu, niin luvassa on mainetta ja mammonaa

Jos meininki tuntuu hyvältä, niin ei muuta kuin ansioluettelo ja hakemus tulemaan. Lyhyt ja ytimekäs on hyvä. Jos perustelet vastaanpanemattomasti työpanoksesi hyödyt, olen otettu. Annan lisätietoja puhelimitse tai sähköpostilla: 040 572 7204 tai etunimi at ohjelmistotestaus.fi.