Tag: Suomi

Sinulla tuskin on logoa tai markkinointijohtajaa. Myyntiloposi eivät buukaa uusia asiakaskäyntejä, sillä heitä on vain yksi. Verkkosivunasi toimii Linkedin eikä mainostoimistoakaan ole. Ainoa myyntiesityksesi on CV ja saatekirje, mutta brändi sinä olet silti. Halusit tai et.

Edustat jotain lupausta sillä hetkellä, kun sinut valitaan, tilataan, palkataan tai ostetaan. Jos olet töissä, joku on jo uskonut tuohon hiljaiseen lupaukseen koko rahan edestä ja vähän ylikin.

Brandisi arvo määräytyy taidostasi pitää tuo lupaus. Jos et aivan yllä lupauksesta seuraavien odotusten tasolle brandisi alkaa rapautua. Jos taas pidät lupauksesi ja yllätät välillä ylittämällä odotuksia, brandisi arvo kohoaa korkeuksiin.

“Mutta mikä ihmeen lupaus?” -saatat kysyä.

Täsmälleen sanon minä. Entäpä, jos käynnistäisit salaisen projektin? Alkaisit selvittää, mistä lupauksesta sinut jo tunnetaan. Sitten ottaisit tuon lupauksen nimiisi ja alkaisit johtaa sitä kohti korkeuksia.

Voisitko alkaa kahvitunneilla luonnostelemaan, kirjoittamaan, kokeilemaan peilin edessä ja puhumaan siitä?

Sinulla on valta päättää: Alatko luvata itse vai annatko maailman jatkossakin päättää puolestasi?

Olen istunut testaajan tuolilla samaan aikaan kun kehittäjäkollega käytävän toisella puolella hieroi kahta koodiriviä kuusi tuntia. Ratkaisu ei ollut riittävän elegantti ja siksi sitä piti vielä tutkia. Projektin aikataulu petti pahasti.

Olen ollut tiimissä, joka löysi viikossa 100 bugia liikaa. Kehittäjät hautautuivat bugisateeseen ja tavoite hävisi horisontista. Testaajat saivat lähteä.

Olen testannut softaa, josta ihan oikeasti ei meinannut löytyä vikaa. Asiakkaat eivät nähneet sellaisen saavutuksen arvoa ja korkeaksi käynyt kauppahinta ei kelvannut. Liiketoiminta kuivui käsiin.

Me asiantuntijat olemme innoissamme tarkasta työstä ja työmme laadukkaasta jäljestä. Joskus olemme niin innoissamme, että unohdamme tärkeimmän.

Ylilaatukin on laatuvirhe, jos muille ei maistu.

Softaa voi kehittää kahdella tavalla.

Voimme hankkia uskomattoman näkemyksen ongelmasta, jonka ratkaisemme. Tuotamme jotain niin uutta ja kiinnostavaa, että yleisö on valmis muuttamaan mieltään tai käyttäytymistään vuoksemme.

Toisaalta voimme hankkia uskomattoman näkemyksen yleisön mielipiteistä ja käyttäytymisestä. Toimitamme jotain, mikä osuu täsmällisesti yleisömme jo valmiiksi tekemiin päätöksiin ja tapohin.

Tämän eron tunnistaminen on vaikeaa. Usein se unohtuu kokonaan ja sitten ihmetellään miksi tuote ei kelpaa.

Testaajan työ on kysyä myös ilmeiset ja kiusalliset kysymykset. Saisitko muotoiltua tästä seuraavan työkalusi?

Joskus kirjoittaminen tuntuu aivan hämmästyttävän vaikealta. Siksi ponnistelen kynnyksen yli aloittamalla ensimmäisestä lauseesta. Tuolla kirjallisen tuotoksen pioneerilla on lupa olla todella huono, kunhan se vain ilmestyy paikalle. Saatan vain todeta ilmeisimmän ja sijoittaa sen lainausmerkkeihin.

Kirjoittaminen on ihan hemmetin vaikeaa.

Seuraava työvaihe on iskeä itse asiaan. Idean puuttuessa tehtävä tuntuu aluksi mahdottomalta. Mutta ideat toimivat aivan kuin inspiraatiokin. Jos annan niiden yllättää täydessä työn teossa, saattaa syntyä jotain uutta ja upeaa. Siksi laitan kellon käymään.

Esimerkiksi 25 minuuttia virtuaalista viisarintikitystä tietokoneen kaiuttimista tekee ihmeitä. Kirjoitan keskeytyksettä sovitun ajan. Aluksi tulee hirveää shaibaa, mutta aivan yllättäen ideat alkavat tiivistyä. Joskus voi tulla jopa timantteja.

Oivallus sinulle voi olla kokonaan eri kuin oivallus minulle. Lisäksi, jos palaisimme vuoden kuluttua saman tekstin äärelle, uudet oivalluksemme saattaisivat yllättää itsemmekin.

Kirjoittamisen, kuten testauksenkin tarkoitus on tuottaa tulos. Kirjoitan, jotta jokin liikahtaisi tuloksen äärellä ja kenties myöhemmin tuottaisi eteenpäin nojaavaa toimintaa.

Kuitenkin ilman näkyä lopputuloksesta urakka on turha. Siksi aloittaminenkin usein ahdistaa. Kun viimeksi aloitit toimeksiantosi suorittamisen, satuitko selvittämään itsellesi, minkä lopputulosten äärellä tässä työskennellään?

Testaus voi ponnistella esimerkiksi varmuuden tuottamiseksi. Silloin tehtävämme on ihan toisenlainen, kuin ponnistellessamme uusien virheiden löytämiseksi. Tiedätkö kumpaa kollegat, esimiehet tai asiakkaat juuri tänään tarvitsivat?

Maailmanluokan tulokset syntyvät ainoastaan tarkoista osumista, mutta ensin on tunnettava, miltä maali näyttää.

Ajatellaan, että menet illalla nukkumaan ja uni tulee äkkiä. Edes pissatauko ei herätä ja uusi aamu aukenee levänneenä. Valmiiksi ladattu kahvinkeitinkin on helppoa napsauttaa päälle. Kahvin tippumista kuunnellessa sinut valtaa outo tunne.

Töihin saapuessa käy täysin selväksi, että yön aikana on tapahtunut ihme. Aivan kuin elokuvissa joskus, tärkein ongelmasi on yhtäkkiä hävinnyt. Ja siitä ulospäin aaltoilevat vaikutukset ovat nyt täysin ilmeiset.

Mikä on ensimmäinen asia töihin saapuessasi, josta huomaat tuon ihmeen tapahtuneen? Mitkä asiat ovatkin yhtäkkiä muuttuneet mahdolliseksi? Miltä se tuntuu?

Kysyin “ihmekysymyksen” erään yrityksen testauskoulutuksessa ja vastaus laitettiin paperille. 11 vastaajaa 18:sta oli kertonut, että ensimmäisenä ihmeen huomaa tästä: Kirjautuminen testausympäristöön onnistuu aamulla. Että se on todellakin yhä eilisen jälkeen pystyssä ja töihin pääsee heti.

Ei tarvinnut kauaa pohtia, mistä mahtaisimme löytää testausorganisaation tärkeimmät tehtävät seuraavalla viikolla.

Kun jännitämme voimamme epäkohtien osoitteluun, jengiä alkaa äkkiä vituttaa. Ei ole kovin hedelmällistä maaperää muutoksille ajatella, että kukahan tekisi taas näistäkin ongelmista omansa ja alkaisi ratkoa niitä?

Ihmekysymys muuttaa näkökulmaa kriittisellä tavalla. Se auttaa tutkimaan näkyä jostain paremmasta ja tekee tavoittelemamme lopputuloksen näkyväksi kaikille. Tuloksen tunteminen on laadukkaan muutoksen ensimmäinen edellytys.

Ilma on pysähtynyt. Kellon sekuntiviisari tuntuu jättävän lyöntejä väliin samalla kun tuuli puhaltaa aavikon pyöriviä pensaita huoneen läpi. Osoitan sormellani Sahoa ja heilautan peukaloa yksinkertaiseen latausliikkeeseen.

Paikoillanne! Minulla on ase!

Saho tuijottaa hetken tyrmistyneenä. Ensin minua, sitten sormeani.

Tuohan on SE pyssy, jonka annoin sinulle joululahjaksi. Senkin paskiainen! Juudas! Montako hopearahaa sinulle maksettiin?!

Koko tunnelma huoneessa muuttuu. Vain muutamasta lauseesta. Ehkä jopa vähän naurattaa. The game is on! Tämä on improvisaatiossa onnistumisen tärkein kulmakivi. Suostua seikkailuun. Sanoa KYLLÄ kaikkiin vastapelurin hullutuksiin.

Vastaavasti pelin voi pilata sekunnissa. Muutamalla yksinkertaisella sanavalinnalla pallo putoaa heti.

Ei tuo ole pyssy. Se on sun sormi

Tapaan joskus testauskursseilla sementtisaappaisiin jämähtäneen testaajan. Hänen sanavarastonsa alkaa sanoista “EI, MUTTA…” Testausideat ovat ehtyneet jo vuosia sitte ja ammatillista turhautumista on tuskallista todistaa.

Jos yleisön huomion todella haluaa vangita, ei pallojen poimimiseen ole aikaa. Sama pätee murtautumiseen ajattelun kahleista. Uudet ideat itävät pääasiassa tutkimusmatkoista tuntemattomaan. Sellaiset matkat alkavat sanoilla “KYLLÄ, JA…”

Toivotko joskus salaa elämältä enemmän? Kenties gurun viittaa harteillesi tai muuten vaan kevyempää askelta päivän päätteeksi? Suosittelen korvaushoitoa Tina Feyn tapaan.

Etsi, lue ja sisäistä improvisaation 4 kultaista sääntöä. Ihmeitä alkaa tapahtua.

Kävin sunnuntaina brunssilla aivan ihastuttavaa lähiruokaa tarjoavassa Vihiluodon Kala -ravintolassa. Tarjolla oli erityisesti huomioni kaappaavia grillattuja katkarapuja. Ritva kertoi näin.

“Nämä ravut muuten ovat erityisen hyviä tänään. Laitoin ne itse edellisenä iltana marinoitumaan chili-lime-marinadiin. Tänään grillasin herkun omakätisesti avotulella. Itseasiassa juuri tunti sitten. Suosittelen kokeilemaan”

Hemmetti, miten hieno fiilis siitä jäi.

Helmikuun lopussa istuin Norwegianin koneessa lähdössä Oulusta Helsinkiin. Kone oli vähän myöhässä sillä olimme jääneet defrosting -pisteeseen odottamaan jotain. Lentokapteeni Sjöman kuulutti, että kone on aavistuksen myöhässä. Aluksi meinasi vituttaa. Kapteenimme viestintä muutti kuitenkin kokemuksen täydellisesti.

“Hyvät matkustajat. Minä en ollut tyytyväinen siipien jäänpoistokäsittelyyn ja pyysin kenttähenkilökuntaa uusimaan operaation. Pyydän kärsivällisyyttänne. Asia on hoidettu 10 minuutissa ja minä huolehdin, että saavumme Helsinkiin vain 5 minuuttia aikataulusta jäljessä”

Hemmetti, miten hieno fiilis siitä jäi.

Haluaisin kertoa lisää samanlaisia tarinoita ja aloittaa sanoilla “Sain eilen testausraportin, jossa…”

Sana ‘pyytää‘ on homonyymi. Se on sana, johon liittyy useita merkityksiä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi luvan anomista toiselta ihmiseltä. Vastaavasti pyytäminen voi merkitä myös saalistamista. Käyttämämme kieli suorastaan tulvii epämääräisyyttä.

Kaikki mitä kielen keinoin yritämme kuvata on karkea yksinkertaistus todellisuudesta. Oli kysymys kirjoituksesta, puheesta tai ajattelusta, kielemme pyrkii kuvaamaan ääretöntä määrää mahdollisuuksia.

Meillä suomalaisilla on muuten sanontakin aiheesta. Se pitää tietysti paikkansa paitsi savolaisten, myös meidän muidenkin kohdalla Olet ehkä kuullut sen.

Vastuu on kuulijalla

Erityisesti asiantuntijatyön parissa urakoivalle vastuu tulkinnoista on edellytys onnistumiselle. Uteliaisuus, huomio ja kiinnostus kisaavat työtaitojemme kärkipaikoista helposti.

Vastuu ei muuten rajoitu pelkästään vuoropuheluun. Tulkinta on myös muiden asioiden armoilla. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että esimerkiksi elimistön energiataso, aineenvaihdunta tai jopa säätila voivat muuttaa merkityksiä dramaattisesti?

Vastuun tunnustaminen ja tekijöiden tunnistaminen yhdessä muuttavat koko pelin.

Tästä seuraa myös hämmästyttävää vapautta. Pienellä harjoittelulla on nimittäin mahdollista tehdä valintoja, joiden seurauksena maailma alkaa näyttää kauniimmalta ja työn tulokset yllättävät meille tärkeät tahot iloisesti kerta toisensa jälkeen.

Eikö olekin outoa, että kaikesta vapaudestamme huolimatta niin suurta joukkoa tietojärjestelmähankkeista yritetään yhä ohjata yhtä aikaa sopimuspapereista ja vaatimusdokumenteista käsin. Ja vieläpä niin, että tulkinnat tähtäävät minimitoteutuksiin?

Sinulla on paitsi vapaus, myös valta valita paremmin. What would you choose?!

Viimeksi olin autokaupoilla 2012. Ostin edellisen vuoden Ford C-Maxin. Sellaisen tummansinisen. Välittömästi kauppojen jälkeen kävi ihme juttu. Yhtäkkiä tuntui, että puoli suomea oli juuri alkanut ajaa samanlaisilla tummansinisillä Fordeilla. Aina oli vähintään yksi samanlainen liikennevaloissa.

Maailma näyttää siltä, mihin aisteja ohjaamme. Huomaamme yhä enemmän sen, mitä opettelemme etsimään.

Me testaajat etsimme virheitä. Suuntaamme huomion aina sinne, mikä vielä saattaisi mennä vikaan. Ja sitten raportoimme. Mallinnamme tuloksen niin, että virheen toistaminen olisi helppoa kehittäjän työpöydälläkin. Steps to reproduce.

Testaajan ammatin harjoittamisessa piilee vakava vaara. Ehdollistamme nimittäin päivittäin ajatteluamme ja huomiotamme virheitä kohti. Ihan kuin se ei olisi ihmisille jo ilmankin harjoittelua liian helppoa.

Testaus ammattina on omalla mielenterveydellä leikittelyä.

Parhaat gurut ovat oivaltaneet kutenkin jotain poikkeuksellista. Me testaajat nimittäin olemme mallintamisen asiantuntijoita. Steps to reproduce.

Jos osaamme mallintaa toistettavia tuloksia virheistä, miksi emme laittaisi koko osaamista peliin myös hämmästyttävien onnistumisten kanssa?

Todelliset gurut eivät pelaa puoliteholla. He ovat opetelleet taidot mallintaa myös menestystarinoita. Entä jos sinäkin kokeilisit? Steps to reproduce success.

HUOM! Seuraava Testaaja 3.0 -kurssi on Helsingissä 19.-20.5! Kurssin jälkeen työsi tulokset virtaavat uudelta tasolta. Mitä tasonkorotus voisi tarkoittaa kollegoillesi, asiakkaillesi ja esimiehillesi? Uskallatko mukaan?! Tsekkaa: testauskoulutus.fi