Tag: Suomi

  • Bugiraportti on testaajan paras käyntikortti

    Bugiraportti on testaajan paras käyntikortti

    Oletko testaajana joutunut tilanteeseen, missä tekemäsi bugiraportti ei aiheuta minkään sortin päätöksiä? Olisitko voinut tehdä jotain toisin?

    Bugiraportti on luovan työn tulos, jonka eteen on valutettu verta, hikeä ja kyyneleitä. Mutta let’s face it – jos raportti ei saa ketään ryhtymään hommiin tai muuttamaan mielipiteitään, heität käyntikorttisi hukkaan.

    Me suomalaiset osaamme helposti vastata kysymykseen ”Mitä?”. Me kerromme, mistä on kysymys tai mikä on vialla. Testauksessa tämä ei kuitenkaan riitä.

    Huhun mukaan amerikkalaisissa kouluissa opiskelijat ohjeistetaan vastaamaan seuraaviin kysymyksiin esseissään:

    1. What?
    2. So what?
    3. Now what?

    Mitä voisimme oppia tästä mallista, kun tarkoituksena on paketoida työtulokset edustuskuntoon? Tsekkaa tältä videolta vinkit ja seuraavalla kerralla pystyt vakuuttamaan bugiraportillasi paatuneimmankin epäilijän!

    Pst! Paras Testauskurssi on saanut jatko-osan. Liity mukaan ilmaiseksi: https://testauskoulutus.fi/aamuqaqa/
    Saat viikottain meiliisi videomateriaalia laadunvarmistuksesta ja testauksesta – ilman spämmiä!

  • Menestyksen tärkein maksiimi

    Menestyksen tärkein maksiimi

    Saavuttuaan Pariisiin nuori d’Artagnan joutuu oitis vaikeuksiin. Anteeksi ei kuulu miehen sanavarastoon ja törmääminen Athokseen saa aikaan päivän ensimmäisen kalenterimerkinnän. Kaksintaistelu illankoitteessa. Tietenkään kiire ei lopu siihen, sillä myöhemmin d’Artagnan tylyttää Porthosta tyylittömästä vyöstä ja järjestää itselleen toisen kutsun miekkakekkereihin.

    Onneksi illan agenda muuttuu, kun juonikkaan kardinaali Richelieun kaartilaiset saapuvat paikalle. Laittomat kaksintaisteluthan eivät kuulu Pariisin tapoihin. Syntyneessä kahakassa kolme muskettisoturia saavat D’Artagnanista liittolaisen ja seikkailu alkaa.

    Tarinan kantava voima on tietysti tiimityö ja muskettisoturien kunniakoodi ”All for one and one for all.” Jos muskettisoturit olisivat ajatelleet vain itseään, tarinaa tuskin olisi syntynyt.

    Kreivi de La Fère, aka. Athos olisikin ehkä vaipunut melankolisuuteensa ja palannut viettämään elämäänsä piikikkään Mylady Winterin seuraan. Aramis olisi vihdoin tullut kaapista ja pelihimo olisi vienyt ahneen Porthoksen syrjäkujille kerjäämään. Yksin jäänyt, nuori ja varomaton d’Artagnan olisi saanut sylikaupalla uusia kalenterikutsuja iltaotteluihin.

    Mutta miksi ihmeessä satu historian hämäristä on niin tärkeä?

    No tietenkin siksi, että sama tarina toistuu ihan oikeissa tilanteissa tänäänkin. Ilmiselvästi Dumas tiesi jotain tiimityöstä, vastuusta ja johtamisesta.

    Yhdysvaltain laivaston Navy SEAL-joukkojen peruskoulutus huipentuu Hell Week -nimiseen harjoitukseen. SEAL joukkojen peruskoulutusta pidetään yhtenä maailman rankimmista voimainponnistuksista sekä fyysisesti että henkisesti. Kokelaita rohkaistaan luovuttamaan, sillä on turvallisempaa kaikille, jos luovuttaminen tapahtuu kotona eikä kentällä. Harjoitusalueen reunalla on kello, jota soittamalla pääsee välittömästi pois. Jopa 90 prosenttia kokelaista kurottaa kätensä sitä kohti heittääkseen pyyhkeen kehään.

    SEAL-operaatioiden johtaja, kapteeni Rob Newson kuvaa, miten suurin syy luovuttamiseen ei ole voimavarojen loppuminen vaan kokelaan fokuksen nyrjähdys tehtävästä tunteisiin.

    ”Ottaessaan ensimmäiset askelet kohti kelloa kokelas on lakannut ajattelemasta tehtävää ja tiimiä. Ajatuksen kääntyessä sisäänpäin – kylmyyteen, väsymykseen ja omaan epämukavuuteen – on enää ajan kysymys milloin hän luovuttaa. Voittava valiojoukko ei ole fyysisesti tai henkisesti merkittävästi vahvempia yksilöitä. He osaavat keskittää kaiken huomionsa käsillä olevaan tilanteeseen ja ihmisiin ympärillä, he suoriutuvat mistä vain.”

    Vaikeuksiin ajautuminen on väistämätöntä myös modernissa ohjelmistokehityksessä, jos huomiokyvyn valokeila piirtää vain oman tontin rajoja. Olet varmaan joskus törmännyt käsitekalmariin ”siiloutuminen”. Tästä siinäkin on pohjimmiltaan kysymys.

    Onnistumisten tärkein tekijä ei ole ihmiten kyvyt ja kapasiteetit. Oikeasti pelin ratkaisee taito suunnata huomio tiimiin ja tehtävään. Siksi suosittelen aina palaamaan muskettisotureiden maksiimiin.

    Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.

  • Guagamelan taistelu ja Obaman yrtit

    Guagamelan taistelu ja Obaman yrtit

    Kun Aleksanteri Suuri valmistautui kohtaamaan Persian kuningas Darius III:n legendaarisessa Gaugamelan taistelussa, eivät numerot olleet Aleksanteri Suuren puolella. Hänen mellastaessaan pitkin Välimeren rannikkoa oli jo kertaalleen siipeensä saanut Darius keskittynyt kokoamaan sadantuhannen hevos- ja jalkamiehen joukkoa seuraavaa kohtaamista silmällä pitäen.

    Aleksanteri Suuren armeija ei ollut puoliakaan tästä ja kun Gaugamelan taistelua edeltävä ilta koitti, epävarmuus suuren valloittajan leirissä levisi. Parmenion, Aleksanterin sotilaallinen neuvonantaja saapui tämän telttaan ehdottaen yöllistä hyökkäystä pimeän turvin, mutta Aleksanteri kieltäytyi suoralta kädeltä: Yöhyökkäys olisi tavallista, eikä hän ole tavallinen.

    Myös Darius oli ajatellut neuvonantajan tavoin ja aavistellut yöllistä ylläkköä. Aleksanteri hyökkäsi vasta auringon noustessa. Yön valvomisesta väsynyt persialaisten armeija oli helppoa hakata.

    Kesken Top Chef Mastersin kuvausten ruotsalais-etiopialainen huippukokki Marcus Samuelsson sai kuulla olevansa yksi niistä kuudestatoista kokista, jotka oli valittu tekemään menu-ehdotusta Barack Obaman ja Intian pääministerin Mammohan Singhin osavaltiovierailulle. Kokeille oli annettu tarkat ohjeet, joiden mukaan joka ikinen osavaltioillallinen vuodesta 1874 lähtien oli rakennettu ranskalais-amerikkalaisen fuusiokeittiön varaan. Samuelsson järkeili, että tekemällä sitä samaa kuin 15 muuta huippukokkia, ja tarjoamalla odotetunkaltaista lopputulosta, hän ei erottuisi joukosta. Oli selvää, että inspiraatio tuli hakea jostain muualta.

    Samuelsson käänsi katseen Intiaan. Taustoittaessa selvisi, että intialainen pääministeri oli kasvissyöjä, joten menun tulisi rakentua ankanreisien ja possunkareen sijaan kasvisten varaan. Tätä pohtiessa Samuelssoniin mieleen juolahti Michelle Obaman keittiöpuutarha Valkoisessa talossa, jonka jälkeen suunta oli selvä. Samuelsson otti riskin rakentamalla perinteitä rikkovan intialais-amerikkalaisen kasvismenun – ja voitti.

    Tekemällä tuttuja asioita tuttujen seurassa saadaan myös tuttuja tuloksia. Astumalla yllättävään suuntaan ja hylkäämällä oletukset avautuu usein täysin uudenlaisia olosuhteita onnistumiselle. Eteen tulee uupuneita sotureita ja Michelle Obaman yrttejä.

    Mutta mitä tekemistä tällä on testauksen tai softakehityksen kanssa? Nyt on sun vuoro. Anna palaa. Kommenttikenttä odottaa ajatustasi!

  • Miten softa rikotaan?

    Miten softa rikotaan?

    Hercule Poirotin tehtävä oli selvittää murha, ei tehdä sitä. Sama pätee testaajiin. Testaajan tehtävä on kertoa totuus tuotteesta, ei rikkoa sitä. Koska bugi on jo pesiytynyt softaan, jää testaajan tehtäväksi salapoliisin lailla etsiä ja paljastaa bugit.

    Sen sijaan, että testaaja rikkoo softan, hän paljastaa softan olleen alun perin rikki. Testaus onkin täten varsin luovaa työtä: johtolankoja hyödyntäen testaaja kaivaa esiin ne viheliäiset bugit, jotka ovat jo iskeneet kyntensä tuotteeseen.

    Saalistusluonteinen työ ei ole tapaohjattua työtä vaan enemmänkin luovaa työtä. Testaus, kuten ihan mikä tahansa luova työ, voi altistaa tekijänsä kriisin partaalle. Tällöin ihminen taantuu tapojensa tasolle, toteuttamaan vanhoja tuttuja rutiineja.

    Mitä tehdä, jos uusia testausideoita ei enää ole?

    Tuttuja tuloksia syntyy tekemällä tuttuja asioita tuttujen ihmisten kanssa tutussa ympäristössä. Sen sijaan, uusia tuloksia syntyy uusien asioiden äärellä, uusien ihmisten ympäröimänä.

    Mistä muualta testausideoita voidaan ammentaa? Liputamme listojen puoleen. Aivan uskomaton esimerkki on CRUD: create – read – update – delete. Tai EPIC, joka muuten syntyi Antin päästä lentokoneessa! Myös HITTO-malli toimii loistavasti uusien ideoiden ammentamisessa.

    Tukisanalistat auttavat luovan prosessin alkuun. Ne lohduttavat niinä epätoivon hetkinä, kun testaaja meinaa taantua tapojensa orjaksi. Katso videolta, miten voit hyödyntää yllä mainittuja listoja uusien ideoiden synnyttämisessä!

    Pst! Paras Testauskurssi on saanut jatko-osan. Liity mukaan ilmaiseksi: https://testauskoulutus.fi/aamuqaqa/
    Saat viikottain meiliisi videomateriaalia laadunvarmistuksesta ja testauksesta – ilman spämmiä!

  • Kun tulokset ja tappiot seuraavat suorituskykyä

    Kun tulokset ja tappiot seuraavat suorituskykyä

    Kiire kihelmöi ohimolla ja vuoronumerossa luki 42.763. Keskimääräinen jonotusaika oli 1 tunti ja 47 minuuttia. Jouluostokset BR-lelujen verkkokaupasta jäivät tekemättä, sillä seuraava ovi löytyi vain kahen klikkauksen päästä. Tänä vuonna en enää jaksanut koittaa onneani.

    Sama virsi toistui kun musta perjantai yllätti. Gigantin IT-tiimi jakoi jonotusnumeroita sillä välin, kun Powerin verkkokauppa tykitti tiskiin 2 miltsillä kauppoja. Pimeetä sanon minä.

    Verkko-operaattorin asentajat saivat uuden ERP:n alle. Töiden kirjaaminen päivän päätteeksi takkuili. 15 minuuttia vartomista ei vaikuta pahalta, mutta 97 asentajan tiimillä se teki 349.200€ lisälaskun vuodessa paskan performanssin takia. Kestävästä mielipahasta puhumattakaan.

    Softan suorituskyky on ratkaisevaa niin noloa kompastumista karttavan kuin multimenestystä janoavankin bisneksen rakentamisessa. Olipa kysymyksessä sitten muukalaisvirran muuttaminen rahaksi tai rajapinta teollisuusjärjestelmässä, sama periaate pätee: Huomaamattomalta tuntuvat aikaikkunat tahkoavat tappioita silloinkin, kun me lomailemme.

    • 53% mobiilikäyttäjistä hylkää tuotteen tai palvelun, jos sen lataaminen kestää yli 3s. (Ref. Google)
    • Jokainen 500ms suorituskyvyssä vaikuttaa suoraan liikevaihtoon 5%. (Ref. Amazon & Walmart)
    • 1s viive latauksessa kyykyttää konversiota 7%. Se tarkoittaa 7 menetettyä maksajaa 100:sta muukalaisesta. (Ref. Strangeloop)

    Paska perffi on kallis kaveri. Oletko koskaan pohtinut, mitä se teidän tapauksessa maksaa? Samaan aikaan priima perffi voi auttaa hakkaamaan hilloa viivan alle myös pyhinä ja päivän pimeinä tunteina.

    Jo kenraali Moltke sanoi aikanaan ”No battle plan ever survives contact with the enemy”

    Tehokkaan kaluston kätkeminen konepellin alle tai skaalautuvan arkkitehtuurin suunnitteleminen ovat kyllä hyviä tapoja käsitellä suorituskyvyn sudenkuoppia. Silti vain harvoin suunnitelmat kestävät todellisuuden testissä.

    Onneksi suorituskykyä ei tarvitse todeta oikeiden käyttäjä- tai kassavirtojen kustannuksella.

    Aloita ajoissa ja selvitä vastaus polttavimpiin kysymyksiin testaamalla.

  • Tietoturva ja tietämättömyys eivät kulje kaksin

    Tietoturva ja tietämättömyys eivät kulje kaksin

    Kylmä hiki käänsi keskittymisen kelloon. Onneksi palaveri on pian ohi. Ovessa on kyllä lukko, mutta aamulla kotoa lähtiessä se oli unohtunut auki. Kuka tahansa voisi kävellä sisään vain kahvaa kokeilemalla. Tietenkin me molemmat tiedämme, että lukko ei pidä sorkkaraudalla varustettua varasta ulkona, mutta useimpiin onnenonkijoihin se toimii mainiosti.

    Yritysten kulunvalvonta on usein huolellisempaa. Vahvistettujen erikoisovien lisäksi löytyy rfid-lätkät, liiketunnistimet, kameravalvonta, vartija ja etäohjattavat murtohälyttimetkin. Yritysten fyysinen turva on usein tyylikkäästi tarpeeseen mitoitettu.

    Kuitenkin, kun katsotaan softatuotetta, vain harvalla on täysi käsitys turvallisuuden tasosta. Onko tuotteen tietoturva verrattavissa kylmää hikeä henkivään unohtuneeseen kotioveen vai ovatko turvallisuusfeaturet Fort Knoxin veroiset? Verkko on tulvillaan avoimia ja ilmaisia työkaluja sovellusten tietoturvan haastamiseen. Jopa harrastelijahakkerin on helppoa keittää mittava soppa yrityksen viestintäjohtajan nautittavaksi.

    SiteLockin analyysin mukaan verkon varvikossa istuva softa on keskimäärin 44 hyökkäyksen kohteena päivässä. Se tarkoittaisi, että 16.060 kutsumatonta vierasta käy kokeilemassa kotiovesi kahvaa vuodessa. Mistä tiedät, että ovi on lukossa ja pahikset eivät pääse parruttamaan tuotettasi ja asiakkaitasi epärehellisin tarkoitusperin? Mistä tiedät, että kilpailijasi kätyrit tai anonyymit anarkistit eivät livahda sisään huomaamatta?

    Tuuriin voi toki luottaa ja se on erinomainen strategia aina siihen asti, kun tavara lopulta osuu tuulettiimeen. Tietenkin on niin, että tuotteen turvallisuutta uhkaavien virheiden saalistaminen on viisasta tehdä ennen vihollista. Siksi suosittelen tuttuun tyyliin:

    Kiipeä ylävirtaan. Aloita ajoissa ja selvitä vastaus polttavimpiin kysymyksiin testaamalla.

  • Napapiirin Sankarit ja softakehitys

    Napapiirin Sankarit ja softakehitys

    Vasenta korvaa kuumotti. Luuri oli pakko siirtää seitsemän sentin päähän, sillä asiakas huusi kurkku suorana saatanaa. Tiimi oli mokannut, sillä viheliäinen virhe oli päässyt piiloutumaan softaan sunnuntain julkaisuun asti. Oli jo liian myöhäistä säilyttää kenenkään kunnia.

    Kuinka käy kun ryystää erämaapurosta, johon on pilaantunut poro yläjuoksulle?

    Ripuli, kuume ja kalmanhiki iskee, kun bugi pesii pallean alapuolelle. Tuotantoon eksynyt ohjelmistoerehdys toimii juuri samalla tavalla. Softakehityksessä epävarmuus on rankka matkakaveri. Se paitsi pilaa yöunet isojen releasejen kynnyksellä, myös tuhoaa luottamusta ja tiimihenkeä. Lisäksi jäännösvirheiden korjaaminen hukkaa kallisarvoista aikaa ja lopulta kaventaa myös katetta.

    Aivan, kuten Cypher sanoi The Matrix -leffassa. Ignorance is bliss. Tietämättömyys on toki autuasta, mutta menestyvää softabisnestä sillä tuskin tehdään. Mikä siis neuvoksi?

    Vastaus on tietysti yksinkertainen: Kiipeä ylävirtaan. Etsi taudinaiheuttaja ja poista se pelistä. Testaa siis ajoissa ja tee sitä riittävästi.

  • Mikä on bugi?

    Mikä on bugi?

    Mikä tekee testaajasta hyvän bugien pyydystäjän eli henkilön, joka pystyy suoltamaan liiketoimintaa palvelevia huomioita asiakkaalle?

    Jotta pystyy kutsumaan itseään taitavaksi bugien metsästäjäksi, täytyy testaajan rinnasta kummuta sisäistä varmuutta, kun hän havaitsee jotain kummallista. Vaikka bugi olisi saatu sisäisellä varmuudella satimeen, homma ei lopu siihen: pyydystäjän tulee omata myös erinomainen kyky perustella löydös muille.

    Mutta hetkinen. Ennen kuin olemme määritelleet metsästäjän tärkeimmät taidot, olisi varmaan myös hyvä miettiä hetki saalista: Mikä on bugi?

    Bugi on asia, joka rassaa jotakuta, jolla on merkitystä.

    Syvällisen ymmärryksen yllä olevaan aforismiin saa purkamalla sen palasiin ja katsomalla vielä videolta selitykset alla oleviin osasiin:

    1. Keitä ovat ihmiset, joilla on merkitystä?
    2. Mitkä ovat asioita, jotka rassaavat
    3. Mitä on rassaaminen?

    Kaikki tämä kulminoituu epäjohdonmukaisuuden käsitteeseen. Mitä paremmin testaajan huomio kiinnittyy epäjohdonmukaisuuksien metsästykseen, sitä parempi bugien metsästäjä hänestä voidaan leipoa. Kuitenkin, jos testaaja keskittyy epäjohdonmukaisuuteen ainoastaan speksin ja toiminnan välillä, hän ei ole vielä kovinkaan hyvä bugin metsästäjä.

    Mistä muualta epäjohdonmukaisuuksia sitten voi etsiä? Olen kehittänyt ihan hemmetin hedelmällisen mallin johdonmukaisuusperiaatteiden joukosta, jonka nimi on HITTO.

    H = historia
    I = imago
    T = tarkoitus
    T = tuote
    O = odotukset

    Tämä malli tuo varmuutta bugin metsästykseen ja sen sisäistämällä testaaja omaksuu kyvyn selittää, miksi bugi on bugi. Kaikista HITTO:n aspekteista voi löytää epäjohdonmukaisuutta, jotka voidaan määritellä bugiksi. Videolla Antti jakaa esimerkkinsä aiheesta.

    Katso tarkemmat vinkit videoltä ja ota HITTO haltuun, koska pikku-bugi ei välttämättä aina ole pikku-bugi.

    Pst! Paras Testauskurssi on saanut jatko-osan. Liity mukaan ilmaiseksi: https://testauskoulutus.fi/aamuqaqa/
    Saat viikottain meiliisi videomateriaalia laadunvarmistuksesta ja testauksesta – ilman spämmiä!

  • Kenen aikaa bugisi pöllii?

    Kenen aikaa bugisi pöllii?

    Tiukempi ote ratista ja kaasujalan kiristäminen varmasti ratkaisee huolet vaikka joku kiljuisikin vieressä. Matka pimeällä maantiellä, autossa ilman ajovaloja voi päättyä vain yhdellä tavalla.

    Mikäli ei ole kysymys mielenterveysongelmasta, jokainen osaa ensimmäisenä keventää kaasua ja tarvittaessa jopa jarruttaa. Matkaa on mahdollista jatkaa turvallisestikin ilman valoja, mutta vauhti tuskin huimaa päätä. Jostain syystä useat ohjelmistoprojektit kuitenkin painavat kaasu pohjassa pimeää tietä parhaimmillaankin vain vaatimattomat sumutuikut tanassa.

    Softatestauksen tehtävä on tuottaa tietoa tuotteen tilasta niin, että näkymä nousee ensin oikeiden ajovalojen tasolle. Paras lopputulos saavutetaan tietenkin lyömällä ajovalojen lisäksi vielä pitkät päälle. Havainnot ympäristöstä auttavat reagoimaan yllätyksiin ajoissa, niin että virheet eivät pääse kostautumaan kalliisti.

    Toisin sanoen liiketoimintaa uhkaavat bugit tulee pyydystää silloin, kun niihin reagoiminen voi vielä pitää projektin tiellä. Silloin, kun bugien korjaaminen on vielä helppoa ja nopeaa. Kun ne eivät vielä ole päässeet pilaamaan asiakkaan mielenterveyttä ja tuhoamaan tuloksia projektibudjetin alimmalta riviltä.

    Kiipeä siis ylävirtaan. Testaa ajoissa ja tee sitä riittävästi. Bugit löytyvät varmasti. Kysymys on vain siitä kenen aikaa ja mielenterveyttä niiden kanssa painiminen haaskaa. Tiimin vai tulonlähteesi?

  • Miten saalistustyöhön voidaan rakentaa näkyvyyttä?

    Miten saalistustyöhön voidaan rakentaa näkyvyyttä?

    Testaaja törmää usein kysymykseen: miten saada saalistusluonteinen työ eli tutkiva testaus näkyväksi. Nimittäin, kun aikaa ”haaskataan” dokumentointiin, se on automaattisesti pois työn kattavuudesta eli bugien saalistamiseen käytettävissä olevasta kallisarvoisesta ajasta.

    Mikä siis neuvoksi?

    Vaihtoehtoja on toki monia, mutta itse olemme havainneet mindmapit briljantiksi työkaluksi. Kartoittavan testauskierroksen aikana mindmap on pätevä tapa esittää asiakkaalle, mihin aiotaan fokusoitua ja missä prioritettijärjestyksessä. Se on tärkeä väline myös syvää luotaavalla testauskierroksella, sillä se luo hyvän pohjan keskusteluille asiakkaiden kanssa. Ja mikä parasta, päheän mindmapin oppii tekemään muutamassa minuutissa. Tsekkaa videolta, kun Tuna näyttää käytännössä, mistä osista mindmap voisi koostua!

    Ps. Joko sormet syyhyää innosta, mutta et tiedä mitä työkaluja käyttää? Meidän mielestä elämää helpottavia innovaatioita on muun muassa XMind, MindMeister ja MindMup. Tsekkaa ainakin ne.

    Pst! Paras Testauskurssi on saanut jatko-osan. Liity mukaan ilmaiseksi: https://testauskoulutus.fi/aamuqaqa/
    Saat viikottain meiliisi videomateriaalia laadunvarmistuksesta ja testauksesta – ilman spämmiä!