Sitä saa, mitä mittaa!

Taloustieteilijä on sikäli vänkä otus, että se tarvii numeroita pystyäkseen vertailemaan asioita. Tästä syystä ekonomistit ovat keksineet joukon huikeita mittareita, joilla voidaan seurata esimerkiksi taloudellista suorituskykyä.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka asiakaspalveluhenkilöstö jätti vastaamatta puheluihin. Yrityksen johto oli näet päättänyt, että mitä pienempi aukiolevien tukipyyntöjen määrä on, sitä paremmat bonukset asiakaspalveluhenkilöstö saa. Ja kun uusia tukipyyntöjä ei oteta vastaan, ei niitä varmasti jää myöskään käsittelemättä!

Eihän tuo nyt aivan nappiin mennyt.

Ohjelmistoprojekteissa seuraataan monesti esimerkiksi testikattavuutta, maturiteettia, löydettyjen virheiden kokonaismäärää, auki olevien virheiden määrää, toteutettuja vaatimuksia jne. Haastetta mittaamiseen tuo se, että täsmällisiä määritelmiä mittareille kukaan ei ole vielä keksinyt vaan mittareiden kuvaukset vaihtelevat projektista toiseen. Lisäksi ohjelmistoinsinööri on aivan yhtä pätevä luovimaan kannustimien maksimoinnissa.

Huhu kertoo yrityksestä, jonka ohjelmistotestaajat pyysivät koodareita jättämään virheitä ohjelmistoon. Yrityksen johto näet oli päättänyt, että mitä enemmän virheitä testaajat löytävät, sen paremmat suoritukseen perustuvat palkkiot nämä saavat. Vastaavasti kehittäjät saivat suorituspalkkioita korjatuista virheistä.

Mittaamisen riskit pitää tiedostaa kaikkialla. Myös softatestausta arvioitaessa.

Mieti tarkkaan, kuinka mittaat testaajiesi suorituskykyä. Väärin asetetut mittarit ohjaavat käyttäytymistä täysin väärään suuntaan. Jos mittareihin lisätään vielä taloudellisia kannustumia, väärinkäytöksen riski kasvaa.