Muutama sana asiakaslähtöisyydestä
Kurkkasin pikaisesti muutaman suomalaisen ohjelmistoyritysten verkkosivuja. Monet arvoistaan julkisesti puhuvat ilmoittivat olevansa erityisen Asiakaslähtöisiä. Se on hyvä. Ilman asiakkaita tuskin on tulojakaan.
Uskallan kuitenkin väittää, että liian moni yritys jättää käyttämättä loppukäyttäjien panoksen tuotekehityksensä apuna. Turhaa riesaa ja häiritsevät työtä, voi moni ajatella. Melko asiakaslähtöistä.
Yhdysvaltalainen Standish Group julkaisee säännöllisin väliajoin Chaos Reportin. Raportissa kerrotaan mm. miksi ohjelmistoprojektir onnistuvat tai epäonnistuvat. Vuoden 2009 raportin voi tilata 99USD:n hintaan, mutta koska vuoden 2004 Chaos Reportin dataa on luettavissa ilmaiseksi, katsotaan sitä. Keskustelun herättämiseksi tehdään suoraviivainen oletus, että onnistumisen syyt ovat pysyneet kutakuinkin samana. Vertailun vuoksi kerrotakoon vielä, että vuonna 2004 29% projekteista oli onnistuineita, kun vastavaa luku 2009 on 32%.
Chaos Reportin mukaan onnistuneen softaprojektin tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä on käyttäjien kuunteleminen projektin aikana. Lisäksi jo vuoden 1995 Chaos Report totesi, että mikäli projektissa oli haasteita (toimitus oli myöhässä, budjetti ylittyi ja tai toiminnallisuuksia oli karsittu), yksittäisistä tekijöistä suurimpana syynä oli käyttäjäpalautteen puute. Yli joka kymmenes projektin epäonnistuminen johtui siitä, että käyttäjiä ei ole viitsitty/jaksettu/voitu kuunnella kehitysprojektin aikana. Esimerkkinä voidaan mainita sähköisen äänestyksen kokeilu viime syksyn kunnallisvaaleissa. Todellisten käyttäjien käyttäjäkokemukset ja palaute jätettin, ei pelkästään huomiotta, vaan kokonaan hankkimatta.
No, mitenkäs tämä nyt sitten liittyy testaukseen? Ottakaa asiakkaanne (ei pelkästään niitä päätöksentekijöitä vaan myös tuotteenne päivittäiset käyttäjät) mukaan tuotekehitykseen. Minä ainakin olisin riemuissani, jos yritykselleni räätälöitäisiin jokin työkalu ja minua pyydettäisiin mukaan varmistamaan sen toiminnallisuuksia jo kehityksen aikana! Tuotteen käyttäjäystävällisyys kasvaa. Se on mitä mainiointa markkinointia yrityksen muita tulevia projekteja ajatellen. Loppukäyttäjien palaute jo tuotekehitysvaiheessa antaa myös paljon lisää myytävää ja jatkokehitysajatuksia.
Loppukäyttäjien palaute on erinomaisen tärkeää varsinkin siinä tilanteessa, kun vaatimusmäärittely on parhaista yrityksistä huolimatta jäänyt puutteelliseksi. Kun loppukäyttäjiä kannustetaan testaamaan kehityksen alla olevaa toiminnallisuutta, saadaan mahdolliset vaatimusongelmat korjattua.
Pystytä julkinen testiserveri. Lahjo loppukäyttäjät kehitettävien ominaisuuksien testaajiksi. Kirjaa ylös kehityskohdat ja projektin ulkopuoliset toiminnallisuusehdotukset. ”Ihan kiva”-ominaisuuksien lisäksi saat ilmaisia vinkkejä asiakkaasi tuloksen parantamiseksi. Se on rahanarvoista matskua.
Suurimmat ongelmat asiakaspalautteen hankinnassa ikävä kyllä liittyvät siihen ettei yrityksissä ole osaamista moisen palautteen keräämiseen. Pyyntö ‘please give some feedback’ ei yleensä tuota kovin konkreettisia vastauksia. Lisäksi oman rajallisen kokemuksen mukaan tilannetta vaikeuttaa myös erilaiset salassapitosäännökset ja palaute saattaa olla vaikkapa ‘käytettäessä tuotetta eräänlaisessa tilanteessa se aiheuttaa ongelmia yrityksemme toisen järjestelmän kanssa, tilannetta tai toista järjestelmää en pysty nimeämään’.
Ehkä jonkun olisi syytä järjestää koulutusta siitä, millaisia kysymyksiä asiakkailta kannattaa kysyä ja kuinka asiakkaat saadaan mukaan tuotekehitykseen. Useat oppikirjaesimerkit ovat jo lähtökohtaisesti kaukana todellisuudesta.
Kiitoksia M’o’S:lle blogin ensimmäisestä kommentista! Toivottavasti keskustelu kiihtyy ja ajatuksia testauksesta jatkossa vaihdetaan reippaalla otteella.
Käyttäjien palaute tulisi kerätä mahdollisimman spesifistä toiminnallisuudesta kerrallaan. “Hei, nyt rajapinta on toteutettu, voitteko varmistaa sen meidän julkiselta testipalvelimelta, että se toimii speksatusti.” Silloin pyyntöön on helppo vastata ja palaute pysyy jokseenkin asiassa. Ihmiset ovat kyllä valmiita antamaan palautetta, kunhan asia koskettaa heitä itseään.
Nuo salassapitoasiat puolestaan ovat kummallisia. On aivan älytöntä, että projektissa pitää salata molemmille osapuolille tärkeitä asioita ihan vain salaamisen vuoksi.
Asiakaslähtöisyys on monelle yritykselle itsestäänselvyys ainakin, jos luemme yrityksen kotisivuja. Valitetavan monesti tämä kuitenkin unohtuu, jolloin vedotaan tiukkoihin aikatauluihin ja budjettiin.
Olen Jaakon kanssa samalla linjoilla, että palautteen tulisi olla mahdollisimman tarkkaa ja hyväksikäytettävää. Lisäksi mitä järkeä on kehittää yhtään ohjelmistoa tai palvelua, jos ostava organisaatio on tyytyväinen, mutta loppukäyttäjä ei.
Tuotteita ja palveluja tehdään loppukäyttäjille. Oli ne sitten kuluttajia tai projektien henkilöstöä. Jollei tuote vastaa heidän mieltymyksiään, ei se mitä todennäköisestikkään tule tuottamaan positiivista vastakaikua ja projektien näkökulmasta tule tehostamaan työntekemistä. Päinvastoin.
Tee tuote tai palvelu ihmisille ja tee se tarpeeseen. Kerää palaute ja reagoi siihen. Näin et ainakaan pysty menemään yhtä helposti metsään.