Kimppakyydissä

Minkälaisella autolla ajat? Pidätkö siitä, että ohjaamossa on ainoastaan polkimet, vaihdekeppi ja ratti vai vaaditko elektronisia ajotietokoneita ja hilavitkuttimia joka lähtöön? Oletko ihminen, jolle auto on ainoastaan keino päästä paikasta A paikkaan B vai onko autosi sinulle mukavuustekijä?

Kuvitellaanpa tilanne, jossa autoon ahtautuu kokonainen testaustiimi. Suurena herrana testimanageri istuu ensimmäisenä ohjaajan pallille, jonka jälkeen pienet testaajat sulloutuvat muille vapaille paikoille. Tilanne on tukala. Liikkuminen tuottaa yllättäviä vaikeuksia ja viime hetkellä havaitaan, että autossa ei ole edes turvavöitä ja ainoa turvallisuustekijä äkkipysähdyksen varalle on muutamaan otteeseen uusitut airbagit kuskin paikalla. Sekalainen porukka lähtee liikkeelle jo ennen kuin viimeinen ovi saadaan edes kiinni. Kuulostaako tilanne tutulta projektielämästä?

Selvennyksenä tähän väliin, tässä tekstissä vertaan edellisten kappaleiden perusteella testauksenhallintatyökalua geneeriseen autoon painottaen peruslaatukriteereihin. Kimppakyyti voi siis alkaa.

Ensimmäisenä autoon istuessa on tärkeätä löytää sopiva ajoasento sekä kuljettajalle että matkustajille. Autossa on siis oltava tilaa liikkua ja penkkien on oltava säädettävissä jokaisen ruumiinrakenteelle sopivaksi. Tämä heijastuu testauksenhallintatyökalun käytössä perustestaajan mahdollisuuksiin vaikuttaa testauksen etenemiseen. Harmillisen monesti työkalun käyttöoikeudet ovat rajoitettu execute-tasolle, jolloin pieni testaaja ei voi kuin istua paikallaan kädet kahlittuna käsinojiin (mikäli niitä mukavuutena on autoon lisätty) ja päätyä tasan sinne minne testimanageri ajaa. Perillä kahleita irrotettaessa todetaan, että testaajan oma-aloitteisuus ei ollut toivottua tasoa. Kehitystä on siis tapahduttava.

Palataan kuitenkin ajassa takaisin matkan päälle. Automatkassa kiistämättä tärkein asia on nähdä mihin ollaan menossa. Tämä seikka on hyvin löyhästi riippuvainen käytetystä testauksenhallintatyökalusta. Tärkeämpää työkalun kannalta on nähdä taustapeileistä millaista jälkeä maantiellä auton takana on. Näkyykö verissäpäin makaavia jalankulkijoita ja hollywoodista tuttuja räjähdyksiä vai normaaliin tapaan eteenpäin soljuvaa liikennettä? Tästä saadusta informaatiosta kuljettajan paikalla istuva testimanageri voi päätellä jo pitkälle ovatko hänen hätäpäissään tekemänsä ratkaisut olleet matkan etenemisen kannalta järkeviä samalla kun takapenkiltä kuuluu jatkuvaa narinaa “Ollaanko jo perillä? Kauanko vielä? Missä mennään?”. Ihannetilanteessa kaikkien matkustajien ikkunan vieressä on omat taustapeilinsä, joista he näkevät sen pienen osan tilanteesta joihin heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa, ja ehkä vielä enemmänkin.

Matkaan kuuluu luonnollisesti myös kyytiläisten mukaan hakeminen. Näin ollen perusoletuksena heillekin täytyy olla tilaa. Projektimanageri soittaa kuljettajalle kesken matkan tarvitsevansa kyytiä paikasta A paikkaan B. Hänelle täytyy luonnollisesti olla paikka varattuna etupenkiltä siten, ettei hän herrasmiehenä joudu katselemaan nahistelevaa testaajalaumaa takapenkillä, vaan näkee selkeästi mistä tullaan ja mihin mennään. Kyyti onnistuu hyvin kun testauksenhallintatyökalusta löytyy tarvittavat tiedot ilman suurempia tuskallisia oikeusprosesseja. Projektimanaageri poistuu kyydistä hymyssä suin ja kiittää kauniista näköalareitistä. Tällainen ominaisuus on työkalun käytössä harvinaista herkkua.

Yhtenä tekijänä autojen hankinnassa arvostetaan niiden ympäristöystävällisyyttä. Eihän kukaan tee työkalullakaan mitään jos se saastuttaa ja tuhoaa ympäristöään. Tämä on melkoisen kärjistetysti sanottu, mutta kyseisenlaisia työkaluja todellakin on olemassa. Jopa suurista alaa hallitsevista nimistä löytyy sellaisia työkaluja, joiden käyttöä kartetaan mahdollisimman pitkään koska ne hidastavat testausprosessia ja tekevät työnteosta kaikkea muuta kuin mielekkään. Ympäristöystävällisyyden kannalta on otettava huomioon myös polttoaineenkulutus. Hankintavaiheessa jokaisen auton ja testauksenhallintatyökalun maksaminen kirpaisee, mutta ensishokin jälkeen 3,5l/100km dieseliä juova mukavan rennosti pörräävä auto on niiden kaikkien kymmenien tai satojen tuhansien kilometrien jälkeen kannattavalta tuntuva hankinta. Tämän huomaa myös testimanageri kuljettajan penkillä ajotietokoneen kattavia valikkoja selatessaan.

Millä saataisiin autosta sitten juuri sellainen kuin halutaan? Auton varustelu on monelle omistajalle tärkeä tekijä matkustusmukavuuden kannalta. Samalla tavalla kuin autosta on valittavissa perus- ja lisävarusteet myös testauksenhallintatyökalu voi olla räätälöitävissä tarkoitukseen sopivaksi.

Miksi työkalun pitäisi ohjata testausprosessi tietyille raiteille, kun työkalun voi myös ohjata testausprosessin raiteille?