Hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty
Juuri pöllimäni tarina kertoo ukrainalaisesta luutnantista, joka lähetti pienen tiedustelujoukon Alpeille. Raju lumimyrsky yllätti ryhmän ja pyryä jatkui taukoamatta kaksi päivää. Luutnantti oli varma karvaasta miestappiosta, kun ryhmästä ei toisenkaan päivän iltana kuulunut uutisia. Kaikkien suureksi yllätykseksi ryhmä kuitenkin palasi vuorilta kolmantena päivänä ja vieläpä ehjin nahoin. Mitä oli tapahtunut? Kuinka ryhmä selviytyi tukalasta tilanteestaan?
Helmikuun kuumottavin puheenaihe on ollu palava lautta. Erityisesti Nokian sellainen. Stephen Elopin kirje työntekijöille kertoi karua kieltä. Erityisesti siitä että Nokialla tehtään yhä paljon vääriä asioita.
Chinese OEMs are cranking out a device much faster than, as one Nokia employee said only partially in jest, “the time that it takes us to polish a PowerPoint presentation.”
Karkeasti ottaen kysymys on siitä, että kiinalainen laitevalmistaja pukkaa tuotteen markkinoille nopeammin kuin Nokialla saadaan PowerPoint kalvot kasaan. Sama ongelma vaivaa isoa siivua suomalaisia yrityksiä tuotekehityksestä testaukseen. Työpanoksesta suuri osa valuu monesti suunnitteluun, säätämiseen ja excelien pyörittelyyn. Tuloksen syntymisen kannalta siis joutavaan puuhasteluun.
Ukrainalainen tiedustelijaryhmä selvisi tukalasta tilanteestaan nopealla toiminnalla. Tilanne oli näyttänyt epätoivoiselta myös tiimin näkökulmasta kunnes joku oli löytänyt taskustaan kartan. Sen jälkeen tiimi ryhtyi toimeen. He pystyttivät leirin, odottivat myrskyn loppumista ja selvisivät lopulta takaisin tukikohtaan. Mielenkiintoista tarinassa on se, että tämä kartta oli Pyreneiltä, ei Alpeilta.
Jos ryhmä olisi alkanut viilaamaan suunnitelmaa, selviytymisstrategiaa ja vielä dokumentoimaan sitä, kaikki olisivat auttamatta paleltuneet kuoliaaksi. Sen sijaan he päättivät rauhoittua, ottaa härkää sarvista ja panna toimeksi. Tarinan opetus tietysti on se, että usein huonokin suunnitelma riittää.
Testaustyössä kuvitellaan usein, että hyvä testiplani ja tarkka testispeksi ovat olleet menestyksen salaisuus. Esimiehet ovat tykänneet kivoista exceliraporteista ja softakin on saatu yleensä aikataulussa valmiiksi, kiitos devausgurujen. Siksi liian moni testausasiantuntija urautuu. Hän kuvittelee, että menestys on saavutettu nimenomaan suunnitelmien ja speksien kautta ja alkaa panostaa aina enemmän näihin asioihin.
Kun urautunut asiantuntija panostaa jatkuvasti enemmän suunnitteluun ja excel-harjoituksiin, amatööriltä näyttävä kilpailija painaa ohi oikealta ja vasemmalta.
Kun yksi laittaa töpinäksi, hän tutkii hetkessä monta reittiä loppuun saakka. Samassa ajassa ns. fiksut hädin tuskin ehtivät valmistautua edes ensimmäiselle etapilleen.
Todelliset onnistujat menestyvät, koska he riisuvat kravaatin, käärivät hihat ja ryhtyvät heti toimeen! Siksi hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty.
Toisaalta. Ei ole väliä miten nopeasti etenet jos etenet väärään suuntaan. Tietty suunnitelmallisuus on hyvästä, mutta suunnitelma ei saa olla päämäärä.
Hmm… Voisiko tässäkin hyödyntää visiota?
Terve Jukka ja kiitos kommentistasi!
Olet toki oikeassa siinä, että nopeasta etenemisestä ei ole mitään hyötyä, mikäli suunta on väärä. Minä kuitenkin väittäisin, että hyvin usein suunnan voi todeta vääräksi vasta kokeilemisen kautta.
Onnistuit kiteyttämään asian kuitenkin hyvin: Liian usein suunnitelman viilaamisesta tosiaan muodostuu se päämäärä. Silloin rahaa ja aikaa palaa ihan vääriin asioihin.