Nykypäivän Kopernikukset
Miltähän mahtoi tuntua Kopernikuksesta, kun hän esitteli kiistattomat todisteet aurinkokeskeisestä maailmasta. Uskalsi väittää, että Maa kiertää Aurinkoa! Kirkko oli voimakkaasti Kopernikusta vastaan, koska heidän oppiensa ja Raamatun mukaan Maa pysyy paikallaan. Roviolle joutaisi tuommonen jätkä!
Varmaan tuntui vähän samalta, kun HUSin radiologisen potilastietojärjestelmien testaajista. Ylen uutisen mukaan
– Keskeneräisten asioiden perusteella jo testausperiodin aikana testaajat toivat esille huolensa järjestelmän valmiudesta, ja voiko sitä ottaa tuotantokäyttöön ilmoitettuna käyttöönottoviikonloppuna, testausraportin yhteenvedossa todetaan.
Todisteet osoittivat, että ongelmia on. Ja että kaikkia tarpeellisia testejä ei ole edes ehditty suorittaa. Tämä tietenkin tuotiin HUS-Kuvantamisen toimitusjohtajan tietoon, mutta Jyrki Putkonen päätti viedä järjestelmän tuotantoon testaajien raporteista huolimatta.
Mikä on lopputulos? Ylen toinen uutinen kertoo, että
Toukokuussa 2012 käyttöön otetussa järjestelmässä on ilmennyt satoja vikoja, jotka on Husissa luokiteltu vakaviksi. Järjestelmän häiriöt esimerkiksi hidastaneet tutkimuskuvien ja lausuntojen saamista ja teettäneet erityisesti radiologeille runsaasti ylimääräistä työtä.
Satoja vakavaksi luokiteltuja vikoja.
Onneksi Kopernikuksen tapauksessa on onnellinen loppu. Sata vuotta myöhemmin muuan herra nimeltä Galileo Galilei nosti aurinkokeskeisyyden jälleen pinnalle. Eihän tästä kirkko tykännyt vieläkään, mutta pikkuhiljaa todisteet alkoivat viedä sijaa uskomuksilta.
Toivottavasti julkisen sektorin IT-hankintojen järkeistämisessä ei mene sataa vuotta. Rahaa on tuhlattu jo aivan riittävästi.
Näistä IT-hankkeista voisi kirjoittaa paksun kirjan otsikolla ”Nykypäivän hölömölöisten tarinoita”.
Marko, niinpä. Semmonen mielikuva jää, että julkiset it-hankkeet menevät säännöllisesti pieleen. En ainakaan äkkiä keksi yhtään positiivisista uutista.
Osallistuin taannoin suurehkoon julkisen puolen SAP-projektiin ja siellä minulle muutama SAP-toimittaja väitti kiven kovaa, että onnistuneita julkisia IT-hankkeita löytyy Suomesta. Esimerkkinä minulle mainittiin Hämeenlinnan kaupungin IT-hanke joka oli siis jonkin sortin SAP-systeemi.
Tuohon väitteeseen en osannut sen kummemmin paljoa sanoa. Toki jos jollakulla löytyy parempaa tietoa aiheesta.
Pitäisi miettiä, mitä ”onnistunut projekti” tarkoittaa. Minulle se tarkoittaa esim. seuraavaa:
– projekti tehtiin aikataulussa
– projektissa tehtiin kaikki tarvittavat featuret
– projektin budjetti ei ylittynyt
– henkilöstö sai tehtyä kaiken ilman suurempia työaikajoustoja/ylitöitä/stressiä (heidän ei tartte olla joustolomilla seuraavaa kahta viikkoa, kun saldot paukkui yli)
– projektin tuottaman softan laatu oli oikeasti tarpeeksi hyvä (esim. ei showstopper vikoja, se ei pääse otsikoihin bugien takia)
– projektissa tehtiin kaikki tarvittava työ (esim. tarvittava dokumentaatio on tehty ja se on ajantasalla, unit/performance ym testit on tehty)
Turhan moni saa kicksejä siitä, että projektin aikataulu tuli hoidettua, vaikka muut asiat ovat retuperällä. Jos tämmöinen väärä kuva aiheuttaa hurraamista, se tarkoittaa sitä, että se myös hiljaisesti hyväksytään oikeaksi tavaksi toimia ja virheistä ei opita.
On muuten oivallinen lista. Nuo kaikki kannattaisi kirjata tavoitteiksi sopparia kirjoitettaessa.
Tässä taas uusi juttu julkisista IT-hankkeista. Tällä kertaa vaatimaton 125 miljoonan budjetti:
http://yle.fi/uutiset/kayttajat_125_miljoonan_it-hankkeesta_aiemmin_meilla_oli_toimivat_jarjestelmat/7039086
Marko, bongasin kanssa päivällä saman. Ihan käsittämätöntä. Pikkusen googlettelin tuota Kaikua ja törmäsin tämmösenen linkkiin:
http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Kiekun_kayttoonotto_valtionhallinnossa/Kiekua_testataan_myos_toteutustyon_aikan%2830086%29
Projektin onnistumisesta kertoo aika paljon tämä lausahdus:
”Hyväksymistestaus tehdään alkuvuonna 2010. Siinä käytetään testiaineistona aitoa virastodataa ottaen kuitenkin huomioon tietoturvan vaatimukset. ”
Samaisessa jutussa kerrotaan, että testauksesta vastaa projektipäällikkö, testaajia ovat pääkäyttäjät ja siinä testataan sopimuksen liitteenä olleet vaatimukset. Toivottavasti projektipäälliköllä ja pääkäyttäjillä on TESTAUS kokemusta/tietämystä ja vaatimukset kattaa myös ei-funktionaalisia sekä negativiisia use caseja. Muuten testataan happy-happy-joy-joy scenaarioita ja selitellään H-moilasina Hesarin etusivulla, kun kaikki ei toimikkaan, kun joku asia tehdään käytännössä hiukan erilailla mitä oli vuonna Heikki ja Kaija speksattu.
Monikohan oikea bugi kääntyy ”uudeksi featureksi”, jonka korjaaminen maksaa lisää? Toisaalta, jos hankkeeseen on lapioitu rahaa jo 125m, niin muutama satakiloa euroja ei tunnu enää missään..
Menee muuallakin projektit pieleen:
http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2014/01/31/ruotsin-electrolux-hukkasi-rahansa-sap-jarjestelmaan/20141572/12
Aika hurjaa, kun tehdään 100M euroa tappiota IT-hankkeella. Olis hemmetin mielenkiinoista nähdä perustelut, että miten noin isoon projektiin ylipäätään on lähdetty.
Lisäksi ois kiinnostavaa kuulla, miten tämä on mahdollista (suora lainaus ko sivulta): ”Järjestelmä ei ilmeisesti missään vaiheessa toiminut Electroluxin toivomalla tavalla.”
Accenturen on varmaan helppo syyttää asiakasta. Mutta luulisi noin isolla talolla olevan kompetenssiä (ja vastuuta) kysellä ja kuulla asiakasta.. eikä tehdä mitä sattuu.