Peura ajovaloissa
Ajoin hämärtyvässä illassa Haaparannasta Ouluun. Täytyy myöntää, että vähemmän pitkiä matkoja ajaneena kaupunkilaisena pimeällä pätkällä ajaminen viritti aistit äärimmilleen. Joku ehkä sanoisi, että jännitti.
Siinä ajellessa tein pienen ajatusleikin ja ehdotan, että teet itse saman. Kuvittele, että ajat autolla. Pimeässä. Ei ajovaloja. Ei katuvaloja. Ei mitään. Pelkkää pimeää. Pelottaako? Ei, et voi pysähtyä. Nyt on vain ajettava.
Tiedät, että ajat autoa ja että auto liikkuu. Näet ehkä mittarista nopeuden, mutta et yhtään tiedä missä olet. Et ainakaan ennen kuin olet jo ajanut kolarin tai ojaan. Mihin olet menossa? Tuleeko risteys? Onko edessä mutka tai esteitä, kuten muita autoja, jalankulkijoita, lapsia, poroja, hirviä jne. Pitäisikö hiljentää vauhtia? Tai kääntää rattia?
Aika harvat ajavat autoa näin, vaan haluavat käyttää vähintäänkin ajovaloja ja mieluiten vielä pitkiä valoja. Kuitenkin moni ohjelmistoprojekti ajaa usvaisessa yössä joko pimeänä, parkkivaloilla tai korkeintaan ajovaloilla. Sanoisin, että melko tyhmänrohkeaa!
Ohjelmistotestauksen tehtävänä on tuottaa tietoa paitsi nykytilasta, myös edessä vaanivista vaaroista. Mitä enemmän erilaisia testauksen osa-alueita lisäät ohjelmistoprojektiisi, sitä enemmän saat elintärkeää tietoa. Onko sinun ohjelmistoprojektisi valokeila riittävä?
Suosittelemme myös:
Miksi softa ei kelpaa?
Softaa voi kehittää kahdella tavalla. Voimme hankkia uskomattoman näkemyksen ongelmasta, jonka ratkaisemme. Tuotamme jotain niin uutta ja...
Ei valmistu viilaamalla
Ihmiseen on sisäänrakennettu semmonen jännä ominaisuus, että pitää suunnitella älyttömän tarkasti kaikki. Pilkulleen pitää suunnitella,...
Laatu ei takaa tulosta
Olen istunut testaajan tuolilla samaan aikaan kun kehittäjäkollega käytävän toisella puolella hieroi kahta koodiriviä kuusi tuntia. Ratkaisu ei...
Sattuipas hyvä aihe sillä tähän sopii pätkä erästä aikaisempaa kommenttiani. Nimittäin sellainen virhe joka on tuntematon, niin tätä virhettä on käsiteltävä kriittisenä virheenä.
Jos kuljet pimeässä ilman ohjelmistotestauksen tuomaa valaistusta, niin silloin sinä et voi nähdä mitä eteesi tulee. On ainoastaan järkevää, että tilannetta kohdellaan kriittisenä virheenä.
Testauksen tuomaa tiedon holpottavaa ja vapauttavaa tunetta voisi verrata vaikkapas sellaiseen, että jos mahalaukussasi kirvistää ja et ole aivan varma että miksi näin, niin ajatuksiisi saattaa hiipiä hurjiakin mielikuvia siitä mikä vika mahtaa olla. Vaan kun lääkäri kertoo, että “no kyllähän se nyt varmasti vähän vääntää jos noin paljon chiliä syö” niin voi sitä helpotusta, kun tilanne muuttui tuntemattomasta tunnetuksi.
Dokumentoitu virhe ja testauksen valot päällä ajaminen on mahtavaa ja mukavaa.
Totta turiset! Aika hiljaa sitä ajaisi autolla ilman valoja, kun mielellään sen reagointimahdollisuuden itselleen kuitenkin jättäisi.
Jossain välissä tuli mietittyä asiaa myös näin: Sammutatko ajovalot, kun olet ajanut riittävän kauan ilman havaintoa mistään vaarasta? Ei siellä mitään ollut. Miksi siis turhaan kuluttaa niitä valoja?
Hyvä analogia! Tässä tulee testauksen lainalaisuudet esille myös siten, että vaikka olisi kuinka hyvät valot, niin se ei estä sitä, etteikö peurakolaria voisi silti tapahtua.
Tuokin pitää paikkansa. Kysehän on riskeistä ja niiden minimoinnista. Ajovalot luonnollisesti ovat vain yksi osa kokonaisuutta – joskin erittäin tärkeä osa. Kaikkia riskejä ne eivät silti poista.