Hivenen liiketoimintalogiikan puolelle
Uusi blogin osoite, vanhat vinkeet.
Silti harmittaa.
Testauksenhallintatyökalun osalta iso kauppa oli ns. lähes kiinni. Lupasimme vähentää (potentiaalisen) asiakkaamme laadunvarmistuskuluja 15%. He uskoivat sen.
Sitten meille näytettiin kämmentä! Miksi näin?
Olimme myymässä (potentiaaliselle) asiakkaallemme testauksenhallinnan tehostamista, eli vastaavan työn tekemistä vähemmällä tuntimäärällä. Valitettavasti emme tajunneet, että asiakkaamme asiakas maksaa edelleen testauksesta mieluummin tunti- kuin laatuperusteisesti. Emme ymmärtäneet paikkaamme arvoketjussa. (Potentiaalisella) asiakkaallamme ei ollut mitään syytä parantaa laadunvarmistusprosessiaan.
Ajattelumalli oli kutakuinkin seuraava:
- Maksamme 100 rahaa jokaista 100 testaukseen käytettyä aikayksikköä kohti
- Odotamme teidän löytävän yhden virheen jokaista aikayksikköä kohti
- Emme maksa tippaakaan enempää, vaikka saisitte kiinni 2 virhettä jokaista aikayksikköä kohti, koska hinnoittelemme alihankintatyömme tuntiperusteisesti. Alihankkijoiden vertailu on helpompaa siten!
Prosessin tehostaminen olisi tarkoittanut suoraan 15% pienempää laskutusta. Kuka sellaista haluaa?
Nykyään puhumme kovasti työn tuottavuuden kasvattamisesta. Käsittääkseni tuottavuuden kasvu tarkoittaa sitä, että samassa ajassa saadaan enemmän aikaiseksi. Tai vastaavasti sama määrä töitä saadaan tehtyä vähemmässä ajassa. Tuottavuuden kasvattamiseen vaikuttaa ensisijaisesti osaaminen. Osaamisen kautta työpäivän aikana saadaan aikaiseksi enemmän hyödykkeitä ja palveluita.
Ammattiliike vaihtaa autosi renkaat puolessa tunnissa. Kuinka paljon enemmän olisit valmis maksamaan siitä, että vaihtoon kuluisikin tunti? Maksaisitko tuplat? Tuskin. Minuakin kiinnostaa enemmän sovitun työn ja tuloksen lopullinen hinta kuin tuntiveloitus.
Isot laivat kääntyvät kovin hitaasti. Asiakkaamme (potentiaalinen) on aloittanut neuvottelunsa oman asiakkaansa siitä, että voisivat ottaa suuremman vastuun laadunvarmistustyöstä. Näin jokainen osapuoli voi keskittyä kokonaistuottavuuden kasvattamiseen.
Silloin myös laadunvarmistusprosessin kehittämiselle on tilausta. Me olemme siinä hyviä.
Perustuuko tämä aitoon oikeaan esimerkkiin? Todennäköisesti perustuu ja en itseasiassa ole ollenkaan yllättynyt, että asenne on tuo.
Kyllä perustuu. Tilanne ei onneksi ole täysin lohduton. Myös asiakkaan asiakkaat ovat pikkuhiljaa tajuamassa tilanteen hankaluuden.
Oman kokemukseni tuoman tuntuman perusteella sanoisin, että ammattimainen testauksenhallintatyökalu nostaa työn tehokkuutta merkittävästi enemmän kuin 15%. Myönnän, että mielipidettäni värittää sellainen seikka, että kokeneena testaajana en enää viitsisi edes ryhtyä töihin ilman kunnon työkaluja.
Testauksenhallintatyökalun neljä merkittävintä tekijää minun mielestäni:
1. Keissien suunnittelu sekä tekemisen suunnittelu, että kuka tekee minkäkin keissin jne. Excelin kanssa tämä vaihe on lähinnä yksi suuri sirkus.
2. Keissien ajaminen ja ajamisen jakaminen vaikka eri maanosissa olevien testaajien kesken. Lisäksi ajotulokset päivittyvät reaaliajassa ja näi koko projekti pysyy kärryillä tilanteesta.
3. Raportointi nappia painamalla; särmän raportin muodostamiseen menee muutamia minuutteja verrattuna Word/Excel -hässäkkään joka saattaa ottaa helposti tunteja tai jopa päiviä.
4. Versionhallinta; kaikki tulokset ovat aina tallessa ja helposti tarkistettavissa milloin vain. Valitsee vain kierroksen josta on kiinnostunut ja tulokset ovat heti tarkasteltavissa.
Eli kyllä ammattimaisessa testauksessa on oltava oikeat ja modernit työkalut. Jos verrataan vaikka autokorjaamoa, niin kyllä lekalla ja hitsillä saa edelleenkin ruosteet paikattua, mutta moottorin säätämiseen tarvitaan uudet työkalut. Näin ainakin uudempien automallien osalta 😉
Moro ja kiitoksia Jambo3:lle hyvistä kommenteista. Näinhän se menee, tuossa on lueteltuna varmasti tärkeitä kohtia projektin etenemisen kannalta. Varmasti niitä on myös paljon lisää, ensimmäisenä tulee mieleen liitännät vaatimusten- ja virheenhallintaan.
Kertokaapas lukijat omia ajatuksianne testauksenhallintatyökalulle tärkeistä ominaisuuksista. Kasaan pääkohdista sitten yhteenveden blogikirjoitukseksi. Ja toki vinkkejä käytetään hyväksi myös Tarantulan jatkokehityksessä.