Osto-osaamisen tärkeydestä
Osto-osaaminen on tärkeää. Kun ohjelmistoratkaisuja ostetaan on oltava asiantuntemusta asettaa vaatimukset oikein, arvioida tarjotun järjestelmän ominaisuuksia ja ostopäätöksen jälkeen toimitetun järjestelmän laatua. Ja tietysti hintaa suhteessa näihin.
Julkisella sektorilla kilpailutus toimii erinomaisesti. Järjestelmäratkaisuille asetetaan vaatimukset, niiden perusteella seulotaan tarjoajista parhaat ja valitaan halvin. Homma toimii ja ongelmia ei ole… Eihän?
Professori Matti Pohjola on eri mieltä:
Pallo on täysin hukassa
Eri hallintoalat tuottavat omat tietotekniikkapalvelunsa, kun valtiolle riittäisi yksi Googlen kaltainen palvelukeskus. Näin saataisiin tietotekniikan mittakaavaedut hyödynnettyä.
Mielestäni tässä on nimenomaan kyse vääränlaisesta vaatimustenasettelusta.
Maailmalta löytyy kasa tekstinkäsittelyohjelmia. On Word, OpenOffice, Google Docs ja muutama muu. Tietokoneita lienee lähes 1,5 miljardia. Jokaiselle tekstinkäsittelyohjelmalle pitäisi siis löytyä varsin asiallinen markkinaosuus kappalemäärissä mitattuna vaikka aivan jokaisessa koneessa ei tekstiä käsitelläkään.
Sitten Suomeen. Suomessa kunnilla ja lääkäripalveluita tarjoavilla yrityksillä on erilaisia potilastietojärjestelmiä lähes saman verran kuin tekstinkäsittelyohjelmia koko maailmassa. Effica, Pegasos ja Uranus vain muutamia mainitakseni. No huhhuh.
Potilastietojärjestelmien käyttäjäkunta on tasan kansallinen terveydenhuollon väkimäärä. Järjestelmät eivät tietenkään keskustele keskenään ja hankintavaiheen jälkeen jatkokehityshankkeita on mahdotonta kilpailuttaa. Järjestelmien rajapinnathan ovat suljettuja. Lisäksi järjestelmätoimituksissa on lyhyt huomautusaika ja tämän jälkeen löytyvät virheet korjataa tuntitaksalla.
Eikö olisi ollut järkevämpää heti hankintavaiheen alussa määritellä vaatimuksiin muutama lisäpykälä ja huolehtia että ne täyttyvät. Eikö voisi vaatia että rajapinnat ovat avoimet ja että rajapintakuvaukset jäävät työn tilaajalle. Jos toimittajia ei löydy, niputetaan usemman kunnan ja yrityksen vaatimukset yhteen. Kun potti kasvaa, niin kyllä ne tekijät löytyvät.
Panosta osto-osaamiseen. Huolehdi että tiimistäsi löytyy ainakin teknologia-, testaus- ja talousammattilaiset. Jos oma kompetenssi ei riitä, pyydä ammattilaista apuun.
Kyllä tuohon osto-osaamiseen kuuluu tosiaan vahvasti tuo testaus. Kannattaa ja melkeimpäs pitää lisätä sinne sopimukseen, että tilatun järjestelmän testaa ulkopuolinen taho. Lisäksi tilauksesta hieman riippuen voidaan sopia, että ulkopuolinen testaus osallistuu alusta asti järjestelmän tuotekehitykseen. Ei isovelinä, vaan auttavana kätenä! Niin monesti olemme huomanneet mitkä hyödyt tuotteelle tulee kun testaus on alusta asti mukana. Kun alusta asti testattu järjestelmä toimitetaan tilaajalle, niin todennäköisesti järjestelmä myös toimii kuten sovittiin.
Laatutyö alkaa jo ennen ensimmäistä koodiriviä. Eli laatuihmisten pitäisi olla mukana jo vaatimusmäärittelyvaiheessa auttamassa laatumääritelmän tekoa järjestelmälle.
Järjestelmien yhteensovittaminen on hieman hankalaa. Pitäisi olla jokin riippumattoman tahon rajapintastandardi, jonka sitten jokainen tilaaja teho laittaisi tärkeäksi vaatimukseksi. Muuten käy kuin Finvoice-verkolle – standardi (uh – epäonnistunut kyllä jo sekin – pitää kirjoittaa siitä arvio jossain vaiheessa) on – kuitenkin sitten kaikki osapuolet eivät noudata sitä, joten Finvoice-verkossa liikkuu myös roskaa, joka pitää hyväksyä, mutta ei seuraa standardin määrittelemää XML-schmaa.