Testaus on epäeroottinen bisnes
Ohjelmistotestaus on ihan hemmetin epäeroottinen bisnes. Miksi ihmeessä se ketään kiinnostaisi? Testauspalvelu on kallista ja sen takaisinmaksua ei voi mitata mitenkään. Miksi ihmeessä kukaan ostaisi, jos se ei kosketa henkilökohtaisesti?
Kaikki lähti siitä kun Milla oli ostanut uudenkarhean perheauton. Valkoisen farmarimallisen, sillä hänellä oli koira ja kaksi lastakin. Kaksi viikkoa ajeltuaan Milla sai kirjeen, jossa kutsuttiin tuomaan auto merkkihuoltoon ohjelmiston päivittämisen takia. Kaikkiin vuonna 2011 maahantuotuihin samanlaisiin autoihin oli päässyt vika, joka aiheutti äänimerkin toimintahäiriön jarrutuksessa. Perhana kuinka työlästä, turhauttavaa ja aikaavievää totesi Milla. Millan aikaa koko keikka vei noin tunnin, mutta autovalmistajan aikaa kului vielä vähän enemmän:
- Vian löytäminen, korjauksen tekeminen ja testaaminen: 10 henkilötyöpäivää
- Auton huoltokutsun laatiminen ja lähettäminen kaikille asiakkaille massapostina: 2 henkilötyöpäivä
- Auton huoltoaikataulujen sumplinta koko maassa: yhteensä 20 henkilötyöpäivää
- 2560 auton huoltaminen yksi auto tunnissa: 341 henkilötyöpäivää
Siis yhteensä 373 henkilötyöpäivää kustannuksia yhdestä asiakkaille päätynestä ohjelmistoviasta. Se tekee neljänkympin tuntihinnalla yli 110.000€ kuluja! Sillä rahalla maksaisi aivan kohtuulliset palkat testausasiantuntijalle melkein kahden vuoden ajan!
Huonosti hoidettu testaus kosketti Millaa henkilökohtaisesti. Lisäksi se kosketti autovalmistajan softakehittäjiä, talousjohtajaa, markkinointipäällikköä, PR-vastaavaa, huoltojohtajaa ja maajohtajaakin henkilökohtaisesti. Eikä se johtunut pelkästään oman firman työsuhdeautoista.
Testauksen hoitaminen ja siitä maksaminen ei kosketa kovin montaa ihmistä. Testauksen laiminlyönti sen sijaan koskettaa varmasti!
Suosittelemme myös:
Testaus ei taputtele selkään
Liiketoiminnan kehittämiskonsultin tehtävä ei ole taputella asiakasta selkään ja sanoa, että tässä firmassa on hommat hyvin hoidossa....
Tutkiva testaus ja offshore
Kävin eilen Agile Finlandin järjestämässä Agile Dinner -tapahtumassa. Paikalla oli joukko Oululaisia ohjelmistoalan ammattilaisia useista eri...
Testaus 2010 -seminaari oli ketterä
Minä pidän seminaareista. Niissä tapaa uusia ihmisiä ja puheenvuorotkin onnnistuvat yleensä herättämään paljon hyviä ajatuksia. Tästä...
Minulle testausasiantuntijana hieman särähtää tässäkin artikkelissa oleva sävy, joka antaa ymmärtää että virhe olisi ollut löydettävissä testaamalla. Jokainen asiaan perehtynyt tietänee, että testaus saattaa myös olla suuri kustannus josta huolimatta niitä virheitä menee läpi.
Vaikka suuret johtajat eivät ymmärrä hankkia testausta, minusta ongelma on usein enemmän siinä millaista testausta heille tarjotaan. Kun on muutamia kertoja sijoittanut puolet projektibudjetistaan testaukseen todetakseen että TAAS joutuu itse hyväksymistestauksessa niitä virheitä kaivelemaan esiin, voi olla vaikea uskoa että esimerkin mukainen auton takaisinvetovirhe olisi sijoittamalla kohtuullisesti testaukseen saatu löydettyä.
Puhut asiaa Maaret,
Ihan alkuun haluan kuitenkin todeta, että tietysti tuokin virhe olisi ollut löydettävissä testaamalla. Kukaan ei vain varmasti osaa kertoa kuinka paljon olisi pitänyt sijoittaa aikaa testaukseen.
Testata voi vaikka satoja päiviä ja se yksi virhe olisi löytynyt heti seuraavana kun on jo päätetty lähettää tuote maailmalle. Ikinä ei voi olla varma. Se lieneekin yksi testauksen ongelmista alaa ulkopuolelta katsovan silmissä.
Sitäkin on mahdotonta perustella, että montako takaisinvetoa tai huoltokutsua olisi joutunut lähettämään, mikäli testaus todella olisi laiminlyöty kokonaan. Emme tässä tapauksessa voi muutenkaan tietää mitä kulissien takana oikeasti tapahtui.
Minusta tällaiset tarinat ovat kuitenkin omiaan kertomaan testauksen tärkeydestä alaan perehtymättömälle. Monesta asiasta tulee ihmiselle tärkeää vasta kun se koskettaa jotenkin henkilökohtaisesti.
Aika usein meille päin yhteyttä ottavat uudet asiakkaat ovat kiinnostuneet testauksen tärkeydestä vasta siinä vaiheessa kun tavara on jo osunut tuulettimeen. Silloin asiasta on yleensä tullut myös henkilökohtaista.
Esimerkkihän on hyvä, mutta Honda vetaisi tuosta niin sanotusti seuraavan tason..
http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2011/09/07/ohjelmistovika-sytytti-hondan-autoja-tuleen/201112545/66
”Japanilainen autovalmistaja Honda joutuu vetämään markkinoilta 962 000 autoa ohjelmistovian takia.”
Virheetöntä ohjelmaa tai laitetta ei ole, poikkeuksena ehkä Mora-puukko ja Fiskarssin halkaisukirves. Minua kiehtoo tarina Apollo 13 -avaruusraketista. Apollo 13 ei suinkaan ollut ensimmäinen avaruusraketti, vaan järjestyksessään 13 Apollo-ohjelmassa ja kolmas Apollo jonka kohteena oli Kuu. Alusta ei siis ollu täysin uusi, vaan paranneltu versio malleista 11 ja 12. Raketti alkoi bugittamaan jo laukaisualustallaan ja loppu onkin sitten hyvin dokumentoitua historiaa josta elokuviakin on tehty.
Olisiko Apollo 13 bugit voitu havaita paremmalla ja kattavammalla testauksella? Tämä on kysymys johon en ole vielä täydellistä vastausta kuullut. Minkälaisesta testauksen kattavuudesta puhumme? Olisiko pitänyt testata Apollo 13 ennen kuin sinne laitetaan ihmisiä sisään? Miten tämä olisi ollut tehtävissä? Miten testaat yllättävät tilanteet Kuuta ympäröivällä kiertoradalla? Kokemusta asiasta jo oli, mutta mitä ilmeisimmin ei lainkaan riittävästi. Testausta olisi siis tarvittu lisää entisestään, vai olisiko? Ja olisiko lisätestauksella saatu Apollo 13 pelittämään kuten oli suunniteltu? Minä en tiedä, mutta jatkan takuuvarmasti ajatusyhtälön puintia.