Ensin hutkitaan, sitten vasta tutkitaan

Kävin kesälomilla huvipuistossa. Jokaisen huvipuiston vakiokalustoon kuuluun klassinen karnevaalivasarapeli. Mieleeni palasi elävästi viimekertaiset Aaltoyliopistolla järjestetyt TalentIT -messut. Reaktorin standilla oli kunnon bileet. Porukka jonotti päästäkseen tutustumaan messujen vetonaulaan, tuohon nimenomaiseen “High Striker” -peliin.

Seurasin peliä ja ihmisten yrityksiä kiinostuneena. IT-alalle opiskelevat ja alalla työskentelevät jonottivat innokkaasti päästäkseen kiskaisemaan kiukkuisimman lyöntinsä, mutta kovin harva seurasi lyöntitekniikkaa sivusta tai pysähtyi miettimään, miten pelistä saisi parhaan tulokseen.

Ensin vain hutkittiin ja lopulta kukaan ei pysähtynyt tutkimaan

Harmillisen usein testaajat lähtevät kohteltamaan tutkivan testauksen ihmemaassa samalla tavalla. Eletään kuin pellossa metsästellen bugeja, mutta ei oikeasti yritetä ymmärtää mitä konepellin alla todella tapahtuu. Sehän on työlästä ja joutuu ajattelemaan liikaa.

Kuitenkin lähes poikkeuksetta hyödyllisimmät testauksen tulokset syntyvät tuumaamalla hetken ennen suoritusta. Etsimällä ymmärrystä.

High Strikerissä parhaan tuloksen olisi saanut tutustumalla ensin pelin mekanismiin sivulta päin. Tässä pelissä lyötiin vähän keinulaudan näköisen levyn toiseen päähän. Vastakkaisessa päässä oleva punnus pomppasi ylös lyönnin voimasta. Peli mittasi kuinka korkealle punnus sitten lensi ja kertoi tietysti lyöjän voiman.

Punnus ei ole järjettömän painava, joten punnuksen hypähtämiseen ei olisi tarvittu suurta momenttia. Siksi järkevintä olisi ollut lyödä keinulautaan läheltä sen keskikohtaa ja toisaalta pitää mahdollisimman kaukaa kiinni vasaran varresta. Näin laudan heilahdusliike olisi ollut nopein mahdollinen ja punnus olisi näyttänyt varsin hyviä lukemia kaikille suorituksille.

Kaikki löivät kuitenkin laudan päähän ja tulokset olivat sen mukaiset.

Äkkiä herääkin kysymys: Mitä tutkiva testaus todella tarkoittaa? Minusta siinä on kysymys ensin tutkimisesta ja sitten testaamisesta.

Testaajan on siis syytä pysähtyä säännöllisesti. Tutkia tuotteen arkkitehtuuria, konseptia ja toimintaa. Vain sillä tavalla voi ymmärtää kokonaisuuden ja lopulta tuottaa hyödyllisimmät tulokset myös testaamisesta.