Pisteytyksen prosessi ja valintojen viidakkorumpu.

Eihän talon rakentamisessakaan tarvitse tietää kaikkea kaikesta. Alkuun pääseen, kun tietää, mitä haluaa ja paljonko on budjettia. Tekniikkaa ei tarvitse tuntea vielä aloituspotkun aikaan. Toimittajaehdokkaiden kärkikaarti osaa kyllä kertoa, miten ja millä tekniikalla haluttu maali saavutetaan, jos se on saavutettavissa.

Lehdissä on mehukasta mässäillä epäonnistuneilla tietojärjestelmien hankinnoilla. Samoin sodat, väkivaltarikokset ja pöyristyttävät paljastukset julkkiksista kiinnostavat ihmisiä. Voin vain kuvitella kuinka moinen mehustelu saattaa aiheuttaa epäilyä, jopa kauhua ostajassa. Ainakin meikäläistä stressaisi toisinaan. Hankinnasta vastaavan pää kun kuitenkin on viimekädessä giljotiinin alla.

Suomi on perhanan pieni maa. Kylillä kiertelee huhuja. Mestareilla ja munaajilla on molemmilla maine meillä päin. Ostajan vain täytyy tulla ulos kammiostaan ja pelata peli omaan pussiinsa.

Onnistuneita ohjelmisto-ostoksia on bisnesmaailma pullollaan. Väitän, että tarjouskilvan kokonaistaloudellisuus on joutava kriteeri verrattuna toimittajakandidaattien maineeseen. Mainetta tietenkään ei voi pisteyttää mitenkään, joten viisas ostaja tekee salaisen tutkimusmatkan. Hän tutkii, mitä tietoa toimittajista tiskin alta löytyy. Hän ei keskity pelkästään yritysten nimiin, vaan myös kauppalopojen ja projektipomojen henkilökohtaiseen ammattimaineeseen.

Semifinaaliin valituilla on jo asiakkaita. Tutkimusmatka alkaa kysymällä heiltä. Sitten tiedustellaan, tutuilta toimialassa, ostajakollegoilta ja jopa toisinaan tenniskavereilta. Ammattiostaja antaa puskaradion laulaa herkistää korvansa hiljaisimmallekin tiedolle.

Ja erityisesti hän kiinnostuu kirkkaista pisteistä uutisvirrassa. Esimerkiksi nämä 10 tarinaa paitsi valavat uskoa onnistumisiin, myös viitoittavat tietä vahvan ostamis- ja toimittamiskulttuurin äärelle.

Ei päätä pisteytyksen takia kannata pudottaa. Viidakkorumpu vaikuttaa viisaimpiin valintoihin, mutta ollaan hissukseen. Ei kerrota siitä kavereille.