Vastuunpakoilua vai ajattelemattomuutta?
Verkkopalveluista tulee jatkuvasti siistimpiä. Ne vastaavat onnistuneesti päätelaiden kasvavaan kirjoon. Hittituotteita syydetään markkinoille päivittäin. Kaikissa on linkitykset sosiaaliseen mediaan ja käyttöliittymä, joka on puhdasta herkullisuutta. Verkkopalveluiden hyvään toimintaan ja käyttäjien kokemukseen panostetaan nyt oli kysymyksessä yritys- tai kuluttaja-asiakkaat.
Usein tuotteiden omistajat tilaavat työt ohjelmistokehityksen asiantuntijoilta ja testauksestakin huolehditaan jo. Lähdetään soitellen sotaan.
Verkkopalveluiden rakentamiseen jää kuitenkin lähes aina musta aukko. Tapahtumahorisontin takana on jotain, mistä kukaan ei tiedä tuon taivaallista.
Verkkopalveluiden ei-toiminnalliset alueet, kuten tietoturva ja suorituskyky ovat keskeisessä roolissa onnistuvan verkkopalvelun rakentamisessa. Kuitenkin vastuu näiden toteutumisesta jää lähes poikkeuksetta harmaalle alueelle. Kysymys jää kiusallisesti leijumaan ilmaan harmaan sadepilven lailla aina, kun ulkopuolinen testauskumppani istuu mukaan ensimmäiseen palaveriin ja avaa suunsa.
Tilaaja vastaa siitä, että uusi palvelu täyttää liiketoiminnan vaatimukset. Kehittäjä vastaa siitä, että vaatimukset toteutuvat. Taustalle valitaan palveluntarjoaja, jota aina on käytetty. Kaikki luulevat olevansa tyytyväisiä.
Kuitenkin esimerkiksi palvelun vasteaikojen on todettu olevan yksi avaintekijä verkkoliiketoiminnan rahavirroissa:
- 67% kuluttajista kertoo palvelun hitauden olevan pääsyy ostoskorin hylkäämiseen
- 10 millisekunnin viive voi pudottaa verkkokaupan liikevaihtoa 10%
Poikkeuksetta on kaikkien etu, että toteutettu palvelu toimii. Olitpa sitten missä tahansa roolissa, palveluntarjoajana, tilaajana, toimittajana tai testaajana, muista nostaa kissa pöydälle: Kuka vastaa?! Vastatkaa!
Nyt kysyt sen verran vaikeita, että en haluaisi oikein vastata tuohon. Uskon että jokaisen pitäisi vastata omasta osiostaan.
Lisäisin listaan vielä toimimattomuuden eri browsereissa tai niiden eri versioissa.
Itse päätin ostaa viime jouluna netistä kaikki joululahjat, mitä vaan voi (pelit, lelut, kirjta, elokuvat, jne). Kokeilin alkuun Mannerheimintiellä olevan yhden suomen suurimman kaupan nettiversiota ja halusin ostaa tietyn lelun: ”Etsi” toiminto löysi mitä halusin, mutta en voinut valita ko tuotetta ostoskoriini (päiviä myöhemmin huomasin, että se toimi toisessa browserissa OK). Kiroilujen jälkeen halusin ostaa kirjan ja valitsin toisen suomen suurimmista kirjakaupoista: linkkejä klikatessa vasteajat oli niin suuret, että ostoksia ei voinut käytännössä tehdä (kesti kymmeniä sekuntteja saada sivut/tulokset auki). Jäi kirjat ostamatta, kuten lelukin.. tai siis jäi ostamatta suomalaisista kaupoista.. sain ostettua kaikki (ja samalla hiukan muutakin) amazon.co.uk:sta.
Tämän jutun innoittamana kokeilin juuri kahta suomalaista nettikirjakauppaa.. toisen kaupan etusivu aukeaa noin 8-10 sekunnissa ja toisen noin 4:ssä. Arvatkaa kummasta ostan kirjat jatkossa mieluummin?
Antti osaa hämmentää pakkaa juuri siitä arimmasta kohdasta. Jonkin verran me saadaan lukea uutisista, että uusia paleluita on ollut vaikea käyttää ja niissä on ollut epäjohdonmukaisuuksia. Se mikä kuitenkin kaikkia yhdistää, on suorituskyky tai paremminkin sen puute.
Ironista on se, että sellainen palvelu joka ei oikein kiinnosta montaakaan ihmistä, niin eihän sellaisessa ole mitään ongelmia ja pysyy hyvin pystyssä. Silloin kun palvelu saavuttaa suosiota, niin ne kyykähtävät yksi toisensa jälkeen tai ovat niin hitaita, että käyttäminen muodostuu epämukavaksi.
Minä olen intohimoinen pelaaja ja pelaan vuoden aikana useita pelejä ja voin kertoa, että on lähes sääntö se että pelin julkaisupäivänä mikaan ei toimi. Serverille ei pääse ja foorumit ovat aivan tukossa. Näin käy oikeastaan aina. Tähän ei voi olla kuin yksi syy ja se on se, että pelien tarjoajat eivät yksinkertaisesti pysty testaamaan systeemejään kuorman varalta ja näin ollen heillä ei ole käsitystä siitä, että mitä palvelu oikeasti kestää – ja eihän ne kestä.
Hahaa, Antti on kerrankin väärässä! Keksin välittömästi yhden roolin, joka on riemuissaan huonosti toimivasta palvelusta. Se on KILPAILIJA!
Vakavasti puhuen, suorituskykyasiat ei ilmeisesti ole järin helppoja. Nykyiset monikansalliset systeemit ovat niin massiivisia, että testiympäristön rakentaminen ja aidon tyyppisen käyttäjäkuorman luominen taitaa olla tekemätön paikka. Jotenkin isot toimijat, kuten Amazon, siitäkin selviää kunnialla.
Jos Amazon pystyy pitämään verkkopalvelunsa priimakunnossa, suomalaisilla toimijoilla, joilla on kertaluokkia pienemmät käyttäjämäärät, ei pitäisi olla yhtään tekosyytä surkeisiin vasteaikoihin. Tai sitten ne ovat jo luovuttaneet pelin.
PS. Tämä kommentinkirjoitusruutu on ärsyttävän pieni. Tehkää jotakin!
Niin. Testaaja työ on kysyä niitä vaikeita ja kiusallisiakin kysymyksiä.
Markolta mielestäni hyvä pointti. Päätelaitteiden kirjo kasvaa kasvamistaan. Sen lisäksi, että selaimia ja resoluutioita tulee massiivinen määrä, myös käyttäjien odotukset muuttuvat. Esimerkiksi Androidkäytäjät odottavat käyttöliittymiltä eri asioita kuin iPhonekäyttäjät… Usein jopa huomaamattaan. Monipäätelaitetestaus lienee sopiva termi tälle testauskatveeseen jäävälle alueelle.
Ja toden totta. Kyllä ripeiden ja napakoiden verkkopalveluiden rakentaminen on mahdollista, kuten Amazonillakin. Mieleeni tuli hauska Netflixin käyttämä työkalu, jonka tehtävä on pitää tuotekehitys ja ylläpito sopivasti tarkkaavaisena ja huolehtia että infran vikasietoisuus pysyy kunnossa AINA. Chaos Monkey on työkalu, joka hyökkää satunaisesti Netflixin palvelinten kimppuun 1000 kertaa viikossa: http://arstechnica.com/information-technology/2012/07/netflix-attacks-own-network-with-chaos-monkey-and-now-you-can-too/