Paljonko virhe maksaa?
Testaus on investointi. Investoinnin tarkoituksena on löytää virheet siinä vaiheessa, kun niiden korjaaminen on halvinta.
LinkedInin keskustelupalstalta bongasin linkin, jonka takaa löytyi varsin mielenkiintoinen artikkeli. Artikkelissa käydään läpi 10 kalleimmaksi tullutta softavirhettä. Melko karua tekstiä, tässä muutama ns. herkkupala.
Marsiin lähetettiin luotain. NASA oli tehnyt speksi SI-yksiköissä, mutta koodaaja oli käyttänyt imperial unitteja. Laskeutuminen Marsin pinnalle meni ns. käteen ja luotain hajosi. Kustannus 125 miljoonaa dollaria.
CIA väitti, että Neuvostoliitto varastaa USAn öljyputkinen ohjausteknologiaa. CIA ujutti pikkuriikkisen bugin varastettavaksi. Seuraksena Neuvostoliitossa räjähti öljyputki, jonka Wikipedia toteaa olleen “monumentaalisin ei-ydinräjähdys koskaan avaruudesta nähtynä.” Kukaan ei kuollut, mutta on saattanut tovi mennä korjaillessa.
Toimittaja teki softan julkishallinnolle UK:ssa. Uusi ohjelmisto ei ollut yhteensopiva tilaajan järjestelmien kanssa. Kustannus tähän asti, 1000 miljonaa puntaa.
Sädehoitolaite antoi turhan paljon säteilyä. Viisi ihmistä kuoli.
Loput virheet ja tarkemmat kuvaukset löytyy täältä.
Aika hienosti noissa virheissä ja kustannuksissa tiivistyy likipitäen kaikki ongelmat, mistä mekin Antin kanssa olemme tässä blogissa keskustelleet. CIA:n huijaus on sinällään nerokas, mutta muuten. Määritysongelmia, osto-osaamisen puutetta, kiirettä jne.
Siksi en malta olla toistamatta.
Testaus on investointi. Investoinnin tarkoituksena on löytää virheet siinä vaiheessa, kun niiden korjaaminen on halvinta.
Tai miten olisi listalta puuttuvat:
1. Yhdysvaltain ilmavoimien koneiden järjestelmät sekosivat tyynellä valtamerellä, siirryttäessä ”huomiseen” päivään (Epic fail)
2. Erään matkapuhelinvalmistajan BlueTooth stackista löytyi identinen bugi kuin kilpailijan vastaavasta (CIA temppuko?)
CIA kai yritti opettaa meitä että softatuotteen toteuttajaan katsomatta myös työn tilaajan on syytä varmistua laadusta.
Osataan tuota Suomessakin tehdä testaamattomuudella kupruja. Kauppalehti uutisoi ”Pikku” virheestä
ja se linkki edelliseen.
Testipena, vastaavaa juttua olemme tänään toimistolla useaan otteseen jo käsitelleet. Uusi kirjoitus on tuosta jo tekeillä.