Mitä yhden virheen hinnalla olisi saanut aikaan?
Cadillac SRX on jämäkän näköinen auto. Sitä valmistaa maailman suurin autovalmistaja General Motors. Vuoden 2011 mallin tullessa markkinoille ajoneuvon matkustajaturvallisuus oli ratkaistu ohjelmistolla, jossa kaikkien istuinpaikkojen ilmatyynyistä vastasi yksi järjestelmä.
Markkinoille tulon jälkeen GM:n insinöörit huomasivat kauhukseen hyvin perustavanlaatuisen virheen ilmatyynyjen hallintajärjestelmässä. Mikäli pelkääjän paikalla ei ajon aikana istu ketään, järjestelmä kytkee pois päältä myös takamatkustajien kattokiskossa olevan ilmatyynyn, joka suojaa päätä kuollettavalta iskulta.
Vian löytymisen jälkeen GM joutui kutsumaan Yhdysvalloissa 47,401 ja muualla Pohjois- Amerikassa 3,099 autoa huoltoon ja järjestelmäpäivitykseen. Siis yhteensä 50,500 autoa. Huoltokutsun toimenpiteet eivät takuulla olleet kovin yksinkertaiset.
Jos yhden auton softapäivitysprosessin läpivienti kutsun lähettämisestä huoltoon veisi yhden tunnin valmistajan ja huoltoyritysten työaikaa se kustantaa maltillisella 50 € tuntihinnalla 2,525,000 €. Puhumattakaan imagohaitasta tai asiakkaalle aiheutuneesta mielipahasta.
Lupasin taannoin myydä vain testauksen konkreettisimpia tuloksia – löytämiäni bugeja – hintaan 79 € / kappale. Tuohon hintaan minä olisin sitoutunut metsästämään GM:lle 31,962 bugia.
Esimerkki on tyly. Autoteollisuus on nimittäin yksi niistä muutamista teollisuuden aloista joissa testaus on ollut merkittävästi mukana yli sata vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet lukea useita uutisia uusien autojen huoltoon kutsuista ja syynä ollut valitettavan monesti ohjelmistovika.
Täytyykö tästä nyt sitten päätellä, että ohjelmistojen testauksessa on jotain sellaista mitä ei perinteisillä autoteollisuuden testausmetodeilla kyetä täysipainoisesti ratkaisemaan? Vastaan itse omaan kysymykseeni siten, että kyllä näin on ja uutiset puoltavat tätä näkemystä.
Mikä niistä ohjelmistoista sitten tekee niin vaikeasti testattavia kokonaisuuksia? Se on mielestäni olennainen kysymys. Yksi syy eittämättä on se, että ohjelmistoteollisuus on suhteellisen uusi teollisuuden ala verrattuna moneen muuhun alaan. Ohjelmistojen testaus on kuin villi länsi – vai onko?
@Ammattitestaaja: Autoteollisuus on vaan senmoinen ala, että siellä menetetään ihmishenkiä jos autoissa on vikoja. Ongelma on varmasti juurikin tuo fokuksen jääminen raudan tasolle ohjelmistojen ottaessa valtaa.
Seuraavaksi kysymys: Kuinka moni lapsiperhe ostaa tuon auton sen jälkeen, kun heidän tietoonsa on tullut tuo ohjelmistovika? En itse ainakaan ostaisi, vaikka nätti biili onkin. Ainakin yhden potentiaalisen asiakkaan menetti Cadillac softabugin kautta. onko se laskettu bugin kuluihin?
Olisiko Provella aluevaltauksen paikka autoteuollisuuden puolelle? 😉
Minussa tuo herättää jopa luottamusta. Jos tuommonen bugi on löydetty, niin voisin myös olettaa sen olevan korjattu. Ja ehkä myös yhtä kriittiset turvavälineet on käyty läpi ja fiksattu.
Tekstistä päätellen virhettä ei löytänyt loppukäyttäjä, eli ainakin kuolonkolarilta säästyttiin, siis jotain positiivista tässäkin.
Kiinnostaisi tietää kuinka kattavat testit tuollaisen järjestelmäpäivityksen jälkeen tehtiin/yleensä tehdään. Minkälaista settiä mahtanevat pyörittää vakavan bugin korjauksen jälkeen?
Alkuperäiset testit eivät ainakaan olleet riittävän kattavat.
Lisäksi kiinnostaisi tietää miten GM:n insinöörit löysivät tuon bugin.
Kiitos herrat kommenteistanne! Erinomaista settiä.
Testaus on vähän kuin murtohälytin tai vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Sellaisen huomaa tarvitsevansa vasta kun tavara on jo osunut tuulettimeen riittävän pahasti. Autoteollisuus voi olla yksi niitä aloja, joilla mikään ei vielä ole mennyt vikaan riittävän suuressa mittakaavassa. Ehkäpä taloudelliset tappiot takaisinkutsuista ja imagohaitoista eivät ole vielä riittävä syy alkaa laittamaan asioita kuntoon?