Kyseenalaistamisen taitoa etsimässä

Jauhot suuhun. Kävin tovi takaperin Tampereella, Kataran Mikan tutkimusryhmän järjestämässä mallipohjaisen testauksen seminaarissa. Avauspuheenvuoron käytti Googlelta ja eBaylta testauskokemuksia kerännyt Julian Harty. Julian veti terävän avauksen testausautomaatiota käsittelevälle seminaarille:

Suurin osa testausautomaatiosta on roskaa ja joutaisi suorinta tietä romukoppaan.

Jos et usko väitettä, niin kokeile itse: Nasauta testit käyntiin ja ota sen jälkeen esimerkiksi serveriltä virrat pois. Tarkista tulokset.

Hämmentävän usein automatisoidut testit tuottavat hyvän pass-raten vaikka jotain oleellista ympäristöstä puuttuukin. Tällaisen kokeilun tarkoituksena on selvittää kuinka helppoa on saada automatisoidut testit tuottamaan väärää informaatiota. Kysymys on tehtyjen ratkaisuiden jatkuvasta kyseenalaistamisesta. Testauksen kohteen lisäksi on siis muistettava suhtautua kriittisesti myös itse testauksen toteutustapaan.

Testausautomaation yksi suurimmista synneistä on tuudittautuminen hyvän olon tunteeseen siitä että nyt on tehty paljon töitä. Työ tuntuu tulokselliselta kun on saatu ajettua valtava testimassa onnistuneesti läpi. Tässä tilanteessa on muistettava haastaa oma ajatusmaailma kerta toisensa jälkeen perustelemaan: Onko testauksen tavoite valtavan testimassan läpi ajaminen vai järjestelmän oleellisten virheiden kiinni saaminen? Entäpä jos automaation rakentamiseen käytetty aika olisi käytetty virheitä etsivään manuaaliseen testaukseen?

Testauksessa onnistumisessa on siis kysymys taidosta kyseenalaistaa, mutta pelkästään se ei riitä. Asiat täytyy osata myös kommunikoida muille. Täytyy olla sosiaalinen kaveri. Mutta sekään ei vielä riitä. Ongelmiin täytyy osata etsiä myös itsenäisesti ratkaisut ja esitellä ne sujuvasti kollegoille ja esimiehille. Näitä kokeneen testaajan taitoja myös me arvostamme ja etsimme… ympäri Suomen.

Ala testausguruksi ja lähetä hakemuksesi suoraan minulle osoitteella etunimi@ohjelmistotestaus.fi