Työ, tarkoitus ja kommunikaatio

Asiaa palautteen antamisesta ja sen kommentit kertovat ohjelmistokehityksen kommunikoinnin haastavuudesta. Kehittäjiä tympii, kun testaajilta tulee negatiivista palautetta virheraporttien muodossa. Testaajat joutuvat olemaan kieli keskellä suuta miettiessään kuinka asian voisi ilmoittaa siten, että devaajat eivät vedä hernettä nenään.

Ongelma ei ole niinkään koodareitten ja testaajien välisessä kommunikaatiossa ja sen tavassa, vaan projektijohdon asettaman roolituksen toteuttamisessa.

Kokonaisuuden kannalta on tehokkainta, että devaajat kirjoittavat koodia vaatimusten mukaan riittävällä tarkkuudella. Testaajat puolestaan pyrkii löytämään koodista oleelliset puutteet. Molemmat ovat ammattilaisia omassa tehtävässään. Eikö olekin kokonaisuuden kannalta järkevintä, että projektissa asioita tekevät ne, jotka asiat parhaiten osaavat?

Mikäli vastuunjako ja henkilövälit eivät ole täysin kunnossa, kehittäjät voivat pelätä virheitä ja niistä johtuvaa negatiivista palautetta.

Tällaisissa tilanteissa projektijohdon tulisi olla hereillä. Projektijohdon pitää viestittää aktiivisesti kehittäjille, että heiltä ei odoteta virheetöntä koodia, koska testaajat löytävät puutteet ja ongelmat kehittäjiä nopeammin. Tuote valmistuu nopeammin, koodi uskalletaan jättää testattavaksi ilman päivien tai viikkojen hierontaa.

Virheraportit eivät ole enää negatiivista palautetta vaan normaalia kommunikointia hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyvästä työstä on syytä kehua, sekä koodaajia että testaajia.

Oleellista ei ole se, kuka virheen löytää. Oleellista on se, kuinka nopeasti virhe löydetään ja korjataan.Molemmat ovat ammattilaisten töitä.