Kannattaako bugi korjata?

Softabugien luokittelussa on vuosien varrella tullut vastaan vaikka minkälaisia virityksiä. Vakavuus, vaikutus, prioriteetti, riski tai toistuvuus muutamia mainitakseni.

Usein luokittelu on vedetty niin monelle mutkalle, että kukaan ei enää pysy kärryillä. Isoissa projekteissa pidetään tämän aihepiirin innoittamana isoja error palavereita ja on olemassa myös titteli “error manager”.

Ylivoimaisesti yksinkertaisin luokittelu olisi tietysti kaksijakoinen. Meiltä löytyisivät bugit, jotka tarvitsee korjata ja bugit, joita ei korjata. Mutta mikä on järkevin selkänoja päätöksenteolle? Koska perstuntuma ja hattuvakiot eivät aina riitä, piirsin oheisen kuvan.

Jokaiselta yritykseltä löytyy tarina, arvot ja aivan oma ajatusmaailmansa. Kun nuo asiat osuvat yksiin yleisön kanssa, niin kauppaa alkaa syntymään.

Jos markkinointi yhdessä viestinnän kanssa on hoidettu hyvin, niin yrityksen koko tunnettuus perustuu ylivoimaiseen lupaukseen ja myyntikin komppaa. Kaikessa tulisi näkyä, miksi juuri tässä on tärkeä yritys ja sillä tärkeä tuote.

Onnistua voi vain, jos ajattelu, viestintä ja toiminta ovat kaikki linjassa. Siksi on olemassa yksi kysymys, joka kiteyttää bugien tärkeyden:

Vaarantaako tämä bugi asiat, joita me edustamme?